Taas nähdään, miten tämän päivän suuntaus venesuunnittelussa vie hakoteille: Veneet ei kestä enää!
http://prosail.fi/uutiset/uutiset/kolmas-vor-vene-korjausten-tarpeessa-camper-suuntaa-chileen/
On aivan luonnollista, jos veneen pohja ja runko kokonaisuudessaan ei ole "aaltoja leikkaava", se saa joka aallosta kovan iskun ja paikat alkavat pikku hiljaa hajota!
Tästä on omakohtaisia kokemuksia edellisestä veneestä. Vähän kovemmalla kryssillä keula paukkui joka kerta osuessaan aaltoon sopivassa kulmassa.
Ei ollut kovin miellyttävää kuunneltavaa pidemmän päälle.
Volvo Ocean Race on tietysti kisoista äärimmäisin, mutta tietynlainen mittari sekin!
Kuten ko. artikkelin kirjoittaja mainitsee, mitä väliä nopeudella, jos ei pääse perille?
http://prosail.fi/uutiset/uutiset/kolmas-vor-vene-korjausten-tarpeessa-camper-suuntaa-chileen/
On aivan luonnollista, jos veneen pohja ja runko kokonaisuudessaan ei ole "aaltoja leikkaava", se saa joka aallosta kovan iskun ja paikat alkavat pikku hiljaa hajota!
Tästä on omakohtaisia kokemuksia edellisestä veneestä. Vähän kovemmalla kryssillä keula paukkui joka kerta osuessaan aaltoon sopivassa kulmassa.
Ei ollut kovin miellyttävää kuunneltavaa pidemmän päälle.
Volvo Ocean Race on tietysti kisoista äärimmäisin, mutta tietynlainen mittari sekin!
Kuten ko. artikkelin kirjoittaja mainitsee, mitä väliä nopeudella, jos ei pääse perille?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Olet perillä kun olet hajalla
Artikkelin kirjoittaja ei ole ollenkaan ymmärtänyt mistä ko kisassa on kyse.
Se voitetaan pisteillä, ei sillä ole niin väliä jos jokin legi jää kesken koska vene ei kestä.
Osallistumalla kisaan kestävällä veneellä pääsisi jokaisella legillä maaliin, mutta aina viimeisenä niistä, jotka eivät hajonneet, ja myöhästyisi usein seuraavan legin lähdästä, kun edellinekin olisi vielä kesken. Pisteitä kertyisi niin vähän, että kokonaiskisassa palkintopallille ei olisi mitään asiaa, vaan viimeinen sija olisi lähes varma.
Nykyisessä kisassa voitto ratkeaa nimenomaan miehistön kykyyn, ei niinkään kalustoon. Kalusto vaurioita tulee kaikille, ja vauhti erot veneiden välillä ovat niin pieniä, ettei voida päätellä mistä ne johtuu. G4:n voitto kiinasta uuteenseelantiin oli osoitus nimenomaan hyvästä reitinvalinnasta venevauhdin lisäksi, ei se legi voitettiin purjehtimalla.
Mikäli nykyinen meno ei miellytä, niin mikään ei estä perustamasta uutta pallon kierto kisaa, jossa veneet olisivat esim yksityyppisiä ja kestäviksi rakennettuja kilpailijaksi volvon kisalle. Jokainen vor veneitä suunnitellut taho osaisi helposti sellaisen suunnitella ja valmistus ei olisi yhtään sen vaikeampaa.
Box-rule periaatteella aina tingitään suorituskyvyn hyväksi missä vaan voidaan, se tulee yllätyksenä vain niille, jotka eivät mitään veneen suunnittelusta ymmärrä.
Camper ei hajonnut veneen pohjaan keulaalueelle tulleista iskuista, vaan peräsimen akseli katkesi, koska aalto iski tuulen puoleiseen ilmassa olleeseen lapaan, jote vesi ei toiselta puoelta tukenut.
Offshore moottoriveneillä ajetaan vauhdilla aallokossa, ja plaanaava pohja ottaa iskuja vastaan jatkuvasti. Tuo on siis venesuunnittelun ammattilaisille tuttu tilanne, johon osataan haluttaessa suunnitella kestävä ratkaisu. Vor veneisiin ei suunnitella, koska sellaisella ratkaisulla häviäisi kisan.
