Missä vaiheessa kerrot uudelle kumppanille herpes tartunnastasi???
herpes
uusi suhde alkamassa
794285
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 79
Vanhimmat
Erosin pari vuotta sitten ja tuon suhteen aikana sain tietää saaneeni herpestartunnan. Ilmeisesti olin saanut sen jo kauan sitten, siellä miehelläni ei vasta-aineita löytynyt.
En ajatellut koko herpestä lainkaan, ennen kuin vasta muutama kuukausi sitten, kun aloin jälleen aktiivisesti innostumaan miehistä. Minulla ei nimittäin ole ollut mitään oireita moneen vuoteen. Vähän aikaa sitten tapasin mielestäni "täydellisen miehen". Suhteemme eteni pikavauhtia sänkyyn asti. Mies halusi nuolla minua, joten siinä vaiheessa kerroin herpeksestä. Hän vain harmitteli, että no voi harmi, sitten ei voi koskaan rakastella ilman kumia.
Vietimme ihanan yön. Seuraavan kerran ollessamme yhteydessä, mies ei enää ollut entisensä. Tapasimme, mutta hän ei koskenut minuun. Vihdoin sain kerättyä rohkeutta kysyttyä häneltä suoraan, mikä mättää. Hän oli ilmeisesti surffannut netissä ja löytänyt kaikkein kauheimmat kuvat ja tarinat, ja alkanut pelätä tartuntaa todella paljon. Tärkein syy siihen, ettei hän enää ollut kiinnostunut minusta, oli kai kuitenkin se, että hän ei tykkää käyttää kondomia.
Tämän perusteella voisin sanoa, että kannattaa kertoa herpeksestä heti, kun ollaan intiimissä tilanteessa ensimmäistä kertaa. Olen iloinen siitä, että meillä tuo eka kerta tuli niin pian. Olisi ollut vielä pahempaa, jos olisimme ensin treffailleet pidempään ja olisin ehtinyt kiintyä mieheen oikein kunnolla ja sitten olisin saaanut kuulla, että naiminen paljaalla on tärkeämpää kuin se, että millaista henkilöä nai. Kun kuitenkin kuulemma olen ihana, miellyttävä ja kaunis nainen, johon hän olisi halunnut tutustua.
Toinen vaihtoehto on ottaa riski ja rakastella ensin kumin kanssa ja sitten kun tulee ajankohtaiseksi jättää kumi pois, kertoa asiasta silloin. Mutta voi olla, että toinen tuntisi silloin itsensä petetyksi.
Ainakaan en kertoisi ekoilla treffeillä kahvipöydässä! Mutta minulla on tosiaan vasta tämä yksi kokemus - valitettavasti erittäin ikävä sellainen.
Olen kysynyt kolmelta lääkäriltä herpeksen tarttumisesta ja kaikki kolme sanoivat, että mikäli käyttää kondomia, eikä ole yhdynnässä silloin kun on rakkuloita, herpestartunnan riski on lähes olematon. Suurempi riski on saada tartunta suojaamattomassa suuseksissä uudelta kumppanilta, koska niin moni kantaa herpestä tietämättään.
Eri tietolähteiden mukaan 17 - 25 % suomalaisista on saanut genitaaliherpeksen. Kuka tietää, tarkoittaako tuo luku niitä, jotka tietävät tartunnasta vai kaikkia, myös niitä, jotka eivät tiedä?
mulla oli suhde ja kerroin herpeksen ensin ja vasta sitten annoin koskea. Miestä se ei haitannut, eikä hän tartuntaa saanut.
Mutta jos herpesrakkulat on jossain muualla kuin sukuelimissä, ni pieneneekö tartunnan riski??
En itsekkään kertoisi ekoilla treffeillä, vaan vasta hieman ennen h-hetkeä... Sitten kun tuntuu siltä, että on aika mennä seuraavalle tasolle.
Reilu 20 v olin avioliitossa eikä mieheni tartuntaa saanut, lapset synnytin normaalisti. Yhden herpeksen ollessa aktiivinen...(kuten sanoin, rakkulat eivät olleet sukuelimissä.) lapseni ovat terveitä.
Voi villi nuoruus, missä sinun herpeksesi on, jos ei sukuelimissä? Tarkoitathan kuitenkin genitaaliherpestä, etkä huuliherpestä?
Kukaan ei muuten varmaan edes välitä, vaikka kumppanilla olisi huuliherpes! Ei siitäkään huolimatta, että se voi tarttua suuseksissä alapäähän. Mutta genitaaliherpeksen saanut on joidenkin silmissä kuin spitaalinen.
Minun herpekseni aktivoituu aina toiseen häpyhuuleen, johon, tulee noin 1,5 x 0,5 cm rakkula. Mutta herpes on oireillut vain 3 kertaa ja viimeisestä on siis 6 vuotta.
Missä päin Suomea sinä asut?
t. herpes mies 40v
Helsingissä.
Niin minäkin. Saanko udella ikääsi?
Minä sain herpeksen viime syksynä, mutta ei se minua ole vaivannut kuin sen yhden kerran.
saako sinua kiinni meilillä?
Entiseltä mieheltä sain herpeksen alapäähän joskus vuosia sitten ja nyt kuvioissa on uusi mies. Seksiä emme ole vielä harrastaneet, enkä tiedä uskallanko siihen edes ryhtyä. En tiedä yhtään miten asian kertoisin ja kuinka hän sen ottaa. Tuntuu, että pettäisin hänet, jos kerron, mutta pettäisin myös, jos jätän kertomatta. Itseäni herpes ei vaivaa mitenkään ja oireita oli vain primaarivaiheessa ja pari kertaa sen jälkeen. En edes ajattele sitä juuri koskaan, paitsi tietenkin nyt. :(
Minua ihmetyttää se, ettei herpestä testata ikinä missään, ellei testiä osaa pyytää. Olen 18-vuotiaasta lähtien käynyt vuosittain gynekologilla ja joka toinen vuosi papassa. Ikinä ei mitään ongelmia ole ollut, joten en ole osannut testeihin hakeutua.
Herpestä ei testata edes äitiysneuvolassa, eikä sitä testattu siinä vaiheessa, kun korkean ikäni vuoksi kävin lapseni isän (silloin tulevan) kanssa tutkituttamassa, että meillä on molemmilla kaikki kunnossa ja eikä ole estettä lapsen saamiseen.
Mullakin meni monta vuotta, etten asiaa ajatellut. En todella tajunnut, että minua kohdellaan näin, kuin spitaalista, kun tämä nyt tuli ensimmäistä kertaa ajankohtaiseksi.
Olen itse yhtä epätietoinen. Sain herpeksen edellisessä suhteessani ja nyt on uusi suhde orastamassa. Pelottaa.
Toisissa keskusteluissa on myös mainittu, että kun sen rakkulavaiheen aikana jättää seksit pois niin tartuntamahdollisuus aika minimissä (ei kuitenkaan kokonaan pois koskaan).
Itse samassa tilanteessa kun kaikki tässä edellä jo kirjoitelleet. Ajattelen kertoa siinä vaiheessa ennen ekaa kertaa, että toinen tuntee sinut ihmisenä ja itse tiedän, että haluan tämän naisen kanssa olla muutenkin yhdessä. Kun tämä hetki koittaa, niin sillon eii todellakaan olla jo vaaka-asennossa vaan enemminkin vaatteet päällä muutenkin juttelemassa. Mun orastava suhde on vielä hoitsun kanssa, joten ehkä se toisaalta myös helpottaa asiasta keskustelua.
Samaa mieltä, että kertomatta jättäminen on pettämistä.
Simplexkaksmies, saitko säkin tietää herpeksestäsi edellisessä suhteessasi eli onko sulla myös eka kerta tässä tilanteessa? Vai onko aiempia kokemuksia?
Mulle toi tilanne tuli vähän yllättäen ja liian nopeasti. Ens kerralla jarruttelen ja yritän kertoa vaatteet päällä.
Nyt asia painaa mieltäni ihan koko ajan.
Jep, edelliseen pitkään suhteeseen tämä vaiva ilmaantui kuin tyhjästä. Olin todella rakastunut, naiseni kertoi kyyneleet silmissä, että hänellä oli nyt herpes. Ensi oireita hoiti mm hunajalla kun sellaistakin joku oli suositellut.
Arvatenkin tämä muutti kokonaan sen suhteen luonteen. Hän yritti tehdä siitä "yhdistävää tekijää", mutta ajan myötä koin kokoajan enemmän tulleeni petetyksi. Nyt sitten parin vuoden jälkeen erottiin ystävinä.
Ongelma on nyt mistä löytää naiskumppani, vaikka loppuelämäksi, jolla on tämä genitaliherpes kanssa? En halua ottaa riskiä ja tartuttaa ketään. Asun Turun seudulla...
Sain syksyllä herpeksen primäärioireet, en tiedä mistä tartunta. Olen naimisissa ja uskollinen itse ollut. Miehellä ei oireita koskaan eikä vieläkään.
Yhden ACICLOVIR-kuurin söin eikä auttanut.
Labratulosten mukaan näyte oli negatiivinen,sanoi lekuri puhelimessa. Toinen lekuri nyt keväällä ihmetteli, tiedostoja availlessaan että hänestä se on kyllä positiivinen. Ota läkun sattuu! Ensimmäinen lääkäri oli vanha huuhkaja, teki gynetutkimuksenkin kovakouraisesti. Synnyttänytkin nainen voi olla herkkä ja ahdas.
Pahenevat, nyt rakkuloita tulee 2 - 4 vk välein ja ehdin hädintuskin edellisistä parantua. Leesioita kasvaa kerrallaan herneen kokoiselle alueelle 1-4 eli vähän, mutta ne puhkeavat itsekseen tosi herkästi ja sitten olen vereslihalla 2 viikkoa.
Pakaroiden ja reisien ihoa aristaa/tuntuu aavemaista polttelua, ennen kuin rakkula ilmestyy häpyhuuleen ja häpyluuta särkee siltä alueelta, johon rakkula on ilmestymässä. Nyt imusolmukkeetkin ovat turvonneet. Toisinaan tuntuu jopa, että reisiluita kolottaisi.
Teen istumatyötä koko pvn ja kipu on helvetillinen, olen itkuherkkä ja töissä pitäisi kestää. Vaikea saada ketään tilalle, pomo taattu nauraisi jos tietäisi että yrittää saada saikkua herpestuskien vuoksi. Ajattelen vaan että palkka palkka palkka, lainalyhennykset maksettava ja niin edelleen, kun velkaa on kerta otettu.
Mikään ei auta. Tahtoisin vain tämän kokoaikaisen kivun pois. Polttaa, repii, viiltää, kirvelee....niin pieni mutta herkkä alue!
Miesparka...olen yrittänyt selitellä tilannettani hänelle. En usko että se olisi häneltä. Surullista, että voimme rakastella vain 2-3 vk välein, koska vaginaani ei kestä työntää mitään raastavan kivun vuoksi.
Tunnen itseni rumaksi ja saastaiseksi, en voisi kuvitellakaan enää olevani puoleensävetävä, tai että rakkaani huolisi mua herpeksen kanssa. Kunpa voisinkin jäädä vain sairaslomalle loppuiäksi, tai kunnes tämä virus hilliintyy.
Mulla herpestartunnasta neljä vuotta. Alku oli kaamea ja sain täysin taitamattoman lääkärin takia aluksi oireita entisestään pahentavaa hoitoa, kunnes päätin hakea apua ammattitaitoiselta gyneltä. Sain estolääkityksen, joka alkoi pikku hiljaa purra ja nyt elän ihan normaalia elämää, jossa voin nauttia seksistäkin. Älä luovuta, vaan hae apua!
Harmi, että keskustelu meni nyt harhateille. Aloittajahan oli kiinnostunut kuulemaan kokemuksia siitä, miten kertoa herpeksestä uudelle kumppanille.
Mä en saa tota herpeksen takia torjutuksi joutumista nyt millään mielestäni, vaan asia painaa mieltäni lähes tauotta. Pelkään, että näin voi käydä uudestaankin. Ja samanaikaisesti kaipaan seksiä ihan valtavasti. Toki parisuhdetta muutenkin.
Minä sain tämän vitsauksen ensimmäiseltä tyttöystävältäni joka väitti olevansa terve.. nyt meillä meni poikki ja en pysty enää miettimään muuta kuin että tulen vain keräämään hylkäämisiä niin pitkään kunnes katkeruus ja turhautuminen syö minut lopullisesti :( todella masentavaa ajatella että joudun elämään lopun elämäni yksin ja vaimo/perheen perustaminen jäi vain unelmaksi.
Älä huoli. Itse sain herpeksen tosi nuorena, jostain...
Myöhemmin avomiehelläni todettiin ei-niin-tartuttava hepatiitti B-tartunta. Otin rokotuksen, eikä mies tuntunut minusta saastaiselta.
Yksikään ulkomaalainen, euroopplainen, mies ei ole mua torpannut herpeksen takia. Suomalaiset miehet saattavat olla niuhompia, pelokkaita kun ovat muutenkin. Suomalainen nainen taas on luotettava ja peloton, joka varmasti osaa suhteuttaa sinut, eikä tuomitse sinua mielessään mitenkään.
En ymmärrä mikä ongelma siinä nyt sitten on.. Pysyvä estolääkitys päälle, ja ei herpes kiusaa... Unohdat koko taudin.
Mua ei herpes kiusaakaan, ei ole ollut mitään oireita viiteen vuoteen. Mihin tarvitsisin estolääkityksen? Sehän ei kuitenkaan kokonaan tartuntariskiä poista.
Ongelmani on, että ihana mies hylkäsi minut herpeksen vuoksi ja pelkään, että näin voi käydä uudestaan.
Siksi haluaisin kuulla muiden kokemuksia siitä, miten ja missä vaiheessa he ovat kertoneet herpeksestä uudelle kumppanille ja miten hän on reagoinut.
Olisi myös kiinnostavaa tietää, miten helposti/vaikeasti herpes tarttuu. Esim. jos kondomi on ollut käytössä, oletko tartuttanut/ saanut tartunnan siitä huolimatta? Entä suuseksi, jos mitään oireita ei ole ollut, onko kumppani saanut tartunnan suuhunsa?
hyljännyt sua herpeksesi takia voin vakuuttaa sulle! T.yks mies vaan
Mistä niin päättelet, ettei hylännyt herpeksen takia? Hän sanoi, että hän inhoaa kondomeja ja eikä halua tartuntaa. Hän myös painotti, että hänen parisuhteeseensa kuuluu seksi ilman kondomia. Piste. Voi olla, että oli muitakin syitä, joita hän ei sanonut, mutta kyllä herpes selkeästi oli pääsyy.
Koska jos se olisi oikeasti ollut selväpäinen ja/tai oikeasti sinusta kiinnostunut, se olisi ottanut oikeasti selvää asioista. Miten loppujen lopuksi pienestä asiasta on kyse, siis on homeopatia, lääkkeet, oireet vähenee, ja niitä voi hyvällä yleiskunnolla ja vastustuskyvyllä vähentää ja että oireettomana tartuntariski on oikeasti jotain 0-5%, koska oireettomana saa esim. synnyttää normaalisti. Siis vastasyntyneelle nyt flunssakin voi olla tappava ja herpes myös vaarallinen. Jokainen tietää, että herpes on suurinpiirtein flunssa. Jos se mies olisi oikeasti halunnut ottaa asioista selvää, niin se olisi tajunnut, että herpes on parisuhteessa ehkä pienin haaste mihin törmätään. Se siis ei ollut rakentamassa pysyvää ja kestävää parisuhdetta... Vaan suhdetta, missä tosiaan ikuisesti käytetään kortsua, ja otti selvää internetin juoruista ja kauhukuvista...
Jos se olisi oikeasti ollut kiinnostunut, se olisi ehkä tajunnut, että ihminen ei ole yksi pieni virus, eikä ihan isokaan, että on ehkä olemassa isompia asioita, kuten luonne ja persoona, jne. jne.
Parisuhteeseen voi todellakin kuulua seksi ilman kortsua, vaikka olisi herpes. Kun toinen tuntee oireensa ja luottamus on sitä luokkaa että voi sanoa ääneen, että en voi harrastaa nyt seksiä, niin tietää että tartuntariski on minimaalinen, ja sitäpaitsi... Minä ainakin voisin oikeasti rakastamani ihmisen takia riskin ottaa.
Minulle kovempia asioita on mm. rehellisyys, sama huumorin taju, keskinäinen kannustus, ja se että tunnetaan jakavan elämän, se että yhdessä kasvetaan ja rakennetaan sitä parisuhdetta. Rakkaus tulee siitä, että kokee toisen kivana ja hyvä ihmisenä jonka kanssa on hyvä olla, keskustella, elää, harrastaa... Miten näihin vaikuttaa herpes? Opiskelut, ammatti, harrastukset, kaverit, bileet, kaikki: miten niihin vaikuttaa herpes?
Lopulta, kun elämän tavat on ok, ja vastustuskyky normaali, oireet vähenee, ja saattaa jäädä jopa pois, joten kortsua tarttee käyttää koko ajan vähemmän, ja lopulta ehkä ei ollenkaan. Mitä valiä, jos ollaan 20 vuotta yhdessä, jos siitä yhden viheliäisen viiruksen saa? Saattaa saada paljon pahempaakin, ihmiseltä, joka on luonnevikainen ku**pää, vaikkei olisi herpeksen herpestä.
Joten, ei herpes ollut se pääsyy. Hän vaan pisti koko painon sille hetken seksille ja sille, että olisi alkuvaihe pitänyt kortsua useammin käyttää... Joopa joo, eli ei se herpes ollut pääsyy. Se oli lähinnä tekosyy. Hän saattoi menettää siinä hyvän ihmisen, ihanan parisuhteen ja paljon hyvää seksiä. Ja sehän on hänen menetyksensä. Ne asiat eivät ole itsestään selvyyksiä eikä ns. terveet ole aina terveitä. On turha kuvitella selviävänsä elämästä ilman kolhuja, ja jos parisuhde kaatuu jo herpekseen, niin entäs kun käy jotain oikeasti vakavaa?
No voi olla, että mies ihan selväpäisesti ajatellut... Himot kai meni edelle, koska kuitenkin kelpasin yhdeksi yöksi, vielä aamullakin. Jälkeenpäin hän sanoi, ettei tietenkään ole vihainen minulle, koska olin vastuuntuntuinen ja kerroin herpeksestä, mutta hän sanoi olevansa vihainen itselleen. Eli oli siis vihainen itselleen, kun oli ollut heikko ja sekaantunut saastaiseen naiseen. Oi että tuntuu kyllä yhä niin pahalta.
Ehkä hän ei tosiaan ollut ajatellut rakentavansa mitään pidempää suhdetta ja pyöritteli mielessään kauhukuvaa siitä, että kun seksisuhde minun kanssani olisi ohi, hänellä olisi herpes, eikä mahdollisuutta saada lisää seksiä...
Seksi hänen kanssansa oli oikeasti upeaa ja mielikuvituksellista, sitä olisin mielelläni ottanut lisää.
No joo, mutta siis tosiaankin, hei, se halusi seksiä, mutta sitten muka joku herpes oli ongelma... Joo, törmäsit mieheen jonka nimi on "idiootti". Tai sitten sillä ei seiso kunnolla aina ja se pelkää sitä kortsua.
Sanoit tuolla että se viä oli joku vanhempi, hei mitä väliä jollekin 50-vuotiaalle sillä on, onko sillä herpes vai ei...? Oikeesti, siis jos nyt on mitään elänyt ja kokenut, tajuaa jo 20 vuotta aikaisemmin että elämässä on hieman vakavampiakin paikkoja.
Ole vaan tyytyväinen että pääsit siitäkin eroon, täysi pässi, joka ei todellakaan mitään kauhukuvia saanut. Jos ois saanut, se ei ois ollu sun kanssa illalla eikä aamulla. Nyt se vaan oli paskapää ja laittoi sen sun syyksi, todennäkösesti joku luonnevikanen.
Hyvä että sulla oli herpes, niin säästyit toltakin, suhde ois todennäkösesti ollut yhtä helvettiä. Hyvää ja mielikuvituksellista seksiä nyt voi olla kivojenkin ihmisten kanssa.
..jotenki tuntuis et jos rakkaus on aito, ni herpes ei sitä lopeta..
Olen ketjun aloittaja ja aloitin uuden suhteen, mieheni hyväksyy mut tälläisenä. Lääkäri sanoi, et käsitys on, et tarttuu vain rakkulavaiheessa, mutta muu onkin epäselvää. Uskon tähän rakkulavaihejuttuun.. Uuus mies ei ole saanut tartuntaa, vaikka ilman kumia ollaan oltu. Laitoin ton kysymyksen, et koska kertoa, koska tää uus suhde oli tulossa ja herpes vaivasi mieltäni tosi tosi paljon ja en tiennyt, koska mun pitäis asia kumppanille kertoa ja miten... mut kerroin ennen eka kertaa ja jossain vaiheessa asia käsiteltiin ihan kunnolla keskustelemalla. Ja silti vielä kelpaan. :)
Olen sitä mieltä että parempi kertoa ja vaikka suhde kaatuisikin, niin oletpahan ollut rehellinen ja jos toinen sattuu saamaan tartunnan, ni et saa hirmuisia tunnon tuskia päällesi. Rakkaus on voima jota herpes ei kaada..
Kiitos positiivisen kokemuksen jakamisesta.
Vaikuttaa siltä, että mulle on tullut vastaan lähes ainoa mies, joka on lopettanut suhteen herpeksestä kuultuaan. Oli syy mikä oli, niin tää herpes ainakin vaikutti päätökseen merkittävästi.
Aloitit ketjun kuukausi sitten, joten suhteenne on vielä aika tuore. Millaisella hetkellä ja miten kerroit herpeksestä? Minkä ikäinen olet? Onko tää sun eka suhde herpes-tartunnan jälkeen?
Mähän en edes kunnolla päässyt käsittelemään asiaa tapaamani miehen kanssa. Siinä vaiheessa kun otin asian uudestaan esille, mies oli jo päätöksen tehnyt. Ei vaan ollut siitä mulle kertonut. En tiedä, kuinka kauan hän olisi jatkanut kaksinaamaista kärvistelyään.
En ole ilkeä, enkä kostohimoinen luonteeltani, mutta täytyy myöntää, että synkimmillä hetkillä on tullut mieleen toive, että kunpa se mies olis kondomista huolimatta saanut tartunnan. Mutta parempi, ettei ole saanut, niin ymmärtää, ettei herpes ihan tosta vaan toiselle hyppää.
Estolääkitys? Täytyypä googlata. Todella kiusallista, kun mulle tulee oireet AINA kun haluaisin tutustua paremmin mukavaan ja ihanaan naiseen.
Minun ensitartuntani oireet kesti 2 kuukautta jolloin sain pieniä valkoisia finnin näköisiä näppyjä esinahan alle jotka parani noin kahdessa päivässä mutta aina tuli vaan lisää ja nuo näppylät eivät olleet yhtään kipeitä tai edes kutineet koska en ensin edes huomannut niitä.. tuon jälkeen en ole enää niitä saanut enkä estolääkitystä koskaan käyttänyt mutta se vain painaa mieltä että jos suhteen jonkun kanssa aloittaisin niin se on melkein väistämätöntä etteikö toinen sitä myös saisi.. ja mistä voisin olla varma että suhde tulisi toimimaan elämäni loppuun asti? toisen on otettava suuri riski jos tahtoo kanssani olla koska voi käydä niin että hän saa tartunnan ja suhde ei toimisikaan pidemmällä juoksulla :/
Aika vähissä näyttää olevan teidän tiedot omasta sairaudestanne. Ensinnäkin tuolle tytölle, jonka mies jätti kun ei halunnut käyttää kondomeja: Poikaystäväsi oli idiootti ja löydät takuuvarmasti jonkun paremman. Toivottavasti oma järkesi sanoo sen verran.
Toiseksi: Estolääkitys!!!!!!!!!! Hankkikaa se, vaikka ei oireita olisikaan, ihan oikeasti. On potilaan oikeus päättää omasta lääkityksestään herpeksen hoidossa, ja pysyvästä estolääkityksen käytöstä on vain ja ainoastaan positiivisia tuloksia. Tiesittekö että pelkästään sen käyttö vähentää tartuntariskiä toiselle jopa 75%? Tähän kun lisää kondomin käytön, on riski tartuttaa toinen melkein olematon. Nyt jokainen herpestä sairastava, lukekaa estolääkityksestä ja vaatikaa sen aloitusta.
Kiitos vinkeistä, miesmiesmies000.
Se mies, joka minut hylkäsi, ei todellakaan ollut enää mikään poikanen, vaan lähes viisikymppinen, joten ehkä olisin odottanut kypsempää suhtautumista.
Toiseksi, mikäli pääsen siihen asti, että aloitan jonkun kanssa vakisuhteen, menen lääkäriin keskustelemaan tuosta estolääkityksestä. Lääkärit tuntuvat olevan melko tietämättömiä tai välinpitämättömiä herpeksen suhteen. Minulle ei missään vaiheessa ole annettu mitään neuvoja. Kun olen tietoa nyhtänyt, minulle on vain sanottu, että kondomia kun käyttää, niin kaikki hyvin.
Mun käsittääkseni tuo estolääkitys on hyvä jos herpes vaivaa usein mutta tartunta riskiä se ei pienennä näin sanoi minulle hoitava lääkäri kun kävin kyselemässä asiasta.Eli kondomia on hyvä käyttää koko ajan silloin tartunnan mahdollisuus on olematon ja suuseksi kannattaa unohtaa kokonaan..Itsellä ollut herpes 9 vuotta ex puolisolta sen sain. Kahdet pakit on naisilta tullut viimeisen kahden vuoden aikana. Enkä kovin toiveikas ole että kumppania löytyisi paitsi jos molemmilla tauti on. Pitää varmaan laittaa treffi ilmoitukseen että ainoastaan herpeksen saaneett naiset saa vastata ;))
Jos luit muiden viestit, useimmat eivät olleet saaneet yhtään pakkeja herpeksen takia. itse ainakin olen toiveikas, vaikka mä pakit sainkin 1,5 kk sitten.
Kerroit saaneesi kahdet pakit - montako prosenttia tämä on ollut treffaamistasi naisista vai oletko tavannut vain nämä kaksi kahden vuoden aikana?
Olisi loogista, että estolääkitys vähentää tartuntariskiä, koska herpes ei silloin ilmeisesti aktivoidu ja juuri aktiivisenahan tartuntariski on suurempi.
Minä vastaan, jos ei ole vielä kumppania
Minä vastaan, jos ei ole kumppania
Mitähän mahtoi tämä viesti tarkoittaa, asaska?
Se tarkoittaa, että minulla on ja haluaisin tutustuua miehen, jolla on sama.Olen nainen,54v.
^ Unohda koko mies, löydät ihan varmasti ihmisen joka osaa suhtautua asiaan asiallisesti ja hyväksyy sen olemassaolon.
Hyvä että suunnittelet lääkärilläkäyntiä, mutta itse kyllä suosittelisin aloittamaan sen lääkityksen nyt välittömästi ja pysymään sillä. Ne sivuoireet alussa menevät pian ohi, ja lääkkeen ottamiseen tottuu. Siihen ei myöskään kehity resistanssia, eli niitä voi popsia lopun elämäänsä jos niin tahtoo. Se miksi jankkaan estolääkityksen heti aloittamisesta, on se että tietyn ajan kuluttua virusmäärät pienenevät pysyvästi ja sinulle ei välttämättä tule lainkaan enää oireita. Käsittääkseni mitä kauemmin olet niitä ottanut, sitä vähemmän herpes enää aktivoituu.
Ihmeen vähän on ihmisillä kokemuksia jaettavaksi. Miksi tämä on niin vaiettu aihe?
Syy siihen, että tällä foorumilla ei juuri keskustelua asiasta ole, on tietenkin se että suurin osa täällä kirjoitetuista viesteistä on trollausta, asioiden vääristelyä ja väärän informaation levittelyä ja ihmisten pelottelua. Jos haluat asiallista keskustelua, kannattaa suunnata jollekin toiselle foorumille, tai sitten englanninkielisille herpesfoorumeille.
Valitettava totuus on se, että Suomessa terveydenalan ammattilaiset eivät ole ajantasalla sukupuolitaudeista, eikä heitä uudelleenkouluteta kun tulee uutta tietoa. TK-lääkäri tietää yleensä yhtä paljon, kuin sinä itse, ja googlella löytyy ajankohtaisempaa ja luotettavampaakin tietoa (jos osaa hakea).
No vinkkaappas hyvä englanninkielinen foorumi, Miesmiesmies000.
Suomenkielisistä keskusteluista en ole oikein löytänyt mitään lisätietoja.
Ajattelin varata ajan lääkärille kysyäkseni siitä estolääkityksestä. Jotta ei tule kustannuksia, yritän löytää sopivan asiantuntijan Diacorista. Ei siellä näytä montakaan iho- ja sukupuolitautien asiantuntijaa olevan.
Kuinkahan moni "unohtaa" koko herpeksen, jos oireita ei ole ollut moneen vuoteen, ja jättää kokonaan kertomatta?
Valitettavan moni, siis unohtaa ja jättää kertomatta.....
Sain herpeksen vajaa neljä vuotta sitten ex-miesystävältäni. Tapasimme viisi vuotta sitten ja seurustelun alussa käytimme kumia. Ennen kuin luovuimme kumista, vaadin häntä käymään testeissä, jotka olivat ok. Valitettavasti silloin vain en tiennyt ettei herpestä testata. Mies oli tietoinen että hänellä oli se, ilmoitti minulle siinä vaiheessa kun olin jo käynyt lääkärillä kipeiden rakkuloiden takia. Kehtasi vielä vähätellä asiaa! Mies osoittautui muutenkin narsistiksi joka musersi itsetuntoni taudin avulla. Olin hänen koska en enää tulisi kelpaamaan kenellekään muulle, vaikka ulkoisesti olinkin kaunis nuori nainen. Aina kun yritin jättää hänet, hän otti asian esille, nauroi vain halveksivasti päin naamaa. Eräänä päivänä päätin että elän loppuelämäni mieluummin yksin ja revin itseni irti. Oireet loppuivat heti kun pääsin omaan asuntoon. Vajaan vuoden elin sinkkuna kunnes tapasin miehen. Oireet alkoivat heti koska stressasin herpeksestä ja miten tälle miehelle asiasta kertoisin. Olin jo kuitenkin päättänyt etten tekisi koskaan kenellekään samaa mitä mulle tehtiin. Kerroin asiasta ennen kuin menimme sänkyyn ja kävi ilmi että myös hänellä oli herpes. Aloitimme seurustelun, mutta jo pitkään on tuntunut siltä ettei hän kuitenkaan ole elämäni mies. Pitkään poissa olleet oireet ovat tulleet takaisin ja jälleen mietin olenko huonossa suhteessa ainoastaan herpeksen takia. Tunnen vihaa ja katkeruutta entistä miestäni kohtaan, koska koen että hän pilasi elämäni. Haluaisin perheen, mutta taas pitäisi aloittaa kaikki alusta enkä tiedä jaksanko enää. Mutta vaikka yksin jäisinkin, koskaan en tätä tautia keneltäkään salaisi.
Täällä oli ihan hyvä ohjeistus:
http://www.webmd.com/genital-herpes/guide/all-about-genital-herpes-how-tell-your-partner
Herpeksen vasta-ainetestin voi teetättää, eli kyllä se testataan, toki sitä pitää osata pyytää. Julkinen ei sitä ns. huvin vuoksi testaile, yksityisellä testauksen saa ja ei ole edes kallis.
Sinulle Marilyn voimia!
No just siitähän täällä on keskusteltu: herpestä ei testata, ellei osaa pyytää! Ja jos ei ikinä ole ollut oireita, ei välttämättä osaa pyytää testiä ja voi tietämättää levittää virusta eteenpäin.
Tietääkö kukaan luontaistuotteista, jotka ehkäisevät herpeksen aktivoitumista/leviämistä?
Hei!
Itselläni on ollut herpes noin neljä vuotta. Tämän aikana olen tapaillut kahta miestä, joista nyt toisen kanssa olen ollut kihloissa vuoden. Molemmille miehille kerroin herpeksestä heti suhteen alkuvaiheissa ennen kuin seksi oli vielä edes tullut kuvioihin. Olisikohan ollut molempien tapauksessa noin 3-4 treffeillä. Kummallekaan herpes ei ollut mikään ongelma. Ensimmäisen miehen kanssa suhde kariutui sitten ihan eri asioihin. Itselläni herpes ei oireile kovin usein, pidän huolta hyvästä yleiskunnossa ja pyrin muutenkin elämään terveellisesti. Kihlattuni kanssa käytämme aina kondomia. Se on ollut molemmille ok :)
On parisuhteessa isompiakin huolia ja ongelmia kuin herpes. Tsemppiä vaan ja eteenpäin! :)
Hei, kiva kuulla, että olet kohdannut miehen (jopa kaksi), joille herpes ei ole ollut ongelma.
Miten otit asian ensimmäistä kertaa esiin? By the way, minulla on herpes vai kuinka?
Mulla toi juttu meni tosiaan vähän liian pikaisesti seksiin, eikä mulla ollut tilaisuutta kertoa aikaisemmin. Seuraavan miehen kanssa en sovi tokia treffejä miehen kotiin! Tää mies vaan tuntui niin täydelliseltä kaikin puolin, en nähnyt mitään syytä jarrutella. Ennen ekoja treffejä juteltiin puhelimessa kaksi tuntia ja kaikki sujui todella hyvin ja luontevasti.
Muistaakseni juttu meni jotenkin niin, että sanoin, että haluan toisen tietävän yhdestä asiasta nyt ennen kuin suhde etenee mahdollisesti enenpää ja sitten kerroin asiasta. Kerroin, että herpes voi tarttua toiselle oireettomanakin, mutta että riski on pieni, kun käyttää kondomia. Kyllä se kummallakin kerralla jännitti, mutta itseäni helpotti, kun sain asian sanottua. Molemmat suhtautuivat asiallisesti. Kyllä tuo kertominen osoittaa toiselle ainakin sen, että on rehellinen ja se on jo itsessään hyvä ominaisuus hyvän suhteen kannalta.
Ei herpes ainakaan minun elämääni ja parisuhdettani ole pilannut :)
Kiitos vielä lisäkommenteistasi. Minkä ikäisiä sinä ja mies olette?
No toivottavasti mäkin kohtaa seuraavaksi tuon kaltaisen miehen! Tää mun tapaus joutui ihan paniikkiin, pelkäsi tartuntaa niin paljon, että sanoi menevänsä heti seuraavalla viikolla testeihin. Vasta-ainetesti ilmeisesti antaa vastauksen vasta kolmen kuukauden kuluttua tartunnasta. Nyt sillä miehellä on vielä yli kaksi kuukautta paniikkiaikaa... kunnes saa testitulokset, jotka 99,9 % varmuudella ovat negatiiviset, koska mulla ei ollut oireita ja käytimme kondomia.
Ei kestä! :) minä olen 26 vuotta ja mieheni puoli vuotta nuorempi. Kyllä sinäkin vielä löydät kumppanin, jolle tuo asia ei ole kynnyskysymys. Kyllä ne muut asiat mielestäni lopulta ratkaisevat kuin herpes, kun on kyseessä kaksi kypsästi ajattelevaa aikuista. Muistan kyllä itsekin kipuilleeni asian kanssa aikoinaan, se on varmasti normaalia. Lääkärinikin sanoi silloin minulle, ettei se herpes mikään ratkaiseva asia ole parisuhteen kannalta. Ei se varmasti olekaan. Ehkä yksi syy siihen, miksi täällä on niin vähän vastauksia aiheesta, on se, että asia ei kuitenkaan ole niin valtava, etteivätkö ihmiset pärjäisi asian kanssa.
Ajattelinkin, että olette varmaan nuorempia, ja ehkä sen vuoksi mies on ennakkoluulottomampi herpeksenkin suhteen, kuin tämä minun reilut 20 vuotta vanhempi tapaukseni.
Tää mun huono tapaus kyllä nosti kynnystä ihan hirveesti. Tätä ennen mäkin ajattelin, ettei herpes olisi ratkaiseva asia. Olen käynyt parilla treffeillä jo tuon miehen jälkeen, mutta ei sytytä yhtään, kuten ei sytyttänyt ennen tuota miestäkään. Pitäis vaan saada se mielestäni pois.
Siihen varmaan auttais, kun saisi lukea muistakin kannustavista tapauksista - toivottavasti niitä ilmaantuu tänne vielä.
Ajattelisi, että vanhemmilla miehillä juuri olisi enemmän jo perspektiiviä elämään. Kurjaa, että kohdallesi on sattunut sekä herpes, että sellainen mies, jolle se on ongelma. Mutta koko mies ei sitten ollut arvoisesi. Ehkä se on sellainen hyvä "testi" miehenkin suhteen. Oikea mies kyllä herpeksen kestää. Älä anna asian masentaa, rohkeasti vaan eteenpäin!
Nyt menee pikkasen asian vierestä, mutta sattuisiko joku ymmärtämään näitä vasta-ainetestien tuloksia. Joissain lähteissä on kirjoitettu, että vasta-aineitakaan ei välttämättä näy, jollei herpes ole aktiivinen. Luin myös, että kun tartunnasta on pitkä aika, eikä herpes ole oireillut esim. vuosiin, vasta-aineetkin vähenevät ja saattavat jopa poistua elimistöstä.
Onko sillä mitään merkitystä tartuntariskin suuruudeen kannalta, millaisia vasta-ainearvoja on saatu testauksessa? Omani olivat seuraavanlaiset 3 vuotta sitten (testattiin kaksi kertaa parin viikon välein, en muista miksi):
1)
HSV1
hei, vaikka et oireilisi se ei tarkoita ettetkö voisi silti tartuttaa jonkun, sillä herpes virus saattaa tarttua vaikka rakkuloita ei olisikaan. Luin jostain että erään testin koehenkilöt muistaakseni joka 10?! päivä erittivät virusta, joten silloin virus olisi saattanut tarttua toiseen henkilöön, vaikka rakkuloita ei tullut. Nyt kun muistas mistä sen linkin löytäs...tälläsen löysin kyllä http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Sukuelinherpes/784/?c=Naisen_sukupuolielimet
En kysynytkään sitä, tarttuuko virus silloin kun se ei oireile. Olen kyllä lukenut noita tutkimuksia ja tiedän, että kondomia on hyvä käyttää, vaikkei ole oireita.
Ei ollut tarkoitukseni vastata tylysti. Ihan hyvä artikkeli se oli, mutta ei vastannut kysymykseeni noista vasta-ainearvoista.
voi kun olet ystävällinen kun kerrot ettei ollut tarkoitus vastata tylysti, kiitos:) täällä ollaan usein niin ilkeitä. enää en häiritse toivottavasti muut vastaavat kysymykseesi
Ei sellaista testiä joka kymmenespäivä-ole olemassakaan. Se on ihan huuhaata, kuten lähes kaikki muukin veikkailu herpeksestä. Herpes virus on alapää-tapauksessa ristiselän lähettyvillä hermokeskuksessa piilossa: se ei pääse miten tahansa "erittymään" vaan ainoastaan sitä hermosäiettä pitkin. Kehon oma vastustuskyky tuhoaa sen iholta, ja muualtakin. Siksi sitä ei pystytä parantamaan, koska hermoon ei pääse lääke eikä oma vastustukyky. Ei siis siksi, että se olisi jotenkin erityisen mystinen, vaan että se on keksinyt piilon, minne ei pääse muut. Ei että sekää siellä ollessaan mitään pystyisi tekemään, mutta... ota nyt näistä viruksista selvää ;)
Huuliherpeksessä sama piilo on niskan seudulla. Ne ovat lähes identtiset, eli käytännössä aivan sama virus.
Ei siis leviä minkään eritteiden tai veren kautta, verestä testataan vasta-aineet: itse virus katoaa ensitarunnan jälkeen ikuisiksi ajoiksi sieltä. se on hyvin heikko virus, minkä terveen ihmisen vastustkyky tuhoaa muualta, ja tuhoaisi hermostakin hyvin helposti, jos pääsisi sinne. Lääketeollisuus on miettinyt parannusta sitä kautta että saataisiin se "lähtemään" sieltä piilostaan, ja parannettua sitä kautta. Toistaiseksi se vaan ei ole onnistunut.
Oireettomat tartunnat ovat oikeasti niin lievä oireisia, ettei olla tajuttu. Herpes kun voi olla tosi lieväoireinenkin. Iho kuitenkin kutisee ja "polttelee" vaikkei rikki menisikään, ja yleensä tulee jotain pientä muuta, esim. kuumeinen olo tai imusolmukkeen turpoaminen tai jotain pientä oiretta. Mitä ei välttämättä osaa yhdistää, kun aina luullaan että herpeksessä on kamalat oireet. Mutta totta, rakkuloita ei välttämättä tule! Oireet saattavat muistuttaa lähinnä ihon pientä hankaumaa.
Noiden tulosten perusteella olet HSV2:n kantaja, et HSV1:n. Koska molemmista näytteistä likipitäen samat IgG vasta aineiden tulokset 82 ja 88, ei tuolloin ollut HSV2 aktiivinen. Kun HSVAbM oli negatiivinen, et ole saanut sitä HSV2:sta muutaman kuukauden sisällä, vaan joskus aiemmin.
Miksei kukaan jaa kokemuksiaan tästä aiheesta? Onko tämä niin vaikea aihe, ettei siitä haluta kirjoittaa? Vai onko suurin osa herpes-kantajista löytänyt tasapainoisen ja onnellisen ihmissuhteen, eikä käy täällä kurkkimassa?
Missä ne kaikki genitaaliherpeksen kantajat ovat? Heitähän pitäisi olla 20 % suomalaisista. Onko näin, että luvussa ovat mukana myös ne, jotka eivät vielä tiedä herpeksestään?
Minäkin haluaisin niin mielelläni kuulla, miten muut ovat kertoneet uudelle kumppanille herpeksestä. Mulla on se tilanne edessä. Mietin sitä koko ajan. En keksi, miten asian luontevasti voisi ottaa esiin.
Hei, minun mieskaverini kertoi omasta herpeksestään suhteemme alussa ennekuin olimme edenneet sänkyhommiin asti. Ja minun täytyi nostaa hattua hänen rohkeudelleen tämän asian suhteen...ainoa miinus suhteessamme oli tuo, että hän ei oikein ymmärtänyt minun pelkoani vaan selitti itse tietävänsä milloin on ns, vaarallinen aika olla ilman kondoomia. Hän ei ottanut tosissaan sitä, että olin lukenut taudin voivan tarttuvan myös silloin kun hän oli täysin oireeton. Joten käytimme aina kondoomia ollessamme sukupuoliyhteydessä toistemme kanssa vaikka hän ei oikein siitä pitänyt. Tämä myös vaikutti osana eroomme.
Kannattaa olla rehellinen ja kertoa sairastavansa tätä tautia ennen kuin ehtii sänkyyn asti.
Se tilanne tuli eteen mullakin. Mietin monta päivää miten asian esittäisin, kasvotusten vai ei, miten aloittaisin jne... Olisin halunnut kertoa kasvotusten, mut pelkäsin hänen ilmeensä näkemistä niin että päätin kertoa puhelimessa. Sanoin että hän vaikuttaa tutustumisen arvoiselta ihmiseltä, mutta en halua jatkaa tutustumista ennen kuin olen kertonut erään asian itsestäni. Ja kerroin. Ihan lyhyesti ja tyynesti, ilman syyttelyä ja katkeruutta, muutama fakta mukaan jne. Mut voitte uskoa miten hyvälle kuulosti kun tää mies kysyi että luulinko säikäyttäväni hänet pois, koska en kuulemma onnistunu siinä. Juttelimme asiasta ja asia ainakin kuulosti olevan ok. Mutta yks asia mikä jäi erityisen mieleen, et hän kiitti rehellisyydestä. Ihan ku minäkin olisin jos olisin aikoinaan tienny.
Hei Marilyn, kysyisin sulta pari asiaa: Miten kauan ehditte tapailla ennen kuin kerroit? Ette ilmeisesti pitkään, kun tuolla aiemmassa viestissäsi 13.4. et vielä maininnut tästä. Olitteko jo pussailleet ja halailleet tai hyväilleet tuossa vaiheessa? Minkäikäisiä olette?
Kerroin asian ennen minkäänlaista fyysistä kontaktia. Oltiin käyty pari kertaa kahvilla, mut juteltu aikaisemmin paljon puhelimessa. Itse olen 30 ja risat ja mies yli 40.
Kumpikin tuntuu vaikealta vaihtoehdolta: kertoa mahdollisimman pian ennen mitään fyysistä kontaktia tai vähän myöhemmin, kun on vaikka ollut suutelua yms., mutta ei vielä seksiä.
Mulla meni mun edellä kuvatussa tapauksessa homma ihan pieleen, kun juttu meni niin äkkiä fyysiseksi.
Jos on vasta pari kertaa kahvilla käytyy, tuntuu, että toisen vois olla helppo peräytyä, kun hän ei vielä tiedä toisesta paljonkaan eikä ole välttämättä kunnolla ehtinyt edes kiinnostua. Ja hänen voi olla vaikea arvioida ja punnita riskit ja mahdollisuudet. Mutta ehdottomasti aion seuraavalla kerralla kertoa ennen kuin on otettu vaatteet pois.
Mutta onnittelut Sinulle Marilyn, että olet löytänyt ihanan miehen, jolle herpes ei ollut kynnyskysymys!
Minulla on sukupuoliherpes ja kerron siitä aina heti. Olen tavannut naisia nettitreffien kautta ja käynyt normaalisti kahvilla jne.
Muutaman tapaamisen jälkeen olen kertonut herpeksestä yleensä textarilla. Kukaan ei ole vielä lopettanut tapaamisia herpeksen takia.
Muutama suhde on edennyt seksiin asti ja yhdessä jätettiin kumikin jo pois naisen toivomuksesta.
Kukaan ei ole herpestä saanut ja en siis tapaile kuin yhtä naista kerrallaan.
Kiitos rohkaisevasta viestistä ja positiivisen kokemuksen jakamisesta.
Miten onkin mun tielle voinut osua sellainen mies kuin osui? Lähetin hänelle vielä jälkeenpäin yhden sähköpostin, hän ei edes vastannut siihen. En todella kestäisi, jos kohtaisin hänet kadulla. Valitettavasti asumme noin 2 km:n päässä toisistamme.
Itse olen käyttänyt samaa metodia, tosin sähköpostin muodossa. Muutamien treffien jälkeen olen viestissä kertonut herpeksestä. Mielestäni tämä on parempi tapa kuin kasvotusten, koska tässä toinen osapuoli saa rauhassa miettiä vastausta ja EI:n sanominen on helpompaa.
Jos herpes ei ole este, niin se kyllä kerrotaan viestissä.
Minä olen kolmelle naiselle tämän kertonut ja kukaan ei ole rukkasia antanut (tämän takia) :))))) Kaikki naiset ovat erikseen kiittäneet minua rehellisyydestä, eli sen voi kääntää jopa positiiviseksi asiaksi. Kertomatta jättäminen ei ole minulle edes vaihtoehto.
Kaikki treffailut ovat päätyneet seksiin asti ja kahdessa oltiin jo ilman kumia, eikä ainakaan minun tietooni ole tullut tartuntaa, enkä itse ole oireillut kuin sen yhden kerran 4 vuotta sitten.
Sähköpostiviesti on varmasti helpompi kirjoittaa kuin puhua sama asia, mutta itse haluaisin kyllä heti nähdä toisen reaktion ja vastata mahdollisiin kysymyksiin. EIn sanominen tai jopa vastaamatta jättäminen on varmasti helpompaa toiselle osapuolelle, jos asian esittää sähköpostilla, mutta mä kyllä haluaisin keskustella asiasta.
Lisää esimerkkejä ja kokemuksia, kiitos.
Itse olen kertonut herpeksestä vasta silloin, kun on ollut rakkulavaihe, koska ainoastaan silloin se tarttuu!
Ja kertomisen olen hoitanut niin, että olen näyttänyt oireilevaa terskaani ja sanonut, että nyt ei kannata sekstailla, koska en halua tätä tautia sinuun tartuttaa.
Kenellekkään en ole kyseistä tautia tartuttanut, olen vain harrastamatta seksiä sen pari viikkoa kun tauti on päällä. Joskus käyttänyut myös kumia silloin, kun tauti on päällä. Mutta olen huomannut, että tauti pitkittyy vain hankaamisen tuloksena, joten helpoin tapa pidättäytyä seksistä tuon aikaa. Viimeksi tauti on puhjennut noin vuosi sitten. *koputtaa puuta*.
Kukaa ei ole taudin takia minua jättänyt. Eikä tauti jätä minua... koskaan.
Kaikkialla, missä herpeksestä kirjoitetaan, sanotaan, että herpes tarttuu ilmeisesti myös oireettomana. Tai kyseessä saattaa olla niin vähäiset oireet, ettei kantaja itsekään niitä kunnolla huomaa.
Parilta gynekologilta olen asiaa kysynyt ja kumpikin sanoi, että kondomia pitäisi käyttää aina, jos haluaa olla varma, ettei tartu.
Ihan asian vierestä: nykyään sekstaillaan kun harrastetaan seksiä. Silloin, kun minä ensi kertaa lähestyin toista sukupuolta, sekstailu tarkoitti kielisuudelmia. Milloin lie merkitys muuttunut.
Minun täytyy nyt nolostuneena kertoa, että itse toimin asian kertomisen suhteen juuri väärällä tavalla..Sain itse herpeksen hyvin nuorena, ensimmäiseltä seksikumppaniltani jolla oli itsellään huuliherpes, minulle tästä huuliherpeksestä koituikin sukupuolitauti. En koskaan hyväksynyt asiaa, joten kun sitä ei sitten vuosiin näkynyt, hautasin koko asian ja uskottelin itselleni olevani ''terve''. Sitten kun olisin taas halunnut alkaa seurustella en pystynytkään kertomaan miehelle asiasta. Aina meni pala kurkkuun. Vasta vuoden seurustelun jälkeen jouduin kertomaan asiasta, sillä herpes puhkesi sillon pitkästä aikaa. Itkien kerroin, kun mieheni oli kauan ihmetellyt että vaikuttaisi siltä kuin salaisin häneltä jotain asiaa. No tottakai hän aluksi hermostui asiasta, mutta antoi sen myöhemmin anteeksi eikä olla sen koomin asiasta enää puhuttu. Hänellä ei itsellään ole ainakaan ollut mitään herpekseen liittyviä oireita, joten hän tuskin on tautia saanut. Toimin kuitenkin asiassa todella väärin, ja kadun sitä. Mieheni olisi varmasti hyväksynyt asian vaikka olisi kuullut sen heti alkuunsa. Ja sinulle ''spitaalinen'', voit olla onnellinen että pääsit tuommoisesta kuspäästä eroon, voit olla varma ettei hän olisi sinua ansainnut. Jos oikeasti haluaa jonkun ihmisen kanssa olla, niin ei parin näppylän mitkä silloin tällöin ilmestyvät pitäisi mitään estää, ihmettelen miten huuliherpestä sairastavien ei tarvitse mainita asiasta mitään, eikä sitä pidetä mitenkään ihmeellisenä asiana, vaikka voi käydä kuten minulle kävi ja saa huuliherpeksestä itselleen sukupuolitaudin (exälläni ei ollut silloin huuliherpes edes aktiivisena), jonka jälkeen sinut on leimattu koko loppu elämäksesi.
Itselläni herppes puhkesi avioeron (pitkä avioliitto) jälkeisessä suhteessa n. puolen vuoden yhdessäolon jälkeen. Kumppani ei kertonut asiasta eikä hän ole itsellään oireita huomannut, joten en voi olla aivan varma olenko saanut tartunnan häneltä vai exältäni vaikka se aktivoitui silloin.Exälläini oli joskus jotain yksittäisiä näppyjä esinahkana alla "karvan hankaumia", joita ei sen kummemmin noteerattu, jätettiin vaan rakastelut väliin silloin. Nyttemmin myös ko. seurustelusuhde on ollut vuosia sitten ohi ja sen jälkeen tapailin satunnaisesti miehiä. Heille olen kertonut herpeksestä siinä vaiheessa kun useamman kerran olemme tavanneet ja kiