Käsis toista kertaa kierrokselle

Mitä pitäsi laittaa saatekirjeeseen kun lähettää melkoisesti muokattua käsistä uudelle kustantamokierrokselle? Pitääkö mainita, että se on jo kerran lähetetty ko. kustantamoon ja nyt muokkailtu uuteen kuntoon? Miten näitä muokattuja käsiksiä kohdellaan kustantamoissa?
12312
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

En menisi mainitseman siitä yhtään mitään, lyö leiman tekstiin ja kirjoittajaan.

Itselläni saattaa tulla sama tilöanne eteen, en siis toistaiseksi ole kokeillut, olen antanut hylätyn käsiksen olla ja kirjoittanut muuta. En kyllä ole varma, laitankokaan koskaan toiselle kierrokselle. Jos ekan kerran hion viimeisen päälle ja käytän kahta arvostelupalvelua, niin vaatii pienen ihmeen, että saisin siitä jatkossa mitään olennaisesti parempaa.

Sinuna muuttaisin myös romaanin nimen (jos on romaani), jotteivät tunnista. Toivottavasti oma nimesi on yleinen ja mitäänsanomaton, eivät tunnista. No saattaahan sattua, että osuu ihan eri kustnnustoimittajalle, joka ei tekstistäkään tunnista. parempi niin.

Äänestä

Samaa mieltä, vaihda kässärin nimeä, uusiksi se menee kuitenkin äläkä puhu mitään. Muuten lukija (joka on kuitenkin eri kuin ekan version) suhtautuu vain lähtökohtaisesti nuivasti. Joutuuhan kustannustoimittajatkin lukemaan omien kirjailijoidensa uudet versiot aina "tuorein silmin".

Äänestä
  • Saman kässärin uudelleen lähettäminen ei ole hyvä idea. Voisitko lähettää sen kokonaan uusille kustantajille?

    Meidän alkujen tavoitteena varmaan on kirjailijan ura ja kokonainen tuotanto. Se tarkoittaa, että tavoitteena on kirjoittaa elämän aikana monta romaania ja kokoelmaa. Toisaalta jokaista kässäriä kirjoittaessa oppii lisää.

    Eli: jos juuttuu vuosikausiksi yhteen kässäriin, voi olla, että kirjoittajan todelliset kyvyt ovat jo huomattavasti paremmat kuin käsillä oleva kässäri. Siksi ei kannatta juuttua yhteen työhön. Yksi kerta per kustantaja riittää. Mikäli kustantaja ei ole nähnyt kässärissä ainesta edes korjattuna, ei aloitteleva kirjoittaja sellaisia korjauksiin pysty itsenäisesti tekemään.

    Jos tämä tuntuu lohduttomalta, kannattaa ajatella asiaa alussa mainitsemani uran ja tuotannon kannalta: vaikka tässä kässärissä olisi mielestäsi sydänveresi, se parhaimmassakin tapauksessa on kuitenkin vain yksi teoksesi muiden joukossa, ja että olet sitä kirjoittaessa oppinut paljon kirjoittamisesta.

    Kuriositeettina vielä se, että kirjoittajalla kannattaa olla useampi työ hyvällä alulla, jotta on mihin siirtyä, kun saa - tai ei saa - tekeillä olevaa kässäriään läpi.

    Äänestä

  • lkds fjlskdjf kirjoitti:

    Saman kässärin uudelleen lähettäminen ei ole hyvä idea. Voisitko lähettää sen kokonaan uusille kustantajille?

    Meidän alkujen tavoitteena varmaan on kirjailijan ura ja kokonainen tuotanto. Se tarkoittaa, että tavoitteena on kirjoittaa elämän aikana monta romaania ja kokoelmaa. Toisaalta jokaista kässäriä kirjoittaessa oppii lisää.

    Eli: jos juuttuu vuosikausiksi yhteen kässäriin, voi olla, että kirjoittajan todelliset kyvyt ovat jo huomattavasti paremmat kuin käsillä oleva kässäri. Siksi ei kannatta juuttua yhteen työhön. Yksi kerta per kustantaja riittää. Mikäli kustantaja ei ole nähnyt kässärissä ainesta edes korjattuna, ei aloitteleva kirjoittaja sellaisia korjauksiin pysty itsenäisesti tekemään.

    Jos tämä tuntuu lohduttomalta, kannattaa ajatella asiaa alussa mainitsemani uran ja tuotannon kannalta: vaikka tässä kässärissä olisi mielestäsi sydänveresi, se parhaimmassakin tapauksessa on kuitenkin vain yksi teoksesi muiden joukossa, ja että olet sitä kirjoittaessa oppinut paljon kirjoittamisesta.

    Kuriositeettina vielä se, että kirjoittajalla kannattaa olla useampi työ hyvällä alulla, jotta on mihin siirtyä, kun saa - tai ei saa - tekeillä olevaa kässäriään läpi.

    Minulla on nyt (uudelleen) työn alla jo kertaalleen hylätty kässäri. Uudesta versiosta vähän yli puolet on samaa kuin ensimmäisessä versiossa, sekin korjailtuna, ilmaisuni tosiaan on muuttunut siitä kun kirjoitin ensimmäisen version. Uutta tekstiä kässärissä tulee olemaan siis vähän alle puolet (muutama luku vielä puuttuu).

    Kässärin nykyisestä rakenteesta sen verran, että "vanha" teksti on romaanin varsinainen runko, "uusi" teksti on toisen päähenkilön näkökulma asioihin joitakin vuosia varsinaisten tapahtumien jälkeen. Nämä kaksi näkökulmaa vuorottelevat sopivin väliajoin. Toimii tai ei, olenpahan ainakin yrittänyt. Nyt olen ainakin kypsempi käsittelemään aihetta kuin aikaisemmin.

    Miksi päädyin tähän ratkaisuun? Siksi, että käsittelemäni aihe on minulle tärkeä ja luomani tarina on oikeasti hyvä. Ei ole tarinan syy, että aikanaan lähetin sen keskeneräisenä (vaikka silloin luulinkin sitä valmiiksi ja loppuun asti mietityksi). Yhden kustantamon vastauskirjeessä kerrottiin, mikä tekstini puute ja ongelma oikeastaan oli, ja myös ehdotettiin ratkaisua siihen. Luin hylsykirjeen uudestaan vuosi sen saamisesta, ja silloin solmut aukesivat. Kyseinen pieni kustantamo tulee ehdottomasti saamaan kässärini uudelleen luettavaksi kunhan se tästä valmistuu! Aionpa myös mainita saatekirjeessä, että kyseessä on uusintakierros. Perushylsyn lähettäneisiin kustantamoihin lähetän perussaatteen, ilman mainintoja aikaisemmasta yrityksestä.

    Ja kunhan saan tämän kässärin lähetettyä, käyn kiinni toiseen kertaalleen hylättyyn. Sen kirjoitankin kokonaan uudestaan. Myös pari muuta aihetta on hautumassa.

    Äänestä

  • Öhmy kirjoitti:

    Minulla on nyt (uudelleen) työn alla jo kertaalleen hylätty kässäri. Uudesta versiosta vähän yli puolet on samaa kuin ensimmäisessä versiossa, sekin korjailtuna, ilmaisuni tosiaan on muuttunut siitä kun kirjoitin ensimmäisen version. Uutta tekstiä kässärissä tulee olemaan siis vähän alle puolet (muutama luku vielä puuttuu).

    Kässärin nykyisestä rakenteesta sen verran, että "vanha" teksti on romaanin varsinainen runko, "uusi" teksti on toisen päähenkilön näkökulma asioihin joitakin vuosia varsinaisten tapahtumien jälkeen. Nämä kaksi näkökulmaa vuorottelevat sopivin väliajoin. Toimii tai ei, olenpahan ainakin yrittänyt. Nyt olen ainakin kypsempi käsittelemään aihetta kuin aikaisemmin.

    Miksi päädyin tähän ratkaisuun? Siksi, että käsittelemäni aihe on minulle tärkeä ja luomani tarina on oikeasti hyvä. Ei ole tarinan syy, että aikanaan lähetin sen keskeneräisenä (vaikka silloin luulinkin sitä valmiiksi ja loppuun asti mietityksi). Yhden kustantamon vastauskirjeessä kerrottiin, mikä tekstini puute ja ongelma oikeastaan oli, ja myös ehdotettiin ratkaisua siihen. Luin hylsykirjeen uudestaan vuosi sen saamisesta, ja silloin solmut aukesivat. Kyseinen pieni kustantamo tulee ehdottomasti saamaan kässärini uudelleen luettavaksi kunhan se tästä valmistuu! Aionpa myös mainita saatekirjeessä, että kyseessä on uusintakierros. Perushylsyn lähettäneisiin kustantamoihin lähetän perussaatteen, ilman mainintoja aikaisemmasta yrityksestä.

    Ja kunhan saan tämän kässärin lähetettyä, käyn kiinni toiseen kertaalleen hylättyyn. Sen kirjoitankin kokonaan uudestaan. Myös pari muuta aihetta on hautumassa.

    No sulla on pullat hyvin uunissa :)

    Äänestä

  • lkds fjlskdjf kirjoitti:

    Saman kässärin uudelleen lähettäminen ei ole hyvä idea. Voisitko lähettää sen kokonaan uusille kustantajille?

    Meidän alkujen tavoitteena varmaan on kirjailijan ura ja kokonainen tuotanto. Se tarkoittaa, että tavoitteena on kirjoittaa elämän aikana monta romaania ja kokoelmaa. Toisaalta jokaista kässäriä kirjoittaessa oppii lisää.

    Eli: jos juuttuu vuosikausiksi yhteen kässäriin, voi olla, että kirjoittajan todelliset kyvyt ovat jo huomattavasti paremmat kuin käsillä oleva kässäri. Siksi ei kannatta juuttua yhteen työhön. Yksi kerta per kustantaja riittää. Mikäli kustantaja ei ole nähnyt kässärissä ainesta edes korjattuna, ei aloitteleva kirjoittaja sellaisia korjauksiin pysty itsenäisesti tekemään.

    Jos tämä tuntuu lohduttomalta, kannattaa ajatella asiaa alussa mainitsemani uran ja tuotannon kannalta: vaikka tässä kässärissä olisi mielestäsi sydänveresi, se parhaimmassakin tapauksessa on kuitenkin vain yksi teoksesi muiden joukossa, ja että olet sitä kirjoittaessa oppinut paljon kirjoittamisesta.

    Kuriositeettina vielä se, että kirjoittajalla kannattaa olla useampi työ hyvällä alulla, jotta on mihin siirtyä, kun saa - tai ei saa - tekeillä olevaa kässäriään läpi.

    Kyllähän hylättyjä kässäreitä on julkaistu. Joten miksi ei voisi muokata ja lähettää uudelleen. Jos isoja muutoksia, kokonaisuus voi olla ihan erilainen.

    Äänestä

Jos olet saanut kustannustoimittajaltasi kirjallisessa palautteessa kehotteen palata korjatulla käsikirjoituksella takaisin asiaan, laittaisin postia kyseiselle kustannustoimittajalle ja kertoisin lyhyesti korjauksesi dramaturgisen luonteen. Muuten olisin aika hiljaa. Hylsytetty on hylsytetty on hylsytetty.

Äänestä

Juuri noin Öhmy, siitä se lähtee.

Äänestä

Minun hylsynä hylätty käsikirjoitukseni julkaistiin samalla kustantajalla korjailujen jälkeen.

Ps. Korjailut: Ainakin 20-kertaa läpilukua ja samalla korjausta, sekä mietitään laajempiakin yhteyksiä, lisätään ja otetaan vähän poiskin.

Äänestä

Kannattaa ilman muuta tarjota uudelleen samoihin kustantamoihin muokattua käsistä. Jos on tullut palautetta, ilmoitat työstäneesi kässäriä saamiesi ohjeiden mukaan. Jos ei ole tullut palautetta, voit harkita käsiksen nimen muuttamista, jos se on mielestäsi perusteltua. Pakko ei ole.

Kuten nimimerkki Kirj:n tapauksessa, myös mun kirjani meni muokattuna läpi siinä kustantamossa, josta ensimmäinen hylkykirje tuli. Myös se kustantamo, josta toinen hylky tuli, olisi ottanut muokatun version.

Paljon riippuu siitä, onko tekstiä todella muutettu riittävästi. Lähes samaa tekstiä ei kannata lähettää. Jos tulee hylky ilman palautetta, on siinä kustantamon mielestä jotain pahasti vialla. Siinä vaiheessa kannattaa harkita koko tekstin kirjoittamista uudelleen toisin.

Tsemppiä uudelle kierrokselle!

Äänestä

Nostan tämän vuoden vanhan ketjun ihan sen kunniaksi, koska siinä on aivan oikein käytetty sanaa "hylätty".

Kun juuri sain kustantajalta kirjeen, jossa ilmoitettiin että käsikirjoitukseni on hylätty, niin aloin etsiä täältä tietoja muiden hylkäyksistä.
Mutta mitä ihmettä: täällä käytetäänkin sanaa "hylsy".
Miksi pitää keksiä tuollaisia sanoja hylätylle käsikirjoitukselle tai sellaisesta kertovalle kirjeelle.
Kai edes tiedätte mitä "hylsy" oikeasti tarkoittaa? Sehän on mahdollisesti hyvinkin onnistuneen tapahtuman tai asian sivutuote, esim. hirven kaataneen luodin hylsy.

Äänestä
  • Hylsy ei ole tällä palstalla keksitty sana hylättyyn työhön.

    Hylsy hylätyn merkityksessä tarkoittaa, että ampujalle jäi tapahtumasta muistoksi vain luodin hylsy, ei saalista.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ekakertaatokakerta kirjoitti:

Mitä pitäsi laittaa saatekirjeeseen kun lähettää melkoisesti muokattua käsistä uudelle kustantamokierrokselle? Pitääkö mainita, että se on jo kerran lähetetty ko. kustantamoon ja nyt muokkailtu uuteen kuntoon? Miten näitä muokattuja käsiksiä kohdellaan kustantamoissa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu