Olen ollut häkeltynyt identiteettipuheen määrästä pakollisen ruotsin taustalla. Kiinnitän tähän ehkä paljon huomiota siksi, että työni kautta olen herkistynyt kulttuuri-identiteeteille, erilaisuuden ja samanlaisuuden rinnakkaisuudelle. Kokosin yhteen näitä identiteettiin liittyviä raskaan sarjan puheenvuoroja kielikeskustelussa.
Hesarin vieraskynässä 28.9.2009 presidentti Ahtisaari kirjoitti: ”Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen. --- Pohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta. --- Kertomalla olevansa pohjoismaalainen – tai käytännöllisemmin skandinaavi – voi suurimmassa osassa maailmaa luoda positiivisen mielikuvan itsestään. --- Meidän on paljon työläämpää ymmärtää itseämme ja omaa historiaamme, ellemme kykene tutustumaan siihen sillä kielellä, jolla pääosa historiaamme ja kansallista identiteettiämme on luotu.”
Ahtisaari käyttää käsitettä "pohjoismainen identiteetti" sellaisella itsestäänselvyydellä, että sen tulisi olla jotain, minkä jokainen tietää ja tunnistaa. Mutta minäpä en tiedä, mitä on pohjoismainen identiteetti. Ja miksi minun pitäisi etsiä ylimääräistä goodwilliä kertomalla olevani skandinaavi, kun nimenomaan en ole vaan olen suomalainen?
Hesarin mielipidesivulla 17.6.2010 Paavo Lipponen kirjoitti: ”Suomen kaksikielisyydessä on kysymys kulttuurin ja identiteetin puolustamisesta. --- Suomalaista identiteettiä on mahdotonta kuvitella ilman ruotsalaisuutta ja ruotsin kieltä. --- Anglosakseja emme ole, venäläisiksi emme halua, olkaamme siis pohjoismaalaisia.”
Tämäkin teksti jättää pelkkiä kysymyksiä. Missä ja ketkä ovat määritelleet ainoan oikean suomalaisen identiteetin? Missä ja ketkä ovat määritelleet, että suomalaisen pohjoismaalaisuuden on oltava samanlaista skandinaavisuutta kuin skandinaavisissa maissa? Miksi vaihtoehtoja ovat vain anglosaksit, venäläiset tai pohjoismaalaiset - vähätelläänkö ja pelotellaanko meitä?
Hesarin ”Me puhumme ruotsia” –sarjassa 3.8.2010 Hanasaaren Ruotsalais-Suomalaisen Kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman kirjoitti: ”Miten käy Suomelle pohjoismaisessa yhteistyössä, kun ruotsin taito rapistuu? --- Konsernikieli voi olla englanti, mutta epävirallisessa kanssakäymisessä skandinaaviskasta vaikuttaa edelleen olevan etua monilla yhteispohjoismaisilla työpaikoilla. --- mielipidemittaukset: suomalaiset haluavat vaalia ja kehittää pohjoismaista yhteiskuntamallia sekä vahvistaa pohjoismaista identiteettiään - jopa innokkaammin kuin muut pohjoismaalaiset. Ruotsalaisen historioitsijan Gunnar Wetterstrandin taannoinen esitys Pohjoismaiden yhdistyneistä kansakunnista voisi tässä ilmapiirissä saada aivan uutta nostetta.”
Ikään kuin olisi ongelmatonta, että suomenkieliset nähdään Nordenin kielivähemmistönä ja Nordenissa suomenkielisten – toisin kuin ruotsia puhuvien Suomessa – tulee pyrkiä integroitumaan Nordeniin osaamalla ruotsia unelmoimatta koskaan oikeudesta tulla toimeen Pohjoismaisessa yhteistyössä omalla äidinkielellään, mitä ruotsia puhuvat pitävät oikeutenaan Suomessa. Onko tosiaan ongelmatonta, että arvellaan suomalaisten haaveilevan Pohjoismaiden yhdistyneistä kansakunnista. Miten taustalla olevaa nordismia ei missään kritisoida?
HBL:n haastattelussa 17.9.2010 ulkoministeri Stubb tunnelmoi kaksikielisyysidentiteetillä tähän tapaan: ”Jag är övertygad om att konsensus i språkfrågan fortfarande råder. Tvåspråkigheten är en del av vår identitet, ett slags finländarnas DNA. Och det stryker man inte bort i en handvändning.”
Siis kaksikielisyys (ilmeisesti yhdistelmällä suomi&ruotsi) kuuluu identiteettiimme, nyt kyse on suomenmaalaisesta identiteetistä tai suomenmaalaisesta DNA:sta.
Pakollisen ruotsin taustalta löytyvät käsitteet suomalainen identiteetti, pohjoismainen identiteetti, norden-identiteetti, suomenmaalainen identiteetti. Yhteistä näille kaikille on ruotsin kielen välttämättömyys.
Ruotsinkieliset käyttävät sujuvasti erikseen sanoja suomalainen ja suomenmaalainen - suomenkieliset eivät. Tästä jo syntyy ajatteluumme täysin erilainen kuvio, enkä tiedä, pystymmekö ilman käsitteeseen "suomenmaalainen" liittyvää hiljaista tietoa lainkaan ymmärtämään ruotsinkielisten identiteettikeskustelua.
Itse näen suomalaisuuden joukkona erilaisia suomalaisia identiteettejä, joiden joukkoon toki mahtuu myös pohjoismaisuutta painottavaa norden-identiteettiä, suomi-ruotsi-suomenmaalaisuutta ja sitten perinteisempiä tai maahanmuuton myötä syntyneitä uussuomalaisia identiteettejä. Minusta on hämmentävää, ettei identiteettipuheita ole haastettu yhteiseen pohdintaan.
Pakollisen ruotsin hehkuttajilla on nähdäkseni aina käsitysten taustalla ruotsia painottava identiteetti ja siksi he voivat vetää mitä ihmeellisempiä verukkeita esille ja taas ohittaa mitä selkeimmät perustelut. Hehän käsittelevät omaa identiteettiään, jota on vaikea sanallistaa, mutta joka on tunteena erittäin vahva ja vaatii paljon kypsyyttä ottaa etäisyyttä omaan tunnereaktioon.
Hesarin vieraskynässä 28.9.2009 presidentti Ahtisaari kirjoitti: ”Ruotsin kielen merkitys pohjoismaisen identiteetin rakennusaineena on keskeinen. --- Pohjoismainen identiteetti taas on avainasia suomalaisuuden avaramman ymmärtämisen kannalta. --- Kertomalla olevansa pohjoismaalainen – tai käytännöllisemmin skandinaavi – voi suurimmassa osassa maailmaa luoda positiivisen mielikuvan itsestään. --- Meidän on paljon työläämpää ymmärtää itseämme ja omaa historiaamme, ellemme kykene tutustumaan siihen sillä kielellä, jolla pääosa historiaamme ja kansallista identiteettiämme on luotu.”
Ahtisaari käyttää käsitettä "pohjoismainen identiteetti" sellaisella itsestäänselvyydellä, että sen tulisi olla jotain, minkä jokainen tietää ja tunnistaa. Mutta minäpä en tiedä, mitä on pohjoismainen identiteetti. Ja miksi minun pitäisi etsiä ylimääräistä goodwilliä kertomalla olevani skandinaavi, kun nimenomaan en ole vaan olen suomalainen?
Hesarin mielipidesivulla 17.6.2010 Paavo Lipponen kirjoitti: ”Suomen kaksikielisyydessä on kysymys kulttuurin ja identiteetin puolustamisesta. --- Suomalaista identiteettiä on mahdotonta kuvitella ilman ruotsalaisuutta ja ruotsin kieltä. --- Anglosakseja emme ole, venäläisiksi emme halua, olkaamme siis pohjoismaalaisia.”
Tämäkin teksti jättää pelkkiä kysymyksiä. Missä ja ketkä ovat määritelleet ainoan oikean suomalaisen identiteetin? Missä ja ketkä ovat määritelleet, että suomalaisen pohjoismaalaisuuden on oltava samanlaista skandinaavisuutta kuin skandinaavisissa maissa? Miksi vaihtoehtoja ovat vain anglosaksit, venäläiset tai pohjoismaalaiset - vähätelläänkö ja pelotellaanko meitä?
Hesarin ”Me puhumme ruotsia” –sarjassa 3.8.2010 Hanasaaren Ruotsalais-Suomalaisen Kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman kirjoitti: ”Miten käy Suomelle pohjoismaisessa yhteistyössä, kun ruotsin taito rapistuu? --- Konsernikieli voi olla englanti, mutta epävirallisessa kanssakäymisessä skandinaaviskasta vaikuttaa edelleen olevan etua monilla yhteispohjoismaisilla työpaikoilla. --- mielipidemittaukset: suomalaiset haluavat vaalia ja kehittää pohjoismaista yhteiskuntamallia sekä vahvistaa pohjoismaista identiteettiään - jopa innokkaammin kuin muut pohjoismaalaiset. Ruotsalaisen historioitsijan Gunnar Wetterstrandin taannoinen esitys Pohjoismaiden yhdistyneistä kansakunnista voisi tässä ilmapiirissä saada aivan uutta nostetta.”
Ikään kuin olisi ongelmatonta, että suomenkieliset nähdään Nordenin kielivähemmistönä ja Nordenissa suomenkielisten – toisin kuin ruotsia puhuvien Suomessa – tulee pyrkiä integroitumaan Nordeniin osaamalla ruotsia unelmoimatta koskaan oikeudesta tulla toimeen Pohjoismaisessa yhteistyössä omalla äidinkielellään, mitä ruotsia puhuvat pitävät oikeutenaan Suomessa. Onko tosiaan ongelmatonta, että arvellaan suomalaisten haaveilevan Pohjoismaiden yhdistyneistä kansakunnista. Miten taustalla olevaa nordismia ei missään kritisoida?
HBL:n haastattelussa 17.9.2010 ulkoministeri Stubb tunnelmoi kaksikielisyysidentiteetillä tähän tapaan: ”Jag är övertygad om att konsensus i språkfrågan fortfarande råder. Tvåspråkigheten är en del av vår identitet, ett slags finländarnas DNA. Och det stryker man inte bort i en handvändning.”
Siis kaksikielisyys (ilmeisesti yhdistelmällä suomi&ruotsi) kuuluu identiteettiimme, nyt kyse on suomenmaalaisesta identiteetistä tai suomenmaalaisesta DNA:sta.
Pakollisen ruotsin taustalta löytyvät käsitteet suomalainen identiteetti, pohjoismainen identiteetti, norden-identiteetti, suomenmaalainen identiteetti. Yhteistä näille kaikille on ruotsin kielen välttämättömyys.
Ruotsinkieliset käyttävät sujuvasti erikseen sanoja suomalainen ja suomenmaalainen - suomenkieliset eivät. Tästä jo syntyy ajatteluumme täysin erilainen kuvio, enkä tiedä, pystymmekö ilman käsitteeseen "suomenmaalainen" liittyvää hiljaista tietoa lainkaan ymmärtämään ruotsinkielisten identiteettikeskustelua.
Itse näen suomalaisuuden joukkona erilaisia suomalaisia identiteettejä, joiden joukkoon toki mahtuu myös pohjoismaisuutta painottavaa norden-identiteettiä, suomi-ruotsi-suomenmaalaisuutta ja sitten perinteisempiä tai maahanmuuton myötä syntyneitä uussuomalaisia identiteettejä. Minusta on hämmentävää, ettei identiteettipuheita ole haastettu yhteiseen pohdintaan.
Pakollisen ruotsin hehkuttajilla on nähdäkseni aina käsitysten taustalla ruotsia painottava identiteetti ja siksi he voivat vetää mitä ihmeellisempiä verukkeita esille ja taas ohittaa mitä selkeimmät perustelut. Hehän käsittelevät omaa identiteettiään, jota on vaikea sanallistaa, mutta joka on tunteena erittäin vahva ja vaatii paljon kypsyyttä ottaa etäisyyttä omaan tunnereaktioon.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ei tuossa ole mitään epäselvää. Suomessa elää yksikielisiä suomenkielisiä suomalaisia (noin 95%), kaksikielisiä suomalaisia (n 4%) ja yksikikielisiä ruotsalaisia (n 1%). Viimeksi mainittu ryhmä haluaa määritellä kahden edellisen identiteetin.
Mitenhän se 1%:tti pystyy kokoajan pyyhkimään pakkoruotsipersuilla persettä, vaikka pakkoruotsipersut vastustavat pakkoruotsia 101%:sti!
Outoa on se, että minun suomenkielisen suomalaisen identiteettiin on vasta 2000-luvulla alkanut kuulua, svekojen mielestä, ruotsalainen, pohjoismainen, kaksikielinen etc. -identiteetti. En tunnista sitä itsessäni, koska olen suomalainen ,suomalaisella identiteetillä. Pakkoruotsituskin alkoi vasta 1970 luvulla poliittisilla lehmänkaupoilla. Voiko poliitikot muuttaa suomalaisten identiteetin?
Jaa, pakkotuotsipersulla joku muu päättää hänen identiteetistään, lieeneekö äiti vai poliisi? Heikoilla on raukalla oma identiteetti.
"Olen ollut häkeltynyt identiteettipuheen määrästä pakollisen ruotsin taustalla. Kiinnitän tähän ehkä paljon huomiota siksi, että työni kautta olen herkistynyt kulttuuri-identiteeteille, erilaisuuden ja samanlaisuuden rinnakkaisuudelle."
Et taida olla kovin etevä työssäsi jos se vaatisi että sinä olisit "herkistynyt kultuuri-identiteeteille". Tai edes "erilaisuuden ja samansuuden rinnastuksiin".
Ethän sinä muuta tee kuin jauhaat samaa identitteettisuppeudenskeidaa kuin moni erittäin identiteettiinsä selkäytimellä yliherkästi reagoiva änkyrä ennen itseäsi. Ja siitä vedät, mukasivistyneesti hiukan pehmentäen ("toki joukkoon mahtuu..."), samoja loppupäätelmiä kuin paatuneet änkyrät.
"Pakollisen ruotsin hehkuttajilla on nähdäkseni aina käsitysten taustalla ruotsia painottava identiteetti"
Ehkä joillakin on. Paljon tärkeämpiä perusteluja on kuitenkin se että ruotsinkieli kuuluu SUOMALAISEEN identiteettiin ja kultuuriin. Sekä se että siitä on potentiaalisesti paljon hyötyä Suomessa sekä opiskelupaikkojan saamisen suhteen että työllistymisen suhteen. Tämän lisäksi se tietysti on ylivoimaisesti tärkeimmän naapurimaan ja viiteryhmän kieli.
Väitän että erittäin laajassa kirjossa pakollisia koluaineita on niitä joiden kokonaishyöty jää suppemmaksi kansallisella tasolla. Mutta sillä väitteellä ei ole merkitystä koska nettifennijen propagandassa ei todellakaan ole kyse pakkoruotsista.
"ruotsinkieli kuuluu SUOMALAISEEN identiteettiin ja kultuuriin"
Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu tällä hetkellä myös laaja somalivähemmistö, kasvava venäläinen vähemmistö, virolainen vähemmistö ja ylipäätään vähemmistöjen lisääntyminen.
Samoin suomalaisuuteen kuuluu se, että yli 90% kansasta on yksikielisesti suomalaisia.
Ja vielä suomalaisuuteen kuuluu, että esimerkiksi pääkaupunkiseudulla arvioidaan pian olevan maahanmuuttajataustaisia 20%.
Suomalaisuus on ihmeellinen asia.
Suomen kieli on yhtä pohjoismainen kieli kuin ruotsikin!
Rikssvenssoneja ja suruja taitaa ottaa kaaliin, kun suomalaiset eivät hyvällä tai pahallakaan opiskele ruottia?
Professori Rostila sanat pitäisi jokaisen suomalaisen lukea:
--- valtaapitävät tarvitsevat Suomessa erityistä kansalliskieli –oppia, joka koskee syntyperäisen suomalaisen kielellistä yleissivistystä “maamme rajojen sisäpuolella”. Tähän opin kehittelyyn erikoistunut [Åbo Akademin professori] Suksi esittää, että perustuslaista seuraa kansalaiselle erityinen kansalliskieliä koskevan sivistyksen velvoite. Tämä velvollisuus koskee kielten osaamista ja niiden aseman ymmärtämistä. (Lisäksi perustuslaista seuraisi kansalaiselle myös velvoite osata nähdä Suomi (Suomen valtio?) pohjoismaisessa kontekstissa.)
Valtioneuvosto on juuri perustanut Kansalliskielistrategia -hankkeen, jonka ympärille koottua komiteaa johtaa pääministeri Katainen. Hankkeelta odotetaan ensi vuoden loppuun mennessä uusia toimia ruotsin kielen aseman edistämiseksi, pohjanaan Ruotsinkielisten kansankäräjien (Folktinget) perustaman ns. Ahtisaaren työryhmän julkaisemat vaatimukset.
Oikean (kansalliskieli) opin osaajille on nyt käyttöä. Valtiotieteen tohtori Markku Suksi [ÅA] aloittaa joulukuun alusta Oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikössä kieliasioista vastaavana määräaikaisena kehittämispäällikkönä ja kieliasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä.
Kansalliskieli -aatteen mukaan Suomessa perustuslaki siis velvoittaisi kansalaiset ymmärtämään ja hyväksymään tietyn omaa (yhteisöllistä) identiteettiä koskevan historiatulkinnan.
Olipa pitkä ja perusteellinen kuvaus siitä ettei kirjoittaja tunne suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin historiallisia juuria.
Erinomainen kirjoitus!
Jaa se on todella ihmeellistä, että pikkuvähemmistö ja heidän rengeikseen ryhtyneet määrittelevät suomalaisten identiteetin. Olisi suoraselkäisempää antaa suomalaisten itse määritellä oma identiteettinsä eikä panna sitä leimaa vähemmistön taholta, ei edes vaikka siihen liittyisi tämä renkiryhmäkin.
Kiitos aloittajalle, todella hyvä kirjoitus.
Suomalaiset eivät ole skandinaaveja ja Mara tietää sen vallan hyvin!
KUITENKIN hän kehtasi käyttää tuota valetta argumenttina!!!
Mitä tämä kertoo svekoista? No sitä, että ovat PANIIKISSA.
"Itse näen suomalaisuuden joukkona erilaisia suomalaisia identiteettejä"
Kerroppa nyt aloittaja esimerkkejä noista "joukkona erilaisia suomalaisia identiteettejä"? Vai meneekö taas pakkoruotsipask.anjauhannaksi?
Ihmisten etnis-kielellis-kulttuurinen eli kansallinen identiteetti muodostuu monista komponenteista ja kerroksista.
Esimerkiksi suomenkielisillä suomalainen identiteetti usein perustuu siihen, että omat suomea puhuneet esivanhemmat ovat raataneet ja rakastaneet näillä mailla ainakin parin tuhannen vuoden ajan.
Suomensomalin identiteetissä lienee sekä esivanhempien Afrikka että tämä Suomi/Eurooppa, jossa he saavat elää rauhassa ja rakentaa suomalaista monikulttuuria yhdentyvässä Euroopassa. Uskonto on keskeinen monen kansallisessakin identiteetissä, sillä se voi olla oman vähemmistön tunnusmerkki.
Vastaavia monitahoisia identiteettejä löytyy joka vähemmistöstä.
Suomenruotsalaisilla on oma kielensä ja sitä kautta tämä Norden-juuristo, minkä vuoksi he kokevat olevansa skandinaaveja toisin kuin suurin osa suomenkielisistä. Tosin osa suomenkielisistäkin haluaa skandinaavisen identiteetin ja voivat sen kohtuullisen helposti hankkia kielen kautta.
Identiteetti on paitsi hyvin keskeinen osa ihmistä myös hyvin vaikea sanallistaa ja kenties pohjimmiltaan tarinallinen, se voi vaihdella yksilön elämän aikana. Esimerkiksi moni vaihtaa omaa kansallista identiteettiään muodostaessaan perheen toisenlaiseen identiteettiin kuuluvan kanssa.
Toivottavasti käy niin, että mitä enemmän tunnemme toisaalta geneettisten esivanhempiemme ja toisaalta kielellisten esivanhempiemme tarinaa sekä aattelisten esikuviemme historiaa, sitä kunnioittavammin suhtaudumme sekä omaan että toisten identiteetteihin. DNA-tutkimus, arkeologia, historia ja folklore sekä uudet aatteet ja ammattialat antavat meille kullekin mahdollisuuden olla tietoisia identiteettimme komponenteista ja myös mahdollisuudesta valita, mitä itsessämme painotamme - ja miten vaarallista on lähteä sanelemaan muiden identiteettejä.
"Identiteetillä tarkoitetaan yksilön tai yhteisön käsitystä itsestään muista erillisenä itsenäisenä kokonaisuutena.
Tähän käsitykseen kuuluu siis erityisesti se, mikä erottaa tämän kokonaisuuden muista, mikä siinä on
ainutlaatuista ja erityistä. Toisin sanoen identiteetti on oma käsitys siitä mikä tekee minusta minut, mikä
erottaa minut muista.
Suomalainen identiteetti on siis suomalaisten käsitys siitä, mikä tekee suomalaisista suomalaisia eli
mikä erottaa suomalaiset muista ihmisistä. Tämä määritelmä saa identiteetin kuitenkin kuulostamaan pelkiltä
vanhanaikaisilta ennakkoluuloilta, harhaluuloilta siitä millaisia me olemme verrattuna muihin. Siksi
parempi määritelmä saattaisikin olla, että suomalainen identiteetti määrittelee millaisia asioita suomalaiset
arvostavat. Tämä tiettyjen asioiden arvostaminen ja toisten väheksyminen tietenkin vaikuttaa suomalaisiin
ihmisiin ja heidän käytökseensä ja valintoihinsa."
Hienostihan sinä tietämättömyytesi eli oman identiteettisi esität. Jatka vain samalla linjalla,sinun lienee helppo tehdä sukututkimusta ja dna-testejä "identiteettisi" juurista.
Hehhehheehh hehhehhheee
"hupipersut" vastasi ehkä minulle esitellen erästä persoonallisen identiteetin kuvausta. Ihan ok. Tässä emme kuitenkaan rajanneet katsetta yksilön kokonaisvaltaiseen identiteettiin tai sukupuoli-identiteettiin tai ammatti-identiteettiin vaan rajaus osui nyt etnis-kielellis-kulttuuriseen identiteetiin.
"Rautaako?":n identiteetti on näköjään ihan palasina.
Tarviisit varmaan samaa konsulttiapua, jota Wideroos kuuluttaa puolueelleen.
Miks suomalaiset on tälläsii tylsii hetskuja ja pelkää ruotsia.
Suomen svekkulit pelkäävät Ruotsia paljon enemmän. Muuten olisivat muuttaneet sinne. Vaan eipä kannata. Täällä hoituu myynti Venäjälle.
Raha ratkaisee, sanotaan. Suomessa se tarkoittaa vielä toistaiseksi, että RKP pystyy ostamaan muiden puolueitten tuen. Erityisen runsaan rahoituksen on saanut kokoomus, joka ei suostu vastaamaan edes siihen, mistä se sai edellisiin presidentinvaaleihin monen sadan tuhannen euron potin. RKP:n taustalla on säätiöleirien saaristo, joilla on miljardien eurojen verovapaat säätiöt. Sen takia RKP oli niin kauhuissaan perussuomalaisten esityksestä pannan suursäätiöt verolle, että vaativat erillisen kohdan hallitusohjelmaan säätiöitten verovapaudesta.
Esimerkiksi Paavo Lipponen sai suomenruotsalaisilta 8.000 euroa ja sekä freudenthal-mitalin että folktingin mitalin. Hänet siis ostettiin suomenruotsalaisten todelliseksi presidenttiehdokkaksi - ja varmaan huomasitte, mikä oli suomalaisten vastaus, LILI (Lipposen limbo).
Nyt Stefan Wallinista tuli yllättäen Suomalaisuuden Liiton ykkösnyrkki ja drakangate teki tosi pahaa jälkeä suomenruotsalaisuudelle. Siitä tuli erinomainen apu kielipoliittiseen keskusteluun ja Suomi on nyt matkalla pohjoismaiseen kielimalliin - yhteen viralliseen kieleen eli Suomessa suomeen.
Muuten Osakassa paistaa aurinko aivan upeasti ja ensimmäiset kirsikkapuut ovat alkaneet kukkia.
Tala mittautti pakkoruotsin kannatuksensa eduskuntavaaleissa, ja tulos oli TALI (Talan limbo). Tala sai ääniä yli 200!!!!!
Tiedän - Tala sai äänia alle 500.000.
Skrämmande - va!
Omaan napaan tuijottaminen eli oman identiteetin pohdiskelu on turhaa ajanhukkaa. Yritetään parhaamme ja antaa muiden arvioida, millaisia me olemme. Kyllä mekin osaamme arvostella muita, joten tasoissa ollaan.
Palstalle eksyneet pro-ruotsikot eivät ilmeisesti pysty keskustelemaan, sillä kaikki kommentit ovat pelkkää tyhjää ilkeilyä, yhtään pohtivaa kommenttia ei ole.
Pakkoruotsipersujen "identiteett"i löytyy aloittajan mielestä dna-testeillä. Minä lisäisin vielä pakkoruotsipersujen identiteettitestaukseen alkoholin mittauksen verestä ja huumetestit! Tulisi ainakin aloittajan mainitsema "identiteetin" lääketieteellinen puoli kunnolla testattua. Samalla voisi mitata tukan pituuden!
Se oli Stubb, joka puhui suomenmaalaisesta dna:sta.
Mutta tämä viimeinen viesti sopii hyvin kuvaan - ilkeily alkaa, kun kyky keskustella ja argumentoida puuttuu.
Vasabladetin mukaan Suomessa vuosi sitten oli hengissä 2000 ruotsinkielistä, jotka siis eivät osaa suomea. Jaaha.
Nyt voisi tehdä pienen tutkielman (apuun voisi pyytää histrioitsian, Harrysonin) siitä, keillä ns. hurriloisilla (anteeksi, oli kirjoitettava tuo pitempi muoto) on sukusiteitä Ruotsiin.
...... vaikka minulla on serkkuja maailmalla, en yritä pakottaa muuta Suomea puhumaan tai opiskelemaan juuri näitä kieliä......
Niin, jos on yhteydet Ruotsiin, niin voisi kysyä että voiko tontille rakentaa Suomessa asuvalle serkulle talon, ja näin päästäisiin näistä ns. ruotsalaisista ruotsinkielisistä... ja siitä kamalasta kitinästä.
Entä loput wannabe-hurrit! Ovatko unohtaneet lähtömaansa - en tarkoita Afrikkaa... ja ja ja haluaisin selityksen, tai en.... jos he ovat unohtaneet taustansa ja valinneet ruotsinkielen haitaten kantaväestön elämää, niin kuinka julkeavat vaatia, että me suomalaiset myös unohtaisimme taustamme ja rupeaisimme sellaiseksi joita me emme ole.