Kesäaika..
Onko aika oikea vai ennenaikainen..
kevätaika aurinkoinen,
lumisia vielä kasoja,
teitä liukkaita paikkoja
jossain kukkii krookus
katseen ilostus…
olisitpa lähellä
lempeästi hymyillen
kevään ensi kosketus
ennenaikainen..
Istuttaisiin hiljaksiin
tuulen hellässä henkäyksessä.
päivänpaistetta niin rakasta…
siemaistaisiin rinnuksiin..
oransisesta ajasta...
http://www.youtube.com/watch?v=fGJfMF3YSoI&feature=related
Onko aika oikea vai ennenaikainen..
kevätaika aurinkoinen,
lumisia vielä kasoja,
teitä liukkaita paikkoja
jossain kukkii krookus
katseen ilostus…
olisitpa lähellä
lempeästi hymyillen
kevään ensi kosketus
ennenaikainen..
Istuttaisiin hiljaksiin
tuulen hellässä henkäyksessä.
päivänpaistetta niin rakasta…
siemaistaisiin rinnuksiin..
oransisesta ajasta...
http://www.youtube.com/watch?v=fGJfMF3YSoI&feature=related
Vastaukset 33
Vanhimmat
On aika tulla toista puolitiehen vastaan. Katsoa silmiin ja hymyillä. Olipa kaunis kevääseen sopiva runo.
Keväällä herään taas eloon
kohmeesta talven kylmyyden.
Nautin, voimistun, rakastan
tätä elämääni ainutkertaista.
Vereni virtaa vuolaampana,
sydän villinä sykkii.
Ilona ympärillä ihmiset koen
Elämä on elämisen arvoista.
Positiivista, valoisaa, tykkään :)!
Kuulostaa loistavalta. Haluaisin myös rakastaa, herätä talvihorroksesta.
Kukuit kukkihin poveni,
lauloit ilmi iloni,
helkyit keväiset kaiut,
herätit sävelet
puroina porisemaan,
tuulen viedä,
toisen tuoda,
puolitiehen vastahan...
missä odotat?... Ehkä on...
Niin on minun iloni
jotain lempeä vailla,
kuin kevät käkeä vailla,
puolitietä vailla…
ja sinua...
missä tavata?..Ehkä on..
Ei ole kovin pitkä matka puolitiehen. Ei edes maantieteellisesti. Jos hän tahtoo niin:)
Kertoakko kauniilla sanoilla,
kestääkö kauan...
aikaa paljonkin,
pikkulinnun lentää
siivin siroin
sinitaivaan kaarta
keväisen koko matkan..
luokses sinun..sylihin... ehkä on
Tosin minä en liiku lentäen,
vain unelmissa parahissa..
senkin taidon hallitsen..
Puolitietä, mä mietin...
joutuiskohan päivässä... ehkä on
Kyllä meidän pitäisi joutua puolitehen päivässä viisikin minuuttia riittäisi , ellemme ihan etanavauhtia kulje.
Nytpä taisi osua taasen harhaan..
en usko sinun/hänen niin lähelläni olevan..
Oikeastaan en edes tiedä..
Osana on näkymätöntä liitoa
mustarastas laulaa sateessa
Tänä keväänä.
puut joiden
alla yksin istun...
sammaleella..
etana seurana
ehkä hän löytää minut....
Rakkauttani pidän piilossa.
Rakkauteni sinuun pidän piilossa.
Minäkin.
Sen aika ei ole nyt, eikä koskaan.
Mitään ehjää ei saa rikkoa.
Kevät tuo uuden elämän.
Uusi elämä on luonto, aurinko.
Siihen on lupa rakaustua,
joka vuosi yhä uudelleen.
Olen samaa mieltä kanssasi. Hänetkin sai joku ehjättyä, olen siitä onnellinen. En puutu enää kohtalon kulkuun. Nautin luonnosta minäkin, kevään uusista aluista...
Näin se menee.
Elämä jatkuu, tahoillamme. :)
http://www.youtube.com/watch?v=pEzQ46UVAmE&feature=related
Jos.. niin...
Harmittelin aikaa
mutta ei se mennyt hukkaan
näinhän matkalla monta
lintuja liidossa
siementen kasvua iduiksi
tarhani täynnä kukkivia kukkia..
Salaa, olevaisen sydämessä..
http://www.youtube.com/watch?v=CseqZbqQ6YY&feature=related
Piti tää piisi liittää tohon ylemmälle.oksalle...
Tota etsimistä..vaan tarkoitin Jos.. niin...
Harmittelin aikaa
mutta ei se mennyt hukkaan
näinhän matkalla monta
lintuja liidossa
siementen kasvua iduiksi
tarhani täynnä kukkivia kukkia..
Salaa, olevaisen sydämessä..
Enpä ole itse runoilija ollenkaan, mutta tuli tuosta Loirista mieleen toinen runoilija, jonka alkuperäisbiisi on käännetty suomeksikin ja Loirikin on tainnut sen laulaa.
http://www.youtube.com/watch?v=64pfLi_lcPo
Jep, ystävän laulu. :)
mutta tämän voi omia moni.
Jos olisit Oikea tulisin puolitiehen vastaan, ehkä nyt olisi rohkeutta siihen.
Niin minäkin tulisin...puolitiehen vastaan... ikävöin ystävääni...Ystävän laulun sanoin..
Mistä tunnet sä ystävän
Onko oikea sulle hän
Anna meren se selvittää
Kuka viereesi jää
Ja jos silloin kun myrsky soi
Vain sun kumppanis vaikeroi
Vene lähimpään rantaan vie
Jääköön pois mikä lie
Tungen ketjuun vielä, kun huomaan, että tämä suomalainen tekstihän on vähän erilainen kuin alkuperäinen, venäjänkielinen kertoo siitä, kuinka voi selvittää, onko ystävä aito vai ei. Ystävän kanssa lähdetäään vuoren huipulle niin, että ollaan samoissa köysissä. Jos tämä ei uskalla kiivetä, ei pidä haukkua perään, vaan karkoittaa luotaan. Jos hän pelkää, mutta pysyy sielläkin vierelläsi, sinulla voi olla ystävä. Jos meinaat tippua alas, hän tulee silloin vetämään sinut ylös takaisin huipulle, ja silloin voit nojata/ luottaa häneen niin kuin itseesi.
Если друг оказался вдруг
И не друг, и не враг, а - так,
Если сразу не разберешь,
Плох он или хорош,-
Парня в горы тяни - рискни!
Не бросай одного его,
Пусть он в связке в одной с тобой -
Там поймешь, кто такой.
Если парень в горах - не ах,
Если сразу раскис и - вниз,
Шаг ступил на ледник и - сник,
Оступился - и в крик,-
Значит, рядом с тобой - чужой,
Ты его не брани - гони:
Вверх таких не берут, и тут
Про таких не поют.
Если ж он не скулил, не ныл,
Пусть он хмур был и зол, но - шел,
А когда ты упал со скал,
Он стонал, но - держал,
Если шел за тобой, как в бой,
На вершине стоял хмельной,-
Значит, как на себя самого,
Положись на него.
Näin on.
Pysymme aina ystävinä, minä ja hän.
on vain niiiin vaikeaa päästää ketään lähelle. . .
Miksi... ? toki teet niinkun itsestäsi parhaalta tuntuu.
Kiitos runojen kirjoittajille, sanat ovat kauniita ja ilahduttavat.
Ystävääni kaipailin tänäänkin, kävelin maisemissa, mutta aikataulut eivät kohdanneet. Läheisyyttä ikävöin. . .vaikka sydän rinnassa pompii kiivaasti.
Aika kuluu..
Hitaasti pimeän terälehdet
sulkeutuvat...
En näe sinua...
Olen tälläpuolen
keskellä punaisten ruusujen
konvehtien
lähettämättämien korttien
Toivotuksia,
sinun ...ystäväni...valoa...
Älä huoli ystäväni,
kaikki hyvin on.
Muistissa on kauniit tekosi.
Ne muistan aina,
vaikka välillä ilma viilenee.........
lämmetäkseen toisaalla,
auringon noustua....
pilailet. En jaksa tätäkään.
Kovasti ovat kauniita runoja kirjoittaneet tänne rakastavaiset.
Niin on.
Rakkaudella, nyt ja aina.
Yövyin yksin,
kaksin kapsahdin hereille,
näin vienon vierelläni,
kumppanin kupeellani..
Häntä rakastin
hälle sieluni särkyvät sävelet,
haaveheni haikailevat..
Yötuuli humisee
ystävän lauluni...
Tulen luoksesi,
ikävän kaarelta kurkotan..
Tunnetko tuloni?
Pieneksi hetkeksi...vierellesi...
Hiljaa huokaisen...
Aika on Aina oikea
Rakkaudelle
Keväällä
Kesällä
Syksyllä
tai
Talvella
Kerro, voiko elämä olla
kaunias ilman rakkautta.
Vain rakkaus hehkuttaa
ilon, riemun tunnetta!
Satakoon iäti pilvet
mereen pisaroitaan -
rakkaautta vailla ei synny
helmeä ainuttakaan!
http://www.youtube.com/watch?v=0Yfd0jRBGVw&feature=related
Rakkaus kristallisoi elämän.
Se puhaltaan siihen sielun ja liekin.
Liekin loisteessa on valoisa ja lämmin.
Kuin rautakahle meidät yhteen liittää,
ei syy, vaan yksinäisyys sydämen,
mi koskaan, koskaan
ei katkee, joskaan
Sua, onnen haave, omaks saisi en,
sais koskaan kanssas kauneut’ en niittää
tääll’ elon kumpuin tuhatkukkaisten.
Sua unten tähdistä siis suo mun kiittää;
on meillä kahle toinen, kultaainen,
mi koskaan, koskaan
ei katkee, joskaan
en Sua löytäis joukost’ ihmisten:
on meillä mielikuvat, jotka riittää,
kun tulee tunto kaiken-tyhjyyden…