Suurien tuloerojen Suomi on porvari-Suomi

Tietämätöntä porukkaa on helppo vetää kölin alta, SDP on aina tehnyt hyvää ja vastuullista hallituspolitiikkaa tehden kompromisseja yli puoluerajojen. SDP on yhteistyönpuolue, joka pystyy neuvottelemalla saamaan hyviä ratkaisuja maamme hyväksi. Miten helposti Jutta Urpilaisen, Lauri Ihalaisen ja Eero Heinäluoman hienoisella avustuksella tämä kehysriihikin ratkesi, vaikka työmarkkinaosapuolet pistivät luukut kiinni?

Eihän tällainen peli vetelisi, että hallituksemme ministerit istuisivat tumput suorassa, jos kompromisseja ei tehtäisi. Porvareilla on Suomessa ollut pitkät ajat enemmistöt hallituksissamme ja paineet porvareiden eduksi ovat olleet valtavia haasteita SDP:lle.

Nyt räksytetään ja syytetään SDP:tä joka asiasta, mitä hallitus tekee ja mikään ei näytä kelpaavan persuille ja kepulaisille. Tämä räksyttäminen ja syyttely ei ole johtanut mihinkään, kummankin puolueen kannatus on laskenut ja yksi pääräksyttäjistä Mari Kiviniemi tympääntyi naamansa tehoon.

Eipäs räksytetty enempää edellistä porvarihallitusta, ei vaikka se teki tuhlailevaa hallituspolitiikkaa velkaa ottamalla ja jakamalla sitä niille, jotka eivät välttämättä olleet rahapulassa. Nyt on kovat paineet porvareiden taholta asettaa köyhät, keskituloiset ja eläkeläiset Matti Vanhasen II-hallituksen rilluttelujen maksajiksi.

Miten tätä rikkaille suunnattua Jutta Urpilaisen solidaarisuusveroakin yritetään mitätöidä ja aliarvioida? Tätä rikkaille suunnattua solidaarisuusveroa, kuitenkin tämä porvarihenkinen Jari Sarasvuo on kehunut oikeaksi päätökseksi. Jari Sarasvuon sanat eivät yleensä ole olleet pelkkiä sanoja, vaan niihin on aina sisältynyt suuri viisaus.

Jaahas Guzen avustaja tuli taas harjoittamaan tätä poliittista propagandaa. Mistäs tämä juttu on tällä kertaa kopioitu? Aiotkos taas postailla useampaan viestiketjuun tätä samaa viestiä.

Ihan älyvapaata väittää, että demuilla ei ole mitään vastuuta mistää tekemistään päätöksistä. Näin voi väittää vain yksi demuista, joka puhuu pakon sanelemana ja omien etujensa turvaamiseksi.

Ei räksyttämien johda mihinkään hyvään, kepulaisten asema on vielä surkeammassa jamassa, kuin tuppeen sahatun uunipotun jälkeen. Porvarimedia yrittää pitää kepulaisia pinnalla, koska porvarimedia toimii Suomessa kepulaisten ehdoilla. Ei tähän tarvittu, kuin kahdeksan kepulaisten hallitusvastuuvuotta, YLE:n johtajakin vaihdettiin kepumyönteiseen.

Onneksi äänestäjät pudottivat kepulaiset syvälle monttuun ja sieltä nyt näillä vaihtokikkakonsteilla yritetään nousta. Tämä on yksinkertaisesti seurausta kepulaisten vaalirahasotkuista, KEVA-eläkerahojen käpälöinnistä, NOVA GROUP konkista, Rovaniemen kelkkatehdaskuvioista sun muista pimeistä touhuista.. Näiden sotkujen takia kepulaiset ovat ajautuneet entistäkin hallitsemattomampaan kaaokseen.

Kepukattila porisee, armoton valtataistelu, syyttely ja jopa ajojahti on alkanut. Mielenkiinnolla odottaa seuraavaa kepukattilapamausta, Mari Kiviniemen lähtö oli aikamoinen tälli. Häntä olisi luullut kovaksi luuksi, niin kovaa porvarimyönteistä politiikkaa köyhien kurjistamiseksi hän teki Matti Vanhasen II-hallituksessa. Hänestäkin löytyi tuo tuttu kepuomatunto, joka puhuu totta niin kuin osaa. Mari Kiviniemi jätti uppoavan kepulaivan Matti Vanhasen tapaan, hän löi hanskat tiskiin ja jätti pesänselvityksen muiden tehtäväksi. Ei taida tuo kepupesä puhdistua tuolla Paavo Väyryselläkään?


Taitaisi niin olla, että tuon Paavo Väyrysen valinta merkitsi kepulaisille kuolinkellojen soittoa. Kepulaiset saavat nyt sitä, mitä on ollut tilauksessa jo yli neljä vuotta, kepupolitiikka oli tuttua kepupettää politiikkaa.

Mari Kiviniemi oli pääministerinä vuoden ja tämä ei tuonut hänelle sitä sitkeyttä ja tahtotilaa, mitä Jutta Urplaisessa on. Jutta Urpilainen ei ole Mari Kivinimen tapaan herkkähipiäinen, vaan hän kestää rankemmatkin pommitukset. Hän on vetovoimainen, yhteistyökykyinen ja kyvykäs politiikko. Tällaisia naispolitiikkoja Suomi tarvitsee, jotka eivät ole vaikeassa tilanteessa jättämässä sotkuja taakseen herkkähipiäisyydensä takia, vaan aloittavat avoimin mielin sotkujen perkaamisen ja pöydän puhdistamisen.

Maria Guzenina-Richardson ei ole turhaan ollut huolissaan, että ikääntyneiden hoidon ja hoivan puutteet ovat puhuttaneet jo pitkään. Koko ajan on puhuttu, mutta mitään ei ole tehty, ainoastaan asetettu työryhmiä työryhmien perään ja hukattu rahaa. Huoltaan ikäihmisten palveluiden nykytilasta ovat ilmaisseet laajasti heidän parissaan työtään tekevät ammattilaiset, itse palveluiden piirissä olevat ihmiset ja heidän omaisensa, sekä iäkkäiden oikeuksien puolesta toimivat järjestöt.

Suomi on elänyt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden murroksessa jo pitkään. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana yksityiset toimijat ovat vallanneet alaa ja kaventaneet osaltaan julkisesti tuotettujen palveluiden määrää. Vaikka tarjonta on monipuolistunut, haasteeksi on toisaalta noussut järjestelmän eriarvoistuminen. Palvelun tarvitsijan asuinpaikka ja jopa lompakon paksuus ovat alkaneet määritellä saatavia palveluita. Tästä kehityskulusta Suomelle on huomauttanut myös OECD.

Maria Guzenina-Richardson on saanut vauhtia tähän vanhuspalvelulakiin ja nyt on toivoa, että tämä laki toteutuu. Tietysti eduskunnassamme on näitä torppaajia ja vanhusten asiat eivät ole rahapiirien edustajille päällimäisen. Voisi kilistää Maria Guzenina-Richardsonin ahkeruudelle shamppanjalasin, niin hän on ollut täysillä mukana tässä asiassa. Voisi sanoa, että draivi päällä!

Porvareiden hallitessa salkkuenemmistöin Suomea vuosikymmenien ajan vanhuksiemme ihmisarvo on tallattu markkinavoimien alle. Mediasta olemme saaneet lukea, että vanhustenlaitoshoitopaikoissamme syyllistytään ihmisoikeusrikkomuksiin ja jopa vanhusmurhiin. Henkilökuntaa ei palkata riittävästi ja jos palkataankin ammattitaito ei ole pääasia. Tästä henkilökuntavajeesta tehtiin oikein maan tapa, kun kepulaisilla oli sosiaali- ja terveysministeriön asiat ja pääministeriys Suomessa. Tämä kehno hoitohenkilökunnan ammattitaito oln ollut yksi tehokeino säästää ja tuottaa hoivapalveluyritykselle voittoa markkinavoimahenkeen.

Vanhuksiamme pidetään kulueränä ja heitä priorisoidaan terveyspuolellakin jonojen hännille. Huonokuntoiset vanhukset eivät pysty enää itse vaatimaan yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja he ovat priorisojille ja voitontavoittelijoille saalistuksen kohde.

Nykyinen peruspalveluministerimme on pistänyt tuulta vanhustenpalvelulain saattamiseksi voimaan tällä hallituskaudella. Porvareiden vastarinta on kovaa ja voi vain arvailla sitä työn määrää, mitä peruspalveluministerimme joutuu tekemään tässä paineessa. Vanhuksiemme ihmisarvon puolesta taisteleva peruspalveluministerimme ei ole porvarimedian suosikki, siksipä hänestä ei kehuvia otsikoita ja lööppejä juuri näy arvokkaasta työstään huolimatta.

Edellisen porvarihallituksen aikan tuloerojen kasvu oikein räjähti ja köyhien määrä Suomessa ylitti miljoonan. Olihan kokoomuksen vaalivaltti sanonta, että ensin on rikkaiden rikastuttava, ennen kuin riittää murusia rikkaiden lautaselta köyhille jaettavaksi. Ei noita murusia ole kuulunut Suomen köyhille, kyllä he ovat joutuneet nuo muruset hakemaan leipäjonoista ja EU:n ruoka-aputoimituksista.

Suomessa oli Euroopan paras valtiovarainministeri, mutta silti EU:n piää toimittaa ruokaa Suomeen, köyhillemme kävisi muutoin kalpaten. Sosiaaliluukulle tunkee noita rahanlypsjiä ympäri Eurooppaa ja noita rahanlypsäjiä riittää - Suomi on niin avokätinen rajojen ulkopuolelta tulevia kohtaan. Miten toi Subbikin pisti pystyyn oikein avustajavirkamiehen järjestelemään Suomessa näitä kerjäämisasioita. Taitaa tuo Stubbi tuolla kerjäläisvirkamiesasiallaan vain hakea habitukselleen nostetta.

Omiamme kohtaan taas porvari-Suomi on tosi kylmä ja kova siltojen alle poiltiikallaan. Omat nuoret tämä Porvari-Suomi unohti täysin, mutta nyt on toivoa ilmassa, kun Lauri Ihalainen on järjestelemässä näitä työasioita.

Ihan vinkiksi vaan, miten tuo kokoomusjohtoinen Helsinkikin avittaa yli kymmenien miljoonien edestä toimeentulotukena jokaista joka vähänkään kalskahtaa ulkomaalaiselle?

OrpoPurran porvari-Suomi on paljon Kataisen ja Sipilän porvari-Suomea kylmempi ja tuhoisampi.