Itsetunto kadonnut

Minulla on! Erosin tyytöystävästäni ja nyt en tiedä mitä teen. Olen aivan sekaisin, mietin että miksi olen olemassa? Olenko sama ihminen kuin aina ennen? Jälkimmäiseen vastaan usein että olen. Minua ei ole koskaan kiusattu, päinvastoin olen aina ollut erittäin pidetty, suosittu ja itsevarma, mutta nyt minusta on tullut juro, agressiivinen ja vihainen. Jos haluat jutella tässä anonyyminä niin kyllähän se varmaankin käy :)

Minä kyllä tiedän että olen osaava ja olen itsevarma mutta useimmiten se on juuri se ujous mikä estää mua toimimasta rennosti ja itsevarmasti ihmissuhteissa.
Tässä kohdassa pomppaa mulla, valitettavasti.
Itsetunto ollut mulla aina suht hyvä, tiedän rajani ja tiedän mihin pystyn.
Mm urheilussa opin paljon ja pääsin näyttämään kiusaajilleni että kyllä minä osaan
kunnes lopulta paloin loppuun eri juttujen takia.

Tiedän sen että en ole luuseri tai paska ihminen vaikka elämäni on alamaissa etten voi tehdä duunia ja olen vain kotona, eristäytynyt vailla ihmissuhteita mutta sisimmissäni tiedän että olen lopulta voittaja, selviytyjä ihmistyyppiä.
Teen vain kaiken toisin kuin muut ihmiset, vetäytymällä omiin oloihinsa, omaan linnaansa.
Se herättää hämmennystä monissa.
Siitä voi syyttää hiljaista ja ujoa luonnettani eniten sekä kiusaamiskokemuksia nuoruudessa minkä takia erakoiduin.

Toivon että te molemmat tietäisitte kuitenkin oman arvonne ja ettekä olisi kovin huonoja itsetunnoltanne.
Voimia ja jaksamista!!!

Moi,

Ite oon parikymppinen mies ja itsetuntoni on niin alhaalla kun vain voi olla. Vihaan itseäni, vihaan ääntäni, naamaani ja kaikkea. Alkaa oksettamaan jos joudun johonkin kuvaan, heti mahdollisuuden tullen poistan kuvat joihin olen joutunut.

Tää mun niin huono itsetunto on varmaan monen tekijän summa, vaikeat kotiolot, kiusattu ala ja yläasteella koulussa...