Äänestäjät halusivat muutosta: persut ja vasemmisto voittivat

Suomessa äänestäjien sosioekonominen asema on suuresti muuttunut agraariyhteiskunnan teollistuttua. Äänestystuloksissa muutokset eivät kuitenkaan näy eivätkä äänestäjät äänestä omien etujensa mukaan. Monet äänestävät oman etunsa vastaisesti.

Viime vuosien vaalit ovat olleet mediavaaleja ja vaalirahoittajien toiveet ovat toteutuneet.

Aänioikeutettu väestö sosioekonomisen aseman mukaan vuonna 1970 ja 2008. Prosenttia. Lähde: Kunnallisvaalit 2008 ja työssäkäyntitilasto. Tilastokeskus.

1970 / 2008

Maa- ja metsätalousyrittäjät 12 / 2 - maatalousyrittäjät vähentyneet 10 %. Keskustapuolueen (entinen Maalaisliitto) kannatus on ollut paljon suurempi. Vasta viime eduskuntavaaleissa Kepu alkoi vajota.

Yrittäjät 4 / 4. Yrittäjien prosentuaalinen osuus pysynyt vuodesta 1970 vuoteen 2008 prosentuaalisesti muuttumattomana.

Ylemmät toimihenkilöt 6 / 11. Yhteiskunta on toimihenkilöistynyt. Ylempien toimihenkilöiden osuus on kasvanut ja selittänee kokoomuksen kannatuksen kasvua. Vasta viime vaalien jälkeen ylemmät toimihenkilöt ovat ilmeisesti ymmärtäneet työntekijäasemansa ja kokoomuksen kannatus läksi laskuun.
Kokoomus menetti viime vaaleissa 6 kansanedustajapaikkaa eli saman verran kuin vasemmistopuolueet yhteensä.

Alemmat toimihenkilöt 18 / 19. Toimihenkilöistyneessä Suomessa osa työntekijöistä on "toimihenkilöistetty", vaikka palkkansa ja työsuhteensa edut ovat yleensä huonomia kuin ns. työntekijöillä.

Työntekijät 34 / 19. Työntekijöiden "toimihenkilöistyttyä" alempiin ja ylempiin, työntekijät ovat "vähentyneet" 34:sta 19 %:iin. Tosiasiassa alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden yhteismäärä on suunnilleen sama 1970 ja 2008.

Opiskelijat 21 / 9. Opiskelijoiden määrässä on tapahtunut suuri muutos. Joko Suomessa opiskellaan vähemmän tai sitten opiskelijat käyvät opintojen ohella työssä.

Eläkeläiset 5 / 26. Eläkeläisten määrä on kasvanut vuodesta 1970 vuoteen 2008 peräti 21 %. Eläkejärjestelmät on uusittu ja suuret ikäluokat siirtymässä eläkkeelle. Suomen Senioripuolue sai kuitenkin viime vaaleissa vain 3138 ääntä. Miinusta tuli edellisiin eduskuntavaaleihin -13.532 ääntä.

Muut 0 / 10.

------

Suomalaiset eivät tienneet tutkimusten mukaan, mitkä puolueet olivat viime hallituskaudella (Vanhanen-Kiviniemi-hallitus) hallituspuolueita ja mitkä puolueet olivat oppositiossa. Äänestäjät eivät tienneet hallitusohjelmasta, valtion budjetista... keneltä verot on kerätty ja miten verokertymä on käytetty.

Hallitusneuvottelut pitäisi tehdä avoimiksi. Miten hallitusohjelma syntyy, mitkä ovat puolueiden tavoitteita ja miten ne on huomioitu hallitusohjelmassa ... olisi tärkeää tietoa äänestäjien kannalta, jotta äänestäjät tietäisivät minkälaista politiikkaa ovat kannattaneet.

Näillä Suomi24:n palstoilla näkyy syvä tiedon puute. Täällä parjataan ja haukutaan ilman tietoa poliitikkoja pelkästään omien mutu-tuntemuten "pidän tai en pidä naamasta" perusteella. Tarkoitushakuista haukkumista on myös paljon, kun haukutaan sen vuoksi, että oman puolueen kannatus lisääntyisi.

Hallituksen päätökset ovat kompromissejä, jotka on ensin käsitelty valiokunnissa. Ministerit eivät tee päätöksiä yksin. Valiokuntatyöskentelystä emme saa mitään tietoja mediassa.

Suomessa on nyt "six-pack" eli kuuden puolueen hallitus sen vuoksi, että vaalivoiton saanut PerusS ei halunnut lähteä vasemmiston ja oikeiston väliin. Siinä olisi persujen poliittinen "sitoutumaton" kanta nopeasti selvinnyt.

Kahdellla hallituksen vasemmistopuolueilla (SDP 42 ja vasemmistoliitto 14) on yhteensä 56 kansanedustajaa.
Kahdella suurimmalla hallituksen porvaripuolueella (KOK 44 ja Vihreä liitto 10) on yhteensä 54 kansanedustajaa

Niinpä hallitukseen jouduttiin ottamaan pari pientä porvaripuoluetta (RKP 9 ja KD 6) , jotta hallitus olisi porvarienemmistöinen. Siitä syntyi siis kuuden puolueen hallitus, jossa kristillisten puheenjohtaja Päivi Räsänen häärää sisäministerinä saatuaan 7003 ääntä vaaleissa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen äänimäärä oli 17.099 ääntä eli enemmän kuin Päivi Räsäsen ja oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (8383 ääntä) äänimäärät yhteensä.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen (11.668 ääntä) ja Maria Guzenina-Richardsonin (14.567 ääntä) äänimäärät olivat yhteensä 26.235 ääntä.
Kristillisen liiton kuusi kansanedustajaa saivat yhteensä vain 28.372 ääntä.

Perussuomalaisten Timo Soini sai yhteensä 43.212 ääntä. Suomalaiset halusivat muutosta Vahanen-Kiviniemi-Katainen -hallituksen porvaripolitiikkaan, joka oli räikeää sulle-mulle (kepulaisille ja kokoomuslaisille intressiryhmille politiikkaa), vaikka kepulaisia ja kokoomuslaisia äänestäjiä on sosioekonomisen asemansa perusteella vain vähän.