Lassi Kaleva kirjoittaa US:ssa:
"....... Entä sitten työllistävät näkökulmat? Koska kaksikielisyyden todelliset kustannukset ovat epäilemättä vain erehdyksessä jääneet virkamiesten taholta tutkimatta (tai kyseisiä tutkimuksia ei epähuomiossa ole vielä julkaistu), suonette anteeksi, että joudun käyttämään erittäin karkeaa summittaista haarukka, jonka mukaan Suomen valtion budjetista ehkä noin 2–4–6 % menee kaksikielisyyden ylläpitämiseen ja siihen liittyviin toimintoihin. Manner-Suomeen on siten syntynyt lukematon määrä työpaikkoja, jotta tämä kielellinen rikkaus voitaisiin säilyttää, ja sitten siirtää sukupolvelta toiselle. Koska ahvenanmaalaisilta on riistetty oikeus todelliseen, lainsäädäntöön ja pakkoon pohjautuvaan aitoon, toimivaan kaksikielisyyteen, he menettävät luonnollisesti siten myös kaksikielisyyttä seuraavan työllistävän vaikutuksen. Kuka sen heille korvaa, kuka korvaa ahvenanmaalaisille toteutumattoman kaksikielisyyden johdosta menetetyt tai syntymättömät työpaikat?
Mielestäni kyseessä on kansallinen häpeätahra, jolle kaikki muut maailman valtiot ivallisesti nauravat. Jos emme välitä lainkaan heikoimmista keskuudessamme olevista, yksikielisyyteen tuomituista ahvenanmaalaisistamme, niin miksi emme edes välittäisi maineestamme ja kasvoistamme kaikkien maailman ei-suomalaisten edessä? Näyttää siltä, että äidinkielenään suomea puhuvaa mannersuomalaista suositaan suunnattomasti ahvenanmaalaiseen kanssaveljeensä tai sisareensa verrattuna siinä erityisessä rikkaudessa, joka liittyy kaksikielisyyteen.
......"
"....... Entä sitten työllistävät näkökulmat? Koska kaksikielisyyden todelliset kustannukset ovat epäilemättä vain erehdyksessä jääneet virkamiesten taholta tutkimatta (tai kyseisiä tutkimuksia ei epähuomiossa ole vielä julkaistu), suonette anteeksi, että joudun käyttämään erittäin karkeaa summittaista haarukka, jonka mukaan Suomen valtion budjetista ehkä noin 2–4–6 % menee kaksikielisyyden ylläpitämiseen ja siihen liittyviin toimintoihin. Manner-Suomeen on siten syntynyt lukematon määrä työpaikkoja, jotta tämä kielellinen rikkaus voitaisiin säilyttää, ja sitten siirtää sukupolvelta toiselle. Koska ahvenanmaalaisilta on riistetty oikeus todelliseen, lainsäädäntöön ja pakkoon pohjautuvaan aitoon, toimivaan kaksikielisyyteen, he menettävät luonnollisesti siten myös kaksikielisyyttä seuraavan työllistävän vaikutuksen. Kuka sen heille korvaa, kuka korvaa ahvenanmaalaisille toteutumattoman kaksikielisyyden johdosta menetetyt tai syntymättömät työpaikat?
Mielestäni kyseessä on kansallinen häpeätahra, jolle kaikki muut maailman valtiot ivallisesti nauravat. Jos emme välitä lainkaan heikoimmista keskuudessamme olevista, yksikielisyyteen tuomituista ahvenanmaalaisistamme, niin miksi emme edes välittäisi maineestamme ja kasvoistamme kaikkien maailman ei-suomalaisten edessä? Näyttää siltä, että äidinkielenään suomea puhuvaa mannersuomalaista suositaan suunnattomasti ahvenanmaalaiseen kanssaveljeensä tai sisareensa verrattuna siinä erityisessä rikkaudessa, joka liittyy kaksikielisyyteen.
......"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.