Legin keskeyttämisestä pisteitä pois nykyistä enemmän, tai kisan sponsori munakunnan kananmuna pitää toimittaa ehjänä perille, esimerkiksi.
http://prosail.fi/uutiset/uutiset/kolmas-vor-vene-korjausten-tarpeessa-camper-suuntaa-chileen/
" Ei voi kuin ihmetellä, että koska tämä kisa saadaan takaisin raiteilleen siinä suhteessa, että purjehdustaidot toisivat voiton eikä nopein tai nykyään vahvin kalusto? "
Takaisin raiteilleen ?!?
Ei volvoa eikä sen edeltäjää whitbreadia ole koskaan yksityyppiveneillä kisattu.
Joten jos kirjoittaja Eero Lehtinen haluaa päästä veneen vaikutuksesta nopeuteen eroon, niin kannattaisi ruveta seuraamaan jotain muuta kisaa, siis sellaisia missä ajetaan yksityyppiveneillä.
Kisan historiaa ei mies selvästikään tunne. Juuri nykyisessä 2011-2012 kisassa veneiden keskinäiset nopeus erot ovat pienempiä kuin koskaan kisan historiassa aikaisemmin. Neljännen legin maaliintulo Aucklandiin oli siinä asiassa ihan poikkeuksellisen tasainen.
Ymmärrän Eeron kannan täysin.
Kyllä mielestäni on täysin purjehduskilpailuun kuuluva ajatus, että veneet tulevat maaliin ja niistä paras miehistö saapuu ensimmäisenä.
Whitbreadin ajan kirjava venekalusto varmaan harmitti ylituunaajia siinä missä Ferrari veti nenäänsä ajatuksen, että olisi reilua jos formuloiden rahoitus olisi jossain suhteessa yhdenvertainen. Kuitenkin se takasi suuremmat osallistujamäärät ja paremman tapahtuman yleisöllekin seurattavaksi.
Nykyinen romurallikin varmasti kiinnostaisi sirkushuveja janoavaa yleisöä mutta kun kamerat ei ole ikinä paikalla kun vene hajoaa. Purjehtijoita laji tälläisenään ei tunnu nappaavan.
"Kisan historiaa ei mies selvästikään tunne".... ei ehkä ihan kohdalleen osunut arvio Martelan pohjan päällä istuskelleesta kaverista.
En usko, että tämä nykymeno on hyvä asia lajin tulevaisuuden kannalta. Tällä hetkellä kaluston kestävyys menee purjehdustaitojen edelle. Erityisesti näillä kovatuulisilla legeillä. Esim. Sanya on nyt kaksi kertaa keskeyttänyt johtoasemasta. Olisi ollut erityisen mielenkiintoista nähdä 2. legillä, josko tiimin päätös erota muista veneistä olisi tuottanut tulosta. 4. legin starttia siirrettiin sään takia, ja Abu Dhabi suojautui tuulelta jatkettuaan purjehdusta Aucklandin varikkopysähdyksen jälkeen. Myös Telefonica jarruttelee, jotta ongelmat keulassa eivät pahentuisi. Tämä kertoo siitä, että niin kisajärjestäjät kuin purjehtijat ovat mennettäneet luottamuksen näihin veneisiin. Tuskinpa tilanne on mukava sponsoreidenkaan kannalta, kun tiimin julkisuusarvo putoaa heti, kun se nilkuttaa johonkin turvasatamaan odottamaan laivausta. Puman laivaus Tristan De Cunhalta oli ehkä tässä suhteessa poikkeus.
No jos on äijältä mennyt muisti, eikä enää muista istuskelleensa martelan pohjan päällä kölin irrottua, niin minkäs mies sille itse mahtaa ?
Eihän mies enää sitten historiaa tunne, turha sitä on kiistää.
Kyllä sen martelankin kisatuloksen ratkais rakenteiden (lue kölin) kestävyys, eikä miehistö
Turhaan mies siis kaipaa vanhaa takaisin luullen kisatuloksen silloin ratkenneen pelkkään miehistön purjehdustaitoihin, kun kestävyys oli huonompi ja erot niidenkin veneiden vauhdissa jotka kestivät oli paljon nykyistä suurempi.
Kaikista Eero Lehtisistä tuo (lehteen) artikkelin kirjoittanut taitaa edes jotain oikeastikin tietää.
Kuten edellinen kirjoittaja jo kertoi, VOR-veneet voisi aivan hyvin rakentaa kestäviksi. Nyt säännöt ovat sellaiset, että veneet pysyvät pinnalla, mutta rikkoutumisvaara pitää homman mediaseksikkäänä, eikä yhden legin poisjäänti vaaranna sijoitusmahdollisuuksia.
Myös sarjatuotantoveneet voitaisiin rakentaa kestäviksi runkomuodoista huolimatta. Vain tuotantokustannukset ovat rajoittavana tekijänä. Vaikka runkomuodoissa on molemmissa tapauksissa pientä yhtäläisyyttä, se ei ole yhteinen nimittäjä vauriotapauksien aiheuttajana. Lättäpohjat kestää, jos niiden halutaan kestävän.
Onko nykyinen suuntaus miellyttävä käyttäjien kannalta, onkin sitten täysin toinen kysymys. Siihen kysymykseen antaa vastauksen myyntiluvut.
Lättäpohjaan täytyisi tehdä kestävä mutta hitaampi painavampi sisustus ja irtaimisto ja sitten kestävämpi ja halukas miehistö, tai sitten vaan olla nopean näköinen ja pysyä poissa kovista keleistä.
Jos paateilla mennään yli 20 solmun keskinopeuksia ja yli 30 huippuja seitsenmetrisessä aallokossa niin onhan siinä paikat lujilla. taitaa olla monikymmenkertaiset rasitukset verrattuna perinteisiin ratkaisuihin ja nopeuksiin. Lättäpohja on siitä syystä, että eihän tuommoiset nopeudet ole mahdollisia perinteisillä matkaveneen rynkomuodoilla.
Lättäpohjaiset VOR-esimerkin mukaiset veneet varmastikin ovat omiaan kisaveneinä myötätuulipainotteisilla radoilla.
Minusta on turha yleistää, että sellainen runkomuoto evineen olisi hyvä cruising-veneen malliksi.
Itselläni oli Judel/Vrolijkin piirtämä kevyehkö tasapohjainen. Ainakin se oli merenkäynnissä melko epämukava. Sivuvastaisella ryskettä, pauketta ja nytkäyksiä aivan eri tavalla kuin syvärunkoisella. Kisoissa vauhti on kuitenkin oleellisempi asia kuin mukavuus!
VOR-sivuilla on paljon puhuva video Telefonican "mukavuudesta" aallokossa. Vauhtiresursseja olisi enemmän kuin rakenteissa kestävyyttä. Olosuhteet pikkuveneellä Suomenlahden pikkuaalloissa ovat kesyjä........silti meillä riittää asiantuntijoita tuomitsemaan VOR-veneiden suunnittelijat ;-)
Kyllä tähän joukkoon yksi VOR:kin sopii mainiosti.
Kyllä niitä taviskisojakin riittää ja mukaankin pääsee jos haluaa, niin tarvitse rannalla viisastella.
http://www.clipperroundtheworld.com/
VOR ei nykyään ole maailmaympäripurjehduskisa kun maailman ympäri ei siinä tarvitse purjehtia.Siinä purjehditaan ympäri maailmaa ja eniten pisteitä kerännyt voittaa. Ihan niinkuin ällössä formulassa (Itse asiassa F-1 voisi olla VOR mukaillen autokilpailu maailman ympäri).
Purjehduskilapilussa maailman ympäri pitäisi tehdä kierros purjehtimalla! Ei rahtilaivan kannella tms. Jotenkin se veneen kestävyyskokeenakin sopisi paremmin purjehduksen olemukseen kuin tällainen äärimmäinen nopeuden tavoittelu jonka johdosta säännöt on sellaiset, ettei kisassa tarvitse purjehtimalla kiertää palloa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Global_Challenge
Ensimmäinen kisa vastatuulireittiä pallon ympäri tehtiin 67-jalkaisilla teräsveneillä v. 92/93. Sen jälkeen Global Challenge Race järjestettiin 4 vuoden välein.
Vuoden 2000/1 kisaan veneet olivat 72-jalkaisia teräsveneitä, samoin vuoden 2004/5 kisassa. Veneet kestivät jatkuvaa kryssiä, mutta muutamia keskeytyksiä tuli lääketieteellisistä syistä.
Global Challenge Race ei varmaankaan kiinnostanut sponsoreita yhtä paljon kuin Whitbread tai nyt VOR eikä sitä enää järjestetty. Global Challenge-veneet myytiin.
Kisa saa enemmän huomiota mediassa, jos siihen liittyy dramaattisia tapahtumia kuten veneiden hajoamisia ja läheltä-piti-pelastumisia yms. Raha ei liiku, jos media ei hehkuta. Pitää olla vauhtia ja räminää. Sponsoreille kisa on pelkkää liiketoimintaa.
Tuskinpa VOR-veneet olisivat nykyisen kaltaisia, jos kisan reitti
olisi samanlainen vastatuulivoittoinen "väärän suunnan" reitti kuin oli Global Challenge.
Eiköhän nuo kisaveneet ole lähinnä verrattavissa formuloihin. Riittää, kunhan kestävät korkeintaan yhden kisan ja sen jälkeen remonttiin. Hajoaminen legillä on myös samalla tavalla todennäköistä, kuin formulan moottorin paukahtaminen tai pöyränripustuksen pettäminen. Ilman näitä tietoisia riskejä kisoja ei voiteta.
Paljon mielenkiintoisempaa on miettiä tavallisten cruisereiden kestävyyttä ja korjattavuutta. Jokaisella purrella ajetaan jossain vaiheessa kivelle - ainakin Suomen vesillä. Minkälaisia jälkiä tälleistä jää nykyisiin pursiin, jotka on varustettu kapeilla ja syvillä eväköleillä ja kiinnitetty tasapohjaiseen runkoon? Joka sekin vielä joissakin tapauksissa kerrosrakenteinen.
Näistä asioista tietävät ilmeisesti vain veneiden korjaajat, jotka luonnollisesti pitävät ammattisalaisuutensa. Tulevina vuosikymmeninä voisin kuvitella, että veneiden kuntotarkastajilla riittää duunia. Ostopäätöksen kriittisin tekijä voi olla kölin kiinnitys ja mahdollisesti tapahtuneet vauriot sekä niiden korjaus/korjaamattomuus.
EU asetti aikanaan direktiivit ja luokitukset huviveneiden merikelpoisuudelle. Sillä luokituksella ei ole mitään tekemistä rakenteiden kestävyyden kanssa. Tukevuudeltaan arveluttavat ratkaisut ovat sallittuja eivätkä mitkään määräykset ilmeisesti edellytä korroosiokestävyyttä läpivientihanoilta. Näistähän sekä brittiläiset purjehduslehdet että saksalainen Yacht ovat kirjoitelleet sekä pääkirjoituksissaan että katsausartikkeleissaan.
Voisi toivoa, että jotain yleisiä turvamääräyksiä tai katergorialuokituksia saadaan tulevaisuudessa myös veneiden rakenteiden ja niiden lujuuden osalta. Autoillekin tehdään kolaritestejä ja asetetaan turvallisuusvaatimuksia. Niille riitä pelkkä hallintalaitteiden ja stabiliteetin minimivaatimus. Miksei samaa vaadita veneiltä?
Ja tässä uusin blogikirjoitus samaiselta kirjoittajalta:
http://prosail.fi/blogit/eero-lehtinen/rahalla-saa-ja-hevosella-paasee/
Pidin myös kirjoittajan parin vuoden takaisesta kriittisestä artikkelista "Romurallia maailman merillä" Venelehdessä.
Mitä sitten tulee noihin F1 vertauksiin - esim. Sanya menettää nyt kaksi legiä peräsinvaurion takia, joten vertaus F1:n koneen hajoamiseen ontuu. Myös Puman ehtiminen 2.legin starttiin oli aika hiuskarvan varassa. Jos kahdelta legiltä jää ilman pisteitä, niin voittohaaveet saa unohtaa.
Ja taas mies munaa itsensä.
Ei erota edes ennätys yrityksiä kisasta.
Uskomatonta, mutta totta.
En minä vain havainnut artikkelista, ettei nimenomaan Eero olisi tehnyt eroa kisan ja ennätyksen välille. Ja aivan samaa mieltä olen jonkun reittiennätyksen mielekkyydestä ja arvosta. Mitä se reittiennätyksen teko mittaa?
Kuka "munaa itsensä"?
Ei ainakaan Eero Lehtinen, joka esitti asiallista kritiikkiä liian heikoista veneistä ja älyttömästä riskinotosta niillä.
"Uskomatonta, mutta totta" sopii varsinkin noihin ennätysten yrittäjiin.