Oikeustiedettä Itä-Suomesta

Pohjois-Karjala on työttömien, syrjäytyvien, sairaiden ja avuttomien ihmisten tuotantolaitos. Täällä osataan ja tahdotaan huolehtia ihmiset yhteiskunnan ulkopuolelle kiusattavaksi, nöyryytettäväksi ja petettäväksi.

Itä-Suomen Yliopiston susirajan tavoittelema tutkinnonanto-oikeus oikeustieteissä tuottaisi parhaimmillaan motivoituneita oikeusoppineita, jotka valloittaisivat Suomen oikeuksien kovimmat paikat ja tuottaisivat ajanoloon pelkästään syrjäytymistä, sairaita, työttömiä ja sairaita uhreja.

Onneksi en tiedä kuuluuko tavoite hallitusohjelmaan, mutta toivon ettei oikeudenmukaisuuden toteutumisen estäminen toteudu. Toteutuessaan Suomi saisi heikoimmillaan pelkästään työttömiä lakimiehiä, jotka pitäisi työllistää lain tutkimiseen ja kehittämiseen, lakiasiamiehiksi sosiaalitoimeen tai johtotehtäviin projekteihin, joissa selvitetään miksi suomalainen syrjäytyy, miten syrjäytymistä voi ehkäistä ja millaisia suunnitelmia olisi laadittava syrjäytymistä ehkäisevien toimenpiteiden suunnittelemiseen siten että heidän ensin luomat syrjäytymisen ehkäisyn suunnitelmien laatukriteerit täyttyisivät.

Siis pelkästään suunnitelmia suunnitelmien laatimiseen.

Uskon, että muualla Suomessa kyetään kouluttamaan riittävästi motivoituneita oikeuden asiantuntijoita ilman Itä-Suomen panosta, ja että koko Suomi säilyy asuttuna kunhan Pohjois-Karjalassakin opitaan tavallisen taklaajan (sorry oikolukijan korjaus) arkea. Vai onko joku erimieltä? Mikä on lakimiesten ja -naisten asema Etelä-Suomessa?