Mitä mieltä lausahduksesta:

..ettei pätisi jokaiseen...

Täsmennätkö, esimerkkiä ?

Tahdon tähän huomauttaa myös sen että mielenterveydellisiä ongelmia ei läheskään aina hoideta tavalla joka olisi tuon kanssa yhdenmukainen. Ahdistusta hoidetaan lääkehoidolla usein, joka ei sinällään pyri sen ristiriidan ratkaisemiseen vaan ahdistuksen poistamiseen.

Vähän sama kun kipulääkkeet. Hyvät ja huonotkin puolet on vähän samat.

elisakettu kirjoitti:

..ettei pätisi jokaiseen...

Täsmennätkö, esimerkkiä ?

No esim. epäsosiaalisen ph:n kohdalla tuo on kai aika lailla turhaa...
Heidän terapiassaankin kun pyritään lähinnä käyttäytymisen muuttamiseen siten, ettei aiheuttaisi itselleen tiedostamattaan tilanteita, jotka johtavat tuohon ahdistukseen, alkoholisoitumiseen, tai muuhun ikävään...ei niinkään alkusyyn poistamiseen/kohtaamiseen.
Tuo nyt vain ensimmäisenä esimerkkinä mikä tuli mieleen.
Nph:llä on vielä toivoa tuossa asiassa...ainakin niillä lievemmillä.

LK kirjoitti:

Tahdon tähän huomauttaa myös sen että mielenterveydellisiä ongelmia ei läheskään aina hoideta tavalla joka olisi tuon kanssa yhdenmukainen. Ahdistusta hoidetaan lääkehoidolla usein, joka ei sinällään pyri sen ristiriidan ratkaisemiseen vaan ahdistuksen poistamiseen.

Vähän sama kun kipulääkkeet. Hyvät ja huonotkin puolet on vähän samat.

Lue lisää

No ahdistuspiikkejä tai vastakkaisiakin tunnetiloja voi laimentaa juuri lääkkeillä. Mutta eikös silloin ole kysymys siitä, ettei se kokemus kävisi liian ylivoimaiseksi; madalletaan terää jotta selviytyisi yli kokematta liian suurta mielentilan heittoa?

Mutta ei se lopulta poista sitä. Se on välilinen selviytymiskeino?

elisakettu kirjoitti:

No ahdistuspiikkejä tai vastakkaisiakin tunnetiloja voi laimentaa juuri lääkkeillä. Mutta eikös silloin ole kysymys siitä, ettei se kokemus kävisi liian ylivoimaiseksi; madalletaan terää jotta selviytyisi yli kokematta liian suurta mielentilan heittoa?

Mutta ei se lopulta poista sitä. Se on välilinen selviytymiskeino?

Lue lisää

"Mutta eikös silloin ole kysymys siitä, ettei se kokemus kävisi liian ylivoimaiseksi; madalletaan terää jotta selviytyisi yli kokematta liian suurta mielentilan heittoa?"

Siitä on kyse. Tuon aloituksen lauseen mukaan se kuitenkin estää psyykkistä eheytymistä poistamalla tarpeen ristiriidan selvittämiselle.

"Mutta ei se lopulta poista sitä. Se on välilinen selviytymiskeino?"

No siis varmaan se ajatus sen lääkitsemisen takana on kyllä juurikin se että se ihminen sitten pärjää arkielämässä ja ajastaan ratkaisee sitten sen ristiriitansa kumminkin. Vähän samoin kun kipulääkityksen ajatus voi olla se että ei nyt tiedetä mistä kipu johtuu, mutta mikä siellä ikinä onkaan niin kyllä se varmaan paranee ajastaan, annetaan lääkettä että pärjää sen aikaa.

Molemmissa on se ongelma että käytännössä voi tilanne useinkin kääntyä niin että se kipu tai ahdistus ei laukea ja sen poistaminen lääkkeellä muodostuu normaaliksi toimintamalliksi.

Tämä nyt aika tosi yksinkertaistettu ja karrikoitu näkemys siitä miltä tilanne minusta näyttää.

Tuossa artikkelissa mistä tuon aloituksen lainasin pohditaan juuri sitä että onko ahdistus sairauden oire (muuten kuin määritelmällisesti kirjoissa) mikä pitäisi poistaa mahdollisimman pian vai ihmisen luonnollinen ominaisuus mikä pitäisi hyväksyä.

dizel kirjoitti:

No esim. epäsosiaalisen ph:n kohdalla tuo on kai aika lailla turhaa...
Heidän terapiassaankin kun pyritään lähinnä käyttäytymisen muuttamiseen siten, ettei aiheuttaisi itselleen tiedostamattaan tilanteita, jotka johtavat tuohon ahdistukseen, alkoholisoitumiseen, tai muuhun ikävään...ei niinkään alkusyyn poistamiseen/kohtaamiseen.
Tuo nyt vain ensimmäisenä esimerkkinä mikä tuli mieleen.
Nph:llä on vielä toivoa tuossa asiassa...ainakin niillä lievemmillä.

Lue lisää

Terapia lienee melkoisen vaativa? Olla aiheuttamatta tilanteita, jotka johtavat ahdistumiseen? Eikös ES:lla kuitenkin melkoisesti juuri ole niitä ahdistukseen johtavia tilanteita ym?

elisakettu kirjoitti:

Terapia lienee melkoisen vaativa? Olla aiheuttamatta tilanteita, jotka johtavat ahdistumiseen? Eikös ES:lla kuitenkin melkoisesti juuri ole niitä ahdistukseen johtavia tilanteita ym?

Lue lisää

Käsittääkseni epäsosiaaliset persoonallisuudet eivät ole kovin kovia ahdistumaan (ilman päihteiden käyttöä) verrattuna normi-ihmisiin.

LK kirjoitti:

Käsittääkseni epäsosiaaliset persoonallisuudet eivät ole kovin kovia ahdistumaan (ilman päihteiden käyttöä) verrattuna normi-ihmisiin.

Korjaus, psykopaatit eivät ole johtuen neurologisista syistä, mutta epäsosiaalisista persoonallisuuksista en ole ihan varma, olen siinä käsityksessä että tämä kyllä jossain määrin olisi pätenyt heihinkin.

LK kirjoitti:

Käsittääkseni epäsosiaaliset persoonallisuudet eivät ole kovin kovia ahdistumaan (ilman päihteiden käyttöä) verrattuna normi-ihmisiin.

Nimenomaan...Ainakaan mitkään tilanteet eivät noita erikseen aiheuta, tai siis sellaiset, kuin ihmisillä yleensä.
Jotkut epäsosiaaliset ovat ahdistuneita, jotkut eivät, mutta mitkään terapiatilanteet nyt tuskin tuota ahdistusta kauheasti nostaa pintaan...Sitä ahdistusta voisi varmaan paremminkin kuvailla sanoilla "kestovitutus". :)
NPH:t sitten saattavatkin olla aika herkkiä noille terapia/ja muille tilanteille...Epäsosiaaliset eivät juurikaan kauheasti reagoi mihinkään...tunnepitoiseen varsinkaan.

Mikä on sitten se vaihe, kun ahdistuneisuushäiriöstä on jo kysymys? Milloin se raja tulee? Millaista on panikointi?

elisakettu kirjoitti:

Mikä on sitten se vaihe, kun ahdistuneisuushäiriöstä on jo kysymys? Milloin se raja tulee? Millaista on panikointi?

ICD-10 F41.1:n kriteerit

Ahdistus on yleistynyttä ja pitkäaikaista, mutta se ei rajoitu mihinkään erityisiin ympäristön olosuhteisiin eikä edes pääasiallisesti liity sellaisiin (ts. se on "vapaasti ajelehtivaa"). Hallitsevat oireet ovat vaihtelevia, mutta niihin kuuluu yleensä jatkuvaa hermostuneisuutta, vapinaa, lihasjännitystä, hikoilua, heikotusta, sydämentykytystä, huimausta ja ylävatsavaivoja. Myös lisääntynyt asioiden murehtiminen ja huolestuneisuus ovat tavallisia oireita. Henkilö ilmaisee usein pelkoja, että hän itse tai hänen omaisensa pian sairastuisivat tai joutuisivat onnettomuuteen. Häiriö on tavallisempi naisilla kuin miehillä ja siihen liittyy usein pitkäaikaisia ulkoisia rasitustekijöitä. Oirekuva on pitkäaikainen ja muuttuva ja oireiston kulku vaihtelee.

Diagnostiset kriteerit:

A. Vähintään kuuden kuukauden ajan on esiintynyt korostunutta jännittyneisyyttä, huolestuneisuutta ja pelokkuutta suhteessa arkipäivän tapahtumiin ja ongelmiin.

B. Esiintyy vähintään neljä seuraavista oireista, joista yhden täytyy olla jokin oireista 1- 4:

Autonomisen kiihotustilan oireet
(1) sydämentykytys tai tunne, että sydän hakkaa, tai kohonnut pulssi
(2) hikoilu
(3) vapina
(4) suun kuivuminen, joka ei johdu nestehukasta tai lääkityksestä

Rinnan ja vatsan alueen oireet
(5) hengitysvaikeudet
(6) tukehtumisen tunne
(7) rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnassa
(8) pahoinvointi tai vatsakipu (esim. vatsanväänteet)

Psyykkiset oireet
(9) pyörryttävä, huimaava, sekava tai horjuva olotila
(10) tunne siitä, että ympäristö on epätodellinen (derealisaatio) tai että itse on kuin jossain kaukaisuudessa tai "poissa tästä maailmasta" (depersonalisaatio)
(11) pelko itsehallinnan menettämisestä, sekoamisesta tai tajunnan menettämisestä
(12) kuolemanpelko

Yleisoireet
(13) kuumat aallot tai vilunväristykset
(14) ihon puutuminen tai pistely

Jännitysoireet
(15) lihasjännitys, -säryt tai -kivut
(16) levottomuus ja kykenemättömyys rentoutua
(17) hermostuneisuuden tunne
(18) nielemisvaikeudet tai palan tunne kurkussa

Muut oireet
(19) korostuneet reaktiot yllättävissä tilanteissa tai herkkyys pelästyä
(20) keskittymisvaikeudet tai mielen tyhjäksi pyyhkiytyminen ahdistuksen tai huolestuneisuuden takia
(21) jatkuva ärtyneisyys
(22) huolestuneisuuden aiheuttama nukahtamisvaikeus

C. Häiriö ei täytä masennusjakson (F32), paniikkihäiriön (F41.0), pelko-oireisen häiriön (F40), pakko-oireisen häiriön (F42) tai hypokondrisen häiriön (F45.2) kriteerejä.

D. {Tavallisimmat poissulkudiagnoosit}: Ahdistuneisuus ei aiheudu elimellisestä sairaudesta, kuten hypertyreoosista (E05), elimellisestä mielenterveyden häiriöstä (F00-F09), päihteiden käytöstä (F10-F19), esimerkiksi amfetamiinin käytöstä tai bentsodiatsepiinien vieroitusoireista.

Huom! Ohimenevät masennusoireet tai muuntyyppiset oireet eivät poissulje tätä diagnoosia. Lapsilla pääasialliset oireet voivat olla somaattisia tai ilmetä tarpeena kuulla asioita vakuuteltavan toistuvasti.

elisakettu kirjoitti:

Mikä on sitten se vaihe, kun ahdistuneisuushäiriöstä on jo kysymys? Milloin se raja tulee? Millaista on panikointi?

Uskon sinun tietävän, mutta haluat kysellä. Merkittävää haittaa muille tai henki on mennä itseltä. Kiire jo on, jos ei menesty avohoidossa.

LK kirjoitti:

ICD-10 F41.1:n kriteerit

Ahdistus on yleistynyttä ja pitkäaikaista, mutta se ei rajoitu mihinkään erityisiin ympäristön olosuhteisiin eikä edes pääasiallisesti liity sellaisiin (ts. se on "vapaasti ajelehtivaa"). Hallitsevat oireet ovat vaihtelevia, mutta niihin kuuluu yleensä jatkuvaa hermostuneisuutta, vapinaa, lihasjännitystä, hikoilua, heikotusta, sydämentykytystä, huimausta ja ylävatsavaivoja. Myös lisääntynyt asioiden murehtiminen ja huolestuneisuus ovat tavallisia oireita. Henkilö ilmaisee usein pelkoja, että hän itse tai hänen omaisensa pian sairastuisivat tai joutuisivat onnettomuuteen. Häiriö on tavallisempi naisilla kuin miehillä ja siihen liittyy usein pitkäaikaisia ulkoisia rasitustekijöitä. Oirekuva on pitkäaikainen ja muuttuva ja oireiston kulku vaihtelee.

Diagnostiset kriteerit:

A. Vähintään kuuden kuukauden ajan on esiintynyt korostunutta jännittyneisyyttä, huolestuneisuutta ja pelokkuutta suhteessa arkipäivän tapahtumiin ja ongelmiin.

B. Esiintyy vähintään neljä seuraavista oireista, joista yhden täytyy olla jokin oireista 1- 4:

Autonomisen kiihotustilan oireet
(1) sydämentykytys tai tunne, että sydän hakkaa, tai kohonnut pulssi
(2) hikoilu
(3) vapina
(4) suun kuivuminen, joka ei johdu nestehukasta tai lääkityksestä

Rinnan ja vatsan alueen oireet
(5) hengitysvaikeudet
(6) tukehtumisen tunne
(7) rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnassa
(8) pahoinvointi tai vatsakipu (esim. vatsanväänteet)

Psyykkiset oireet
(9) pyörryttävä, huimaava, sekava tai horjuva olotila
(10) tunne siitä, että ympäristö on epätodellinen (derealisaatio) tai että itse on kuin jossain kaukaisuudessa tai "poissa tästä maailmasta" (depersonalisaatio)
(11) pelko itsehallinnan menettämisestä, sekoamisesta tai tajunnan menettämisestä
(12) kuolemanpelko

Yleisoireet
(13) kuumat aallot tai vilunväristykset
(14) ihon puutuminen tai pistely

Jännitysoireet
(15) lihasjännitys, -säryt tai -kivut
(16) levottomuus ja kykenemättömyys rentoutua
(17) hermostuneisuuden tunne
(18) nielemisvaikeudet tai palan tunne kurkussa

Muut oireet
(19) korostuneet reaktiot yllättävissä tilanteissa tai herkkyys pelästyä
(20) keskittymisvaikeudet tai mielen tyhjäksi pyyhkiytyminen ahdistuksen tai huolestuneisuuden takia
(21) jatkuva ärtyneisyys
(22) huolestuneisuuden aiheuttama nukahtamisvaikeus

C. Häiriö ei täytä masennusjakson (F32), paniikkihäiriön (F41.0), pelko-oireisen häiriön (F40), pakko-oireisen häiriön (F42) tai hypokondrisen häiriön (F45.2) kriteerejä.

D. {Tavallisimmat poissulkudiagnoosit}: Ahdistuneisuus ei aiheudu elimellisestä sairaudesta, kuten hypertyreoosista (E05), elimellisestä mielenterveyden häiriöstä (F00-F09), päihteiden käytöstä (F10-F19), esimerkiksi amfetamiinin käytöstä tai bentsodiatsepiinien vieroitusoireista.

Huom! Ohimenevät masennusoireet tai muuntyyppiset oireet eivät poissulje tätä diagnoosia. Lapsilla pääasialliset oireet voivat olla somaattisia tai ilmetä tarpeena kuulla asioita vakuuteltavan toistuvasti.

Lue lisää

Anteeksi, siis tuo on vaan yksi ahdistuneisuushäiriöistä, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Niitä on monta muutakin.

Kaikissa varmaan se idea että se ahdistus on jotenkin pitkäkestoista ja tilanteeseen nähden liiallista.

A kirjoitti:

Uskon sinun tietävän, mutta haluat kysellä. Merkittävää haittaa muille tai henki on mennä itseltä. Kiire jo on, jos ei menesty avohoidossa.

Siehän tiijät A, että lapsista on tärkeää kysellä kaikenlaista vanhemmilta ja viisaammilta :)

*vähentänyt ahdistusta. Tahtoo tutumaan*

Öitä ja halit kaikille vaikkette niitä haluaisikaan :P

LK kirjoitti:

Anteeksi, siis tuo on vaan yksi ahdistuneisuushäiriöistä, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Niitä on monta muutakin.

Kaikissa varmaan se idea että se ahdistus on jotenkin pitkäkestoista ja tilanteeseen nähden liiallista.

Lue lisää

Niin joo, kiitos. Minusta oli kuitenkin tärkeää tuoda tuo esille.

elisakettu kirjoitti:

Siehän tiijät A, että lapsista on tärkeää kysellä kaikenlaista vanhemmilta ja viisaammilta :)

*vähentänyt ahdistusta. Tahtoo tutumaan*

Öitä ja halit kaikille vaikkette niitä haluaisikaan :P

Lue lisää

*Suukko otsalle*

elisakettu kirjoitti:

Niin joo, kiitos. Minusta oli kuitenkin tärkeää tuoda tuo esille.

Minä tahdoin nuo kriteerit postata kun useesti ihmiset kokevat että ne ovat vain sen yksittäisen psykiatrin mielivaltaisia mielipiteitä nämä sairaudet niin näillä on kaikilla ihan oikea tarkka kuvaus minkä pitää täyttyä. Että se ei mene niin että 'hmm, tuo näyttää ahdistuneelta, sillä on varmaan ahdistuneisuushäiriö'.

Niihin on pyritty jättämään mahd. vähän tulkinnanvaraa.