Olen aina ollut ujo. Aina on ollut vaikeaa puhua vieraille ihmisille. Pelkään myös miten ihmiset ajattelevat minusta tai reagoivat.
Mun on aina annetava itsestäni mahd. miellyttävä, fiksu jne kuva. Jännittäessä tämä ei aina onnistu joten saattaa mennä sanat sekaisin tai muuten vaan sössötän. Joskus saatan mennä ihan lukkoonkin. Ja sitten tietenkin mietin että mitä se musta nyt ajattelee.
Pelkään myös tehdä asioita jotka vaikuttavat johonkin muuhun ihmiseen. On koko ajan tunne että olen tehnyt jotain katastrofaalisesti väärin. Alan miettiä mahdollisia seurauksia mitä haittaa virheestäni voi olla muille jne. Ajatukset saattavat paisua päässäni katastrofeiksi, enkä saa katkaistua ajatus kierrettä. Pahimmillaan pelkään niin että jään kotiin viiikoksi. Näin on käynyt kun olen yrittänyt tehdä töitä.
Pelkään myös miten esim. pomo reagoi johonkin mun mokaani. En pysty vastaanottamaan negatiivista palautetta. Jos saan sellaista haluan vain paeta, ja näinkin on käynyt.
Näiden asioiden takia olen alkanut välttämään kaikkea mahdollista. Yritän tehdä kaiken 100% jos se ei onnistu joudun lopettamaan. Ja kun lopetan työt/ koulut näiden pelkojen takia, saavat aikaan masennusta. Ajatukseni menevät lopulta todella synkiksi.
Olen jo 25-vuotias ja pitäis jo tää ikäkin tuoda jotain itsevarmuutta mutta ei. Tuntuu vaan että kaikki menee hankalammaksi. Tiedän kuitenkin sen että välttäminen vain pahentaa tilannetta. Kun en kohtaa asioita vaan juoksen karkuun on ne aina seuraavalla kerralla vielä pahempia.
Olen käynyt ihan psykoterapiassa pelkojeni takia, mutta ei se oikein auta. En pysty muuttamaan ajatuksiani ja kun yritän pakottaa itseäni sairastun fyysisesti. Ahdistus menee niin kovaksi että se nostaa joko kuumeen tai alan oksennella, eli mitä tässä enää tehdä?? En halua kuitenkaan sairastua pahaan masennukseen, lievää olen jo potenut, mutta tämä ikuinen epäonnistuminen kyllä vetää mielen matalaksi...
Mun on aina annetava itsestäni mahd. miellyttävä, fiksu jne kuva. Jännittäessä tämä ei aina onnistu joten saattaa mennä sanat sekaisin tai muuten vaan sössötän. Joskus saatan mennä ihan lukkoonkin. Ja sitten tietenkin mietin että mitä se musta nyt ajattelee.
Pelkään myös tehdä asioita jotka vaikuttavat johonkin muuhun ihmiseen. On koko ajan tunne että olen tehnyt jotain katastrofaalisesti väärin. Alan miettiä mahdollisia seurauksia mitä haittaa virheestäni voi olla muille jne. Ajatukset saattavat paisua päässäni katastrofeiksi, enkä saa katkaistua ajatus kierrettä. Pahimmillaan pelkään niin että jään kotiin viiikoksi. Näin on käynyt kun olen yrittänyt tehdä töitä.
Pelkään myös miten esim. pomo reagoi johonkin mun mokaani. En pysty vastaanottamaan negatiivista palautetta. Jos saan sellaista haluan vain paeta, ja näinkin on käynyt.
Näiden asioiden takia olen alkanut välttämään kaikkea mahdollista. Yritän tehdä kaiken 100% jos se ei onnistu joudun lopettamaan. Ja kun lopetan työt/ koulut näiden pelkojen takia, saavat aikaan masennusta. Ajatukseni menevät lopulta todella synkiksi.
Olen jo 25-vuotias ja pitäis jo tää ikäkin tuoda jotain itsevarmuutta mutta ei. Tuntuu vaan että kaikki menee hankalammaksi. Tiedän kuitenkin sen että välttäminen vain pahentaa tilannetta. Kun en kohtaa asioita vaan juoksen karkuun on ne aina seuraavalla kerralla vielä pahempia.
Olen käynyt ihan psykoterapiassa pelkojeni takia, mutta ei se oikein auta. En pysty muuttamaan ajatuksiani ja kun yritän pakottaa itseäni sairastun fyysisesti. Ahdistus menee niin kovaksi että se nostaa joko kuumeen tai alan oksennella, eli mitä tässä enää tehdä?? En halua kuitenkaan sairastua pahaan masennukseen, lievää olen jo potenut, mutta tämä ikuinen epäonnistuminen kyllä vetää mielen matalaksi...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.