Yllättävän kannanotto Iltalehden pääkirjoituksissa (en ole koskaan nähnyt vastaavia vaan aina vain "RKP:tä ylistäviä-kannanottoja".
Stefan Wallinin mukaan hänen luopumisellaan RKP:n johtajuudesta ei ole mitään tekemistä Dragsvik-kiistan kanssa. Tähän voi uskoa siinä kuin puolustusministerin taannoiseen väitteeseen siitä, että Tammisaaren varuskunta säilytetään vain sotilaallisista syistä.
Kaikkia varuskuntia joudutaan pohtimaan uudelleen jo ensi vaalikaudella. Koko puolustuspolitiikkaa on tällöin valmisteltava koettua demokraattisemmin. Kaikkea ei pidä kääriä jännittävän "sotasalaisuuden" vaippaan. Varuskunnissa on punnittava strategisten seikkojen ohella muun muassa peruskorjausten tarvetta ja harjoitusalueiden läheisyyttä, mutta myös kieli- ja aluepolitiikkaa. Oma varuskunta on rakas myös Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla.
Suomenruotsalaisuudelle Dragsvik-kiistasta tuli rasite. Se voi tulla vastaan varuskuntaratkaisujen ohella vaikkapa koulujen kielenopetuksessa. Eikä vain perussuomalaisten suunnalta.
Suomenruotsalaiset tahot puhuvat "kieli-ilmaston kärjistymisestä". RKP tekee näin aina vaalien lähestyessä. Epäilemättä primitiivisiä möläyksiä on silti päässyt ainakin aiempaa helpommin julkisuuteen. Tietenkin internetissä.
Kauhistelun rinnalla suomenruotsalaisten kannattaisi pohtia asennoitumistaan suomenkielisiin. Wallin tuomitsi jopa sanan "kielipolitiikka". Hufvudstadsbladetissakin se myönnettiin asialliseksi termiksi. Kesällä 2013 tulee kuluneeksi 150 vuotta kielipolitiikan ydinratkaisusta eli Snellmanin kieliasetuksesta. Vasta se teki suomen Suomessa tasa-arvoiseksi.
Itsetutkiskelu kannattaisikin alkaa historiakuvasta. Suomenruotsalaiset soimaavat yhä 1930-lukua, jolloin Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Urho Kekkonen kumppaneineen ajoi aitosuomalaisuutta.
Suomenkielisten valtaosa on ajat sitten tunnustanut entisajan liioittelut. Suomenruotsalaiset jakavat sen sijaan edelleen Freudenthal-mitaleja johtavan rasistinsa kunniaksi.
"Itäruotsalaisen" opin mukaan suomenkieliset ovat alempaa rotua. Vielä äsken Paul Lillrank väitti, etteivät he ole luoneet koskaan mitään. Kuitenkin Suomen ainoa "täysi" tiedenobelisti A.I. Virtanen oli suomenkielistä sukua. Ja joutui hankkimaan maatilansa Sipoosta bulvaanin avulla.
Ruotsin kieli on tärkeä osa Suomen kansallista perintöä. Se säilyy parhaiten, kun siilipuolustuksesta ja syyttelystä siirrytään ennakkoluulottomaan keskusteluun ja yhteistyöhön.
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012033115397927_pk.shtml
Stefan Wallinin mukaan hänen luopumisellaan RKP:n johtajuudesta ei ole mitään tekemistä Dragsvik-kiistan kanssa. Tähän voi uskoa siinä kuin puolustusministerin taannoiseen väitteeseen siitä, että Tammisaaren varuskunta säilytetään vain sotilaallisista syistä.
Kaikkia varuskuntia joudutaan pohtimaan uudelleen jo ensi vaalikaudella. Koko puolustuspolitiikkaa on tällöin valmisteltava koettua demokraattisemmin. Kaikkea ei pidä kääriä jännittävän "sotasalaisuuden" vaippaan. Varuskunnissa on punnittava strategisten seikkojen ohella muun muassa peruskorjausten tarvetta ja harjoitusalueiden läheisyyttä, mutta myös kieli- ja aluepolitiikkaa. Oma varuskunta on rakas myös Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla.
Suomenruotsalaisuudelle Dragsvik-kiistasta tuli rasite. Se voi tulla vastaan varuskuntaratkaisujen ohella vaikkapa koulujen kielenopetuksessa. Eikä vain perussuomalaisten suunnalta.
Suomenruotsalaiset tahot puhuvat "kieli-ilmaston kärjistymisestä". RKP tekee näin aina vaalien lähestyessä. Epäilemättä primitiivisiä möläyksiä on silti päässyt ainakin aiempaa helpommin julkisuuteen. Tietenkin internetissä.
Kauhistelun rinnalla suomenruotsalaisten kannattaisi pohtia asennoitumistaan suomenkielisiin. Wallin tuomitsi jopa sanan "kielipolitiikka". Hufvudstadsbladetissakin se myönnettiin asialliseksi termiksi. Kesällä 2013 tulee kuluneeksi 150 vuotta kielipolitiikan ydinratkaisusta eli Snellmanin kieliasetuksesta. Vasta se teki suomen Suomessa tasa-arvoiseksi.
Itsetutkiskelu kannattaisikin alkaa historiakuvasta. Suomenruotsalaiset soimaavat yhä 1930-lukua, jolloin Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Urho Kekkonen kumppaneineen ajoi aitosuomalaisuutta.
Suomenkielisten valtaosa on ajat sitten tunnustanut entisajan liioittelut. Suomenruotsalaiset jakavat sen sijaan edelleen Freudenthal-mitaleja johtavan rasistinsa kunniaksi.
"Itäruotsalaisen" opin mukaan suomenkieliset ovat alempaa rotua. Vielä äsken Paul Lillrank väitti, etteivät he ole luoneet koskaan mitään. Kuitenkin Suomen ainoa "täysi" tiedenobelisti A.I. Virtanen oli suomenkielistä sukua. Ja joutui hankkimaan maatilansa Sipoosta bulvaanin avulla.
Ruotsin kieli on tärkeä osa Suomen kansallista perintöä. Se säilyy parhaiten, kun siilipuolustuksesta ja syyttelystä siirrytään ennakkoluulottomaan keskusteluun ja yhteistyöhön.
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012033115397927_pk.shtml
Vastaukset 24
Vanhimmat
Hienoa IL! Kerrrankin jollakin on selkärankaa sanoa totuus, eli että RKP on rasistien puolue.
Lukekaa lisäksi tämä:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9383113
”RKP eli rasistinen kielipuolue
Valitettavan harva selviää lukion jälkeenkään palvelutilanteesta ruotsilla, peruskoulupohjalla ei taida selvitä kukaan. Tarvitseeko kaikkien opetella ruotsi, jotta Stockalla osataan palvella ”rantaruotsalaisia minkkiturkeissaan”? Vaarantuuko kaikkien potilasturvallisuus, jos lääkäri Imatralla osaa mieluummin venäjää kuin ruotsia?
Voisiko ruotsin muuttaminen kouluissa vapaaehtoiseksi sittenkin tuoda innostuneempia oppilaita ja oikeampaa osaamista huomattavasti laajemmille joukoille? Tai olisiko mahdollista edes luopua ruotsin opiskelusta toisena kotimaisena ja siirtyä ruotsiin vieraana kielenä? Kuinka monen ihmisen on oikeasti osattava ruotsia? Onko ruotsin kielien vaatimus este muulle kansainvälistymiselle tai maahanmuuttajien työllistymiselle? Minulla ei ole faktatietoa minkään väitteen esittämiseksi, sillä tätä keskustelua ei ole käyty.
Mutta miksi ruotsi on kuin maahanmuuttajat - aihe, josta ei voi kritisoida leimautumatta rasistiksi?
Vuonna 1964 maalaisliitolle oli vitaalia saada muodostetuksi sen johtama hallitus
ja tämä ei ollut mahdollista ilman Rkp osallistumista.
Rkp asetti mukaan tulonsa ehdoksi pakkoruotsin.
Maalaisliiton silloinen puheenjohtaja Johannes Virolainen (ilmeisestikin Kekkosen avulla) 'runnoi' Linnankiven
mukaan muut hyväksymään Rkp:n triviaalin vaatimuksen
Ruotsalaisethan yrittivät pakkoruotsalaistaa suomalaiset, ja he pitivät suomen kieltä alempiarvoisten kielenä; he varmaan myhäilisivät, kun Suomessa on 200 vuotta Ruotsin vallan alta päästyään pakkoruotsi.
Ruotsi, jossa asuu kielivähemmistönä yli 300 000 suomenkielistä ja on asunut historiallisista ajoista alkaen ja joka silti on yksikielinen maa.
Pakkoruotsin lyhyt historia
http://viivanalta.blogit.kauppalehti.fi/blog/11610/pakkoruotsin-lyhyt-historia
http://hyvin.nukku.net/no/pakkoruotsi.html
http://www.city.fi/artikkeli/Miksi pakkoruotsia Stefan Wallin/3735/
Yhtä tärkeä on nostaa keskusteluun myös korkeakoulupolitiikkamme. Nythän se suosii perusteettomasti ruotsinkielisiä ylioppilaita.
Esimerkkeinä voidaan käyttää esim. kauppa-, lääke- ja oikeustieteellistä opetusta.
Onko mielestäsi oikein, että ruotsinkielisellä on näihin halutuimpiin (ja paraspalkkaisimpiin ammatteihin johtaviin) koulutuksiin takaovi auki??
Kun ylioppilaat käyttävät mielettömästi aikaa ja rahaa päästäkseen korkeakouluun niin tämä tuntuu uskomattoman väärältä.
Katsotaan vaan kun lääketieteellisen opiskelupaikkoja lisätään niin rkp on ensimmäisenä haaskalla vaatimassa ruotsinkielisten opiskelupaikkojen lisäämistä.
Se alko Heikki Talan ekoista netti kirjoituksista, 10 vuotta sitten. Tala toi ekana esiin tämän freudenthalin mitalin rasistisen puolen
Ja nyt ollaan siinä, että valtamediakin sanoo sen suoraan kuka oli freudenhal.
Verkko kiristyy hurríen ympärillä kokoajan
"Se alko Heikki Talan ekoista netti kirjoituksista, 10 vuotta sitten. Tala toi ekana esiin tämän freudenthalin mitalin rasistisen puolen
Ja nyt ollaan siinä, että valtamediakin sanoo sen suoraan kuka oli freudenhal."
Olet huomioinut tärkeän pointin!
En ole koskaan aikaisemmin huomannut julkisuudessa puhuttavan "Freundthal mitalista" negatiiviseen sävyyn. Se että valtamediakin (johon Iltalehtikin kuuluu) noteeraa tämän asian tällä tavalla on "huomion arvoista".
Onkohan Haapala taas asialla? Hieno mies!
Pääasia kuitenkin, että kielivapauden asia etenee.
Svekkulit tekevät sen itse. Omilla toimillaan maalaavat itsensä nurkkaan.
Voisi lauleskella matkaan, matkaan jo käy, mutta kun suurella osalla hurriloisista ei ole mitään kontaktipintaa Ruotsiin, niin taitavat todellakin tuntea olonsa kodittomaksi täällä suomea puhuvien keskellä.
Olen kuitenkin huomaavinani maailmalla suurta liikehdintää. Ehkä nämä hurriloisetkin harkitsevat asiaa.
Hartwallit ovatkin menneet tekemään businesta tuonne Mustallemerelle - sinne mistä se suuri kansainvaellus alkoi 7000 vuotta sitten.
Olipa kirjoitus.
Syntyykö nyt avoin keskustelu?
Suomenruotsalaiset ovat lautallaan matkalla Tukholmaan. Toivottavasti Iltalehti luetaan netistä ja siitä keskustellaan:
"Ruotsin kieli on tärkeä osa Suomen kansallista perintöä. Se säilyy parhaiten, kun siilipuolustuksesta ja syyttelystä siirrytään ennakkoluulottomaan keskusteluun ja yhteistyöhön."
upp
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/2012033115397927_pk.shtml
-
Pääkirjoituksessa WALLINI - kiesus miten hauskaa!
Tuo lopun maininta ruotsin kielen tärkeydestä Suomen kansalliselle perinnölle on liioiteltu.
Ruotsin kieli on osa Suomen historiaa ja sillä hyvä. Nykyään se ei ole mitenkään tärkeä osa suomalaisuutta.
Suomen ruotsalaisten uskottavuuden viimeinen korsi on syöty valehtelijoiden toimesta.
Ovat tottuneet juonittelemaan ja valehtelemaan kaikessa saadakseen ylettömiä etuja itselleen!
Käenpojat ovat käenpoikia eikä mitään niin kunniakasta kuin ansaita olla suomalaisia. Valitettavasti!
Suomalaiset eivät ole koskaan olleet kaksikielisiä eikä sitä voida pakottamalla tunkea heidän identiteettiinsä.
Ruotsi kuuluu suomenruotsalaisten identiteettiin mutta suomalaisten identiteettiin se ei edes voi kuulua. Syykin on selvä - jos ruotsi kuuluisi suomalaisten identiteettiin silloin meitä kaikkia pitäisi kutsua suomenruotsalaisiksi.
Niin, kyllä nimenomaan Heikki Tala antoi omalla nimellä valtavan lähtöpanoksen tähän yli 10 vuotta sitten. Jo 1990-luvun lopussa alkoi tämä, heti kun internet salli sen.
Ja Tala oli ensimmäisiä, jotka nälkivät internetissä kielipolittiisen vapauden mahdollisuuden ja käytti sitä hyväkseen. Lukuisat muut toimivat samoin.
Rkp:llä on niin paljon rahaa, että taistelu on ollut pitkä ja se jatkuu .Tuloksia on kuitenkin tullut.
Ja monenmoisia hyökkäyksiä on torjuttu.
Jutun otsikkona oli, "Wallinista rasite suomenruotsalaisille". Melkoinen negatiivinen vaikutus on myös Lipposen & Sasin toimilla.
EiRy -sivusto on ollut toiminnassa ainakin jo vuodesta 1996 lähtien.
http://www.sci.fi/~eiry/oldind.html
http://www.sci.fi/~eiry/index.html
Tämä on SuRullisen hienoa tekstiä.
Totta, EiRy oli ensin, sitten Tala.
Paul Lillrank on kiintiömies hieman niin kuin Sixten Korkman.
.
Miksi ihmeessä ruotsinkieliset jakelevat Freudenthalin mitaleja? Mies oli umpirasisti? Hänet olisi pitänyt laittaa oikeuden eteen jo aikoinaan.
Onko siis niin, että ruotsinkielinen onkin pohjimmiltaan rasisti, äidin maidon kera saatuna?
Loka revittää koko rahan edestä...
Pakkoruotsin puolesta
Kirjoittanut Aarno Laitinen
1 Huh 2012
http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2012/04/01/pakkoruotsin-puolesta/
Suomenruotsalaiset ovat luoneet itselleen vapaaehtoisen apartheidjärjestelmän. Kielivähemmistöllä pitää olla omat koulut, päiväkodit, yliopistot tai tiedekunnat ja varuskunta.
Tällaisella eristäytymisellä suuri osa suomalaisista ei joudu koskaan tekemisiin ruotsinkielisten kanssa. Kun ei tunneta kielivähemmistön jäseniä, syntyy ennakkoluuloja.
Ruotsinkieliset nostavat kamalan metelin, jos suunnitellaan, että samaan rakennukseen sijoitetaan suomen- ja ruotsinkieliset koulut.
Kaunaisuus ruotsinkielisiä ja kieltä kohtaan johtuu siitä, että etenkin maaseudun suomenkieliset eivät tapaa ruotsinkielisiä. Meillä helsinkiläispojilla pihan ruotsinkieliset olivat yhtä hyviä kavereita kuin suomenkielisetkin. Jalkapalloa pelattiin suomeksi ja ruotsiksi.
1950-luvun Espoo oli vielä umpiruotsalainen, ja me kesäasukkaat toimme sinne suomen kielen. Ruotsalaisasukkaat olivat meitä kohtaan yhtä epäluuloisia kuin tämän päivän iisalmelaiset ruotsinkielisiä kohtaan. Espoon kanta-asukkaat kiinnittivät Yksityisalue-, Pääsy kielletty – ja Sadan markan sakko -kylttejä saariensa rannoille ja tonttiensa rajoille.
He rakensivat barrikadeja teille, etteivät suomenkieliset päässeet Mellstenin uimarannalle. Merihätään joutuneiden poikien purjevene tultiin karkottamaan nopeasti, kun he tulivat 20 metrin päähän rannasta korjaamaan peräsintä.
Maata ei myyty suomenkielisille ennen kuin rintamamiehille piti lohkoa tontteja ja nekin otettiin suomenkielisiltä. Paikalliset kieltäytyivät antamasta suomenkielisiä nimiä teille. Näinhän tapahtui Helsingissäkin 1800-luvun lopulla, vaikka asukkaiden enemmistö oli suomenkielistä. Asukkaat ryhtyivät silloin omatoimisesti suomentamaan nimiä. Niinpä Bulevardilla oli samaan aikaan kolme erilaista nimeä talonomistajista riippuen, mm. Lehmuskatu.
Minun on hankala muistaa Espoon suomenkielisiä paikannimiä, kun lapsuudessa on oppinut ne ruotsiksi: Gäddvik, Stensvik, Sommarö, Larsvik jne. En ymmärrä, miksi Helsingin itäpuolella olevan Östersundomin nimi on pitänyt vääntää Itäsalmeksi. Kukaan helsinkiläinen ei puhu Itäsalmesta.
Luulin, että nämä pienet ja huvittavat konfliktit olisivat jo päättyneet, mutta aina ne näyttävät jostakin nousevan esiin. Perussuomalaisten mukana ruotsalais- ja muukalaiskaunaisuus on noussut taas.
Jos maalaiset tapaisivat koulun pihalla tai sotaväessä ruotsinkielisiä, ennakkoluuloja ei pääsisi edes syntymään ja kasvamaan. Suomenruotsalaisille tekisi hyvää tutusta suomalaisiin juntteihin ja suomalaisten olisi hyvä tuntea suomenruotsalaisia. Molemmat ovat mainettaan parempia.
Kun ruotsinkieliset vaativat oikeutetusti sairaalassa palvelua omalla äidinkielellään, he voisivat sen verran joustaa, etteivät heti kantele oikeusasiamiehelle, jos itäsuomalaisen terveyskeskuksen lääkintävahtimestari ei puhu ruotsia. Minunkin on vaikea ymmärtää suomalaisen lääkärin munkkilatinaa sairaalassa. Kadehdin ruotsinkielistä potilasta, jolle lääkäri selittää asiat kouluruotsillaan, jota minäkin ymmärrän.
Yhdestä asiasta olen hieman kaunainen suomenruotsalaisille. Miksi te aina luovutte puhumasta ruotsia, kun joukkoon tulee yksikin suomenkielinen, vaikka hän ymmärtää hyvin ruotsia? Kohteliastahan se on, mutta näin minäkään en oppinut jo lapsena hyvää ruotsia, vaan vasta myöhemmin kömpelöä pakkoruotsia.
Iltalehdessä vaikuttaa suomalainen (muka toimittaja) Tiia Rantalainen, joka on onnistunut pyydystämään ihan oikean Suomen ruotsalaisen!
Päivi Storgårds on saanut opetuslapsekseen tuon Tiian, niin henkeen ja vereen tuo sen makuun päässyt suomalaisnainen puolusti ruotsalaisia.
Vieressä istunut perussuomalaisten Hesan PS:n nuorsijärjestön puheenjohtaja puolusti suomalaisia loistavasti (kiitos), niin loistavasti, että sai pyyhkiä välillä Tiia Rantalaisen kuolavaahdot olkapäiltään.
Jostain ihmeen syystä näitä supisuomalaisia suomalaisuutensa polkevia mimmejä löytyy aina! Onkohan noilla ruotsalaispakolaisilla niin paljon isompi, vai kuvittelevatkö typyt, että he nousevat pulttua pitkin siihen bättre folkkiin?
Voitte olla varmat, että suomalaisten silmissä arvonne takuuvarmasti romahtaa, hyi hitto, etten paremmin tuu ja sano!
"Suomenruotsalaiset jakavat sen sijaan edelleen Freudenthal-mitaleja johtavan rasistinsa kunniaksi."
Ehkä jonkun jossain vaiheessa tulisi kertoa koko kansalle että Freudenthalin rasismsisyytöksille ei löydy mitään todisteita, eikä niissä ole perää tai tolkkua muutenkaan.
""Itäruotsalaisen" opin mukaan suomenkieliset ovat alempaa rotua."
Vallitsevan akateemisen rotutieteen mukaan suomalaiset olivat slaavilaisia ja silloisen tieteen mukaan siksi "alempi".
Freudenthal oli KIELIPROFESSORI. Hän EI ollut rotutukija. Niitäkin toki oli kautta Euroopan ja varmaan Suomesskin. Freudenthal vastusti yläluokan ruotsinkielisten fennomaniaajatuksia, pitäen ruotsinkielisen rahvaan puolia.
Freudenthal unelmoi länsisuuntautuneesta, itsenäisestä ja kaksikielisestä Suomesta.
"Kesällä 2013 tulee kuluneeksi 150 vuotta kielipolitiikan ydinratkaisusta eli Snellmanin kieliasetuksesta. "
Kun Aleksanteri II tuli valtaan pitkään jatkunut venäläisten ylläpitämä suomen kielen sencuuri poistettiin. Siinä syntyi myös sauma virallistaa suomenkieli. Mutta uudistusmielinen Aleksanteri II salamurhattiin, ja pian Venäjä taantui taas. Suomenkieln virallistaminen viivästyi 20 vuodella, koska Venäjä ei halunut kehittää rahvaan lukutaitoja joka olisi mahdollistanut länsimaalaisuuden ihanteiden levittämistä kansan piiriin. Lisäksi Venäjä pyrki nostamaan venäjänkielen hallintokieleksi ohi ruotsin.
Venäjä antoi meille suomalaisuuden ja vapautti Ruotsin ikeen alta.
Se on fakta.
Meillä on vielä pakkoruotsi-vapaustaistelu käynnissä, sitten se on lopullisesti ohitse, ruotsalaisuuden aika tässä maassamme !