Oli Sveitsin avoimet

Mitäs siitä mieltä. Suomessa harrastetaan kilpajudoa, mutta ei niin korkealla tasolla kuin monet toivoisi. Harrastajapohjaa ja muuta rahoitusta on sen verran, että liitto voi lähettää kisaajia mittaamaan osaamistaan myös ulkomailla. Osin varmaan kustannuksia kaatuu myös kisaajien omaan pussiin.
Se on makuasia miten niitä rahoja käytettäisiin, jos ei kv-kisaamiseen. Varmaan muitakin tapoja olisi, mutta iso osa rahoista katoaisi, jos ei kilpailtaisi (OK-avustukset ym.)
Sama tilanne on monessa muussakin lajissa, esim. futiksessa. Jos menestys olisi vaade, ei futareittankaan kannattaisi kiertää kaikenmaailman karsintoja. Futareitten MM- tai olympiapistesija taitaa olla vielä hitusen haastavampi kuin judokoiden.
Mutta kuten sanottu, rahoja voisi käyttää eri tavoinkin. Edustuksellinen demokratia tässäkin jyllää. Vuosikokouksen valitsema hallitus pääosin junailee suuntaviivat. Vuosikokouksellakin periaatteessa on toimintasuunnitelmaan sanansijaa, mutta käytännnössä muutoksia ei hallituksen esityksiin juurikaan tule.

Mun mielestä tuo kertoo siitä, että väli olympiajoukkueen ja muiden kv. kisoissa kiertävien matsaajien välissä on liian suuri, ellei B-turnauksesta kyetä saamaan edes pistesijoja. Mutta mitä muuta nyt voidaan odottaa, kun liitto tai edustusvalmennusjärjestelmä ei juuri panosta muihin kuin olympiajoukkueeseen, joka taas on todella pieni. Tämä tietysti johtuu siitä, että olympiakomitean rahat on laitettava olympiajoukkueeseen ja muu porukka kiertää täysin omalla kustannuksella. Eli ne kiertää, keiden seura/vanhemmat on valmiita pistämään 500-1000 e/reissu. Nykyisestä olympiajoukkueesta, tai niistä ketkä ovat todella menossa kisoihin, tuskin kukaan jatkaa enää Rion kisoihin. Seuraavalla olympiadilla on liitolla siis kirittävää tätäkin olympiadia enemmän.

Mutta ehkä nuorissa on tulevaisuus, josta osoituksena ensimmäisen vuoden B-junnu Aku Laakkosen Bremenin kisojen hopeamitali. Siitä kisasta mitalit ovat olleet aika lailla tiukassa viime vuosina.