Suomenmaan kolumnisti yrittää esittää, että Kalliomäen parkaisu oli vain kesätoimittajien aikaansaannos.
-------------------------------------------------
Kohuttu ”komissaaripeli”
asettui raameihinsa
Valtioneuvoston on määrä tänään nimetä Suomen edustaja Euroopan unionin komissioon Erkki Liikasen jättämälle paikalle. Kysymys on ensi vaiheessa syksyyn jatkuvasta komission loppukaudesta. Käytännössä nyt valitaan Suomen edustaja myös uuden komission viisivuotiskaudelle.
Pääministeri Matti Vanhasen ehdokas tohtori Olli Rehn on varsin luonnollinen valinta tähän tärkeään virkaan. Hänellä on vahva akateeminen pätevyys, kokemusta sekä Suomen että Euroopan parlamentista ja ennen kaikkea hyvä Eurooppa-politiikan tuntemus. Se, että poliittiseen tehtävään nimitetään johtavan hallituspuolueen edustaja ja vaihteeksi joku muu kuin sosiaalidemokraatti, on mitä luonnollisinta.
Normaaliin poliittiseen prosessiin kuuluu myös, että muiden hallituspuolueiden samoin kuin opposition taholta on tuotu esiin hyviä ehdokkaita kyseiseen tehtävään. Näiden ehdokkaiden painoarvoa ei heikennä ollenkaan se, että komisaarinimityksessä tavoitellaan yksituumaisuutta.
Tulevan komissaarin Olli Rehnin uraan voidaan soveltaa Esko Ahon tunnuslausetta: niin on hyvä kuin käy. Rehn on mies paikallaan ja paikka tulee olemaan hänelle haastava ja antoisa. Pienellä spekulaatiolla voidaan päätyä mielenkiintoiseen mahdolliseen tapahtumaketjuun. Jos Rehn olisi suostunut Hämeenlinnan puoluekokouksessa keskustan varapuheenjohtajaksi ja lähtenyt ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin Helsingistä, hän olisi yksinkertaisen päättelyn mukaan nyt pääministeri. Mutta niin on hyvä kuin on käynyt: meillä on hyvä pääministeri ja saamme hyvän komissaarin. Epäilemättä myös Olli Rehn on tyytyväinen lopputulokseen.
Kuuma komissaaripeli” oli itse asiassa lähinnä median lavastama näytelmä. Niukan uutiskesän turhauttamat toimittajat yltyivät kilvan ounastelemaan kovaa poliittista peliä, vaikka mitään erityisen kovaa kiistaa tai vääntöä ei ollut olemassakaan, normaalia poliittista keskustelua ja asian valmistelua vain.
Politiikan tekijät ovat tietenkin osasyyllisiä nimitysasioiden korostumiseen julkisuudessa, mutta media hehkuttaa aina näitä asioita. Nytkin on jo haluttu nähdä merkkejä suuresta poliittisesta nimityssirkusta. Mitään merkkejä nimityskäytännön politisoitumisesta nykyisen hallituksen aikana ei kuitenkaan ole olemassa.
Palautetta toimitukseen
Harvinainen ja merkittävä
valtiovieras Pakistanista
Viralliset valtiovierailut ovat käyneet melko harvinaisiksi. Pikaiset työvierailut ovat tulleet tavaksi varsinkin eurooppalaisten maiden keskinäisissä suhteissa. Aasialaisen valtionpäämiehen vierailu meillä on harvinainen tapaus. Pakistanin presidentin Pervez Musharraf virallinen valtiovierailu Suomeen on monessa suhteessa myös merkittävä tapaus. Presidentti Musharraf puolisoineen saapui Helsinkiin tiistaina. Tätä ennen hän vieraili Ruotsissa.
Pakistan on kehitysmaa mutta edustaa nousevaa Aasiaa. Maan 150-miljoonaisesta väestöstä lasketaan kolmanneksen elävän köyhyysrajan alapuolella, ja yli puolet pakistanilaisista on lukutaidottomia. Maa on siis kehityskohde mutta edustaa myös merkittävää potentiaalia taloudellisen kanssakäymisen kumppanina.
Alikehittyneisyyskään ei ole yksiselitteistä. Maasta on kiistakumppaninsa Intian tavoin tullut ydinasevaltio. Sen tasoinen asevarustelu ei ole halpaa lystiä. Yleisempikin intressi on, että Pakistanin ja Intian nahistelu ei johda järeimmän aseen käyttöön.
Pakistan on islamilainen maa mutta ei fundamentalistinen uskontovaltio. Sillä on strateginen merkitys islamilaisen maailman suuntautumisessa, mitä maailmalla seurataan suurella mielenkiinnolla. Presidentti Musharrafin asema enempää kuin Pakistaninen liberaali politiikka eivät ole itsestäänselvyyksiä kovin pitkälle matkaa.
Pakistanin presidentillä on laajat valtaoikeudet. Hän on niitä valtionpäämiehiä, joilla voi olla suuri vaikutusvalta kaupallisiin hankkeisiin. Parillakymmenellä suomalaisyrityksellä on toimintaa tai vireillä olevia hankkeita Pakistanissa. Siinäkin mielessä valtiovierailu on merkittävä.
Palautetta toimitukseen
Pääkirjoitus | Keskiviikkona 07.07.2004
Copyright © Suomenmaa – 2000 Lähde ja tekijä mainittava lainattaessa.
-------------------------------------------------
Kohuttu ”komissaaripeli”
asettui raameihinsa
Valtioneuvoston on määrä tänään nimetä Suomen edustaja Euroopan unionin komissioon Erkki Liikasen jättämälle paikalle. Kysymys on ensi vaiheessa syksyyn jatkuvasta komission loppukaudesta. Käytännössä nyt valitaan Suomen edustaja myös uuden komission viisivuotiskaudelle.
Pääministeri Matti Vanhasen ehdokas tohtori Olli Rehn on varsin luonnollinen valinta tähän tärkeään virkaan. Hänellä on vahva akateeminen pätevyys, kokemusta sekä Suomen että Euroopan parlamentista ja ennen kaikkea hyvä Eurooppa-politiikan tuntemus. Se, että poliittiseen tehtävään nimitetään johtavan hallituspuolueen edustaja ja vaihteeksi joku muu kuin sosiaalidemokraatti, on mitä luonnollisinta.
Normaaliin poliittiseen prosessiin kuuluu myös, että muiden hallituspuolueiden samoin kuin opposition taholta on tuotu esiin hyviä ehdokkaita kyseiseen tehtävään. Näiden ehdokkaiden painoarvoa ei heikennä ollenkaan se, että komisaarinimityksessä tavoitellaan yksituumaisuutta.
Tulevan komissaarin Olli Rehnin uraan voidaan soveltaa Esko Ahon tunnuslausetta: niin on hyvä kuin käy. Rehn on mies paikallaan ja paikka tulee olemaan hänelle haastava ja antoisa. Pienellä spekulaatiolla voidaan päätyä mielenkiintoiseen mahdolliseen tapahtumaketjuun. Jos Rehn olisi suostunut Hämeenlinnan puoluekokouksessa keskustan varapuheenjohtajaksi ja lähtenyt ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin Helsingistä, hän olisi yksinkertaisen päättelyn mukaan nyt pääministeri. Mutta niin on hyvä kuin on käynyt: meillä on hyvä pääministeri ja saamme hyvän komissaarin. Epäilemättä myös Olli Rehn on tyytyväinen lopputulokseen.
Kuuma komissaaripeli” oli itse asiassa lähinnä median lavastama näytelmä. Niukan uutiskesän turhauttamat toimittajat yltyivät kilvan ounastelemaan kovaa poliittista peliä, vaikka mitään erityisen kovaa kiistaa tai vääntöä ei ollut olemassakaan, normaalia poliittista keskustelua ja asian valmistelua vain.
Politiikan tekijät ovat tietenkin osasyyllisiä nimitysasioiden korostumiseen julkisuudessa, mutta media hehkuttaa aina näitä asioita. Nytkin on jo haluttu nähdä merkkejä suuresta poliittisesta nimityssirkusta. Mitään merkkejä nimityskäytännön politisoitumisesta nykyisen hallituksen aikana ei kuitenkaan ole olemassa.
Palautetta toimitukseen
Harvinainen ja merkittävä
valtiovieras Pakistanista
Viralliset valtiovierailut ovat käyneet melko harvinaisiksi. Pikaiset työvierailut ovat tulleet tavaksi varsinkin eurooppalaisten maiden keskinäisissä suhteissa. Aasialaisen valtionpäämiehen vierailu meillä on harvinainen tapaus. Pakistanin presidentin Pervez Musharraf virallinen valtiovierailu Suomeen on monessa suhteessa myös merkittävä tapaus. Presidentti Musharraf puolisoineen saapui Helsinkiin tiistaina. Tätä ennen hän vieraili Ruotsissa.
Pakistan on kehitysmaa mutta edustaa nousevaa Aasiaa. Maan 150-miljoonaisesta väestöstä lasketaan kolmanneksen elävän köyhyysrajan alapuolella, ja yli puolet pakistanilaisista on lukutaidottomia. Maa on siis kehityskohde mutta edustaa myös merkittävää potentiaalia taloudellisen kanssakäymisen kumppanina.
Alikehittyneisyyskään ei ole yksiselitteistä. Maasta on kiistakumppaninsa Intian tavoin tullut ydinasevaltio. Sen tasoinen asevarustelu ei ole halpaa lystiä. Yleisempikin intressi on, että Pakistanin ja Intian nahistelu ei johda järeimmän aseen käyttöön.
Pakistan on islamilainen maa mutta ei fundamentalistinen uskontovaltio. Sillä on strateginen merkitys islamilaisen maailman suuntautumisessa, mitä maailmalla seurataan suurella mielenkiinnolla. Presidentti Musharrafin asema enempää kuin Pakistaninen liberaali politiikka eivät ole itsestäänselvyyksiä kovin pitkälle matkaa.
Pakistanin presidentillä on laajat valtaoikeudet. Hän on niitä valtionpäämiehiä, joilla voi olla suuri vaikutusvalta kaupallisiin hankkeisiin. Parillakymmenellä suomalaisyrityksellä on toimintaa tai vireillä olevia hankkeita Pakistanissa. Siinäkin mielessä valtiovierailu on merkittävä.
Palautetta toimitukseen
Pääkirjoitus | Keskiviikkona 07.07.2004
Copyright © Suomenmaa – 2000 Lähde ja tekijä mainittava lainattaessa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.