Näinhän siinä kuitenkin

Jos sattuisin olemaan hän siis, en luopuis. Mutta yksin ei voi. Mikset vaan vois joskus uskoa oikeesti. Teet vaan omia päätöksiä, muttet kuuntele ollenkaan toista. Mistä siis voit tietää? Mä olen varma mutta hän ei ole.

uskoojoskus kirjoitti:

Jos sattuisin olemaan hän siis, en luopuis. Mutta yksin ei voi. Mikset vaan vois joskus uskoa oikeesti. Teet vaan omia päätöksiä, muttet kuuntele ollenkaan toista. Mistä siis voit tietää? Mä olen varma mutta hän ei ole.

ohi menee, niin että paukkuu, en minä tehnyt mitään päätöksiä ainakaan yksin.

ohi kirjoitti:

ohi menee, niin että paukkuu, en minä tehnyt mitään päätöksiä ainakaan yksin.

Hyvä että luotto henkilö ohjaa sinua oikeisiin päätöksiin .

Parenpi näin kirjoitti:

Hyvä että luotto henkilö ohjaa sinua oikeisiin päätöksiin .

Usko jo, että ohi meni, en tajua. Mistä luottohlöstä puhut? Minulla on täällä palstalla vaan yksi, ja jänenkin kanssa sovittiin, että ollaan kamuja. Se surettaa, mutta mitään luottoihmisiä tähän ei liittynyt. Olet sekoittanut

Samaa minäkin usein ihmettelen, kun luen tämän palstan kirjoituksia.

Luulisi, että kannattaisi edes kerran yrittää tosissaan, koska siten voi saada kivan suhteen lopuksi ikäänsä.

Ehkä just sen takia,kun ei kestä niitä sydänsuruja,että,jos ei tulisikaan mitään

kuin odotat 9 kk. ja annat lapsen pois.Kun epäilee ettei ole hyvä äiti.

tai,jos,tai ei kirjoitti:

Ehkä just sen takia,kun ei kestä niitä sydänsuruja,että,jos ei tulisikaan mitään

Ei kannata/saa pelätä elämää, sitä on katsottava suoraan silmiin paljon jää kokematta jos ei kokeile ja vastoinkäymisistä vahvistuu ota ne oppina ja kasvattavana kokemuksena.

tai,jos,tai ei kirjoitti:

Ehkä just sen takia,kun ei kestä niitä sydänsuruja,että,jos ei tulisikaan mitään

Eiköhän se sydän enemmän kärsi epätietoisuudesta, mikä voi kestää vuosikausia!

Sen sijaan pakit unohtaa viimeistään kuukaudessa ja sen jälkeen voi mennä uusia seikkailuja päin rinta rottingilla henkseleitä paukuttaen!

tai,jos,tai ei kirjoitti:

Ehkä just sen takia,kun ei kestä niitä sydänsuruja,että,jos ei tulisikaan mitään

Miten kestätte näitä suruja ihan for nothing? Ette kai te nyt tässä palstalla hengaa siks että täällä tulee vaan niin helvetin hyvä mieli? Onko siinä mitään ideaa että huutelee täällä ikäväänsä vaikka ei edes halua mitään?

Ei ymmärrä ei... kirjoitti:

Miten kestätte näitä suruja ihan for nothing? Ette kai te nyt tässä palstalla hengaa siks että täällä tulee vaan niin helvetin hyvä mieli? Onko siinä mitään ideaa että huutelee täällä ikäväänsä vaikka ei edes halua mitään?

huutelen surujani aikani kuluksi, kai sitä tavallani käsittelen. Ja vähän valehtelen.

Vain silloin on aika luopua kun on oikeasti pakko. SInä et taida käsittää. Tee kaikkesi tämän henkilön puolesta. Sinulla ei ole mitään menetettävää. Elät vain kerran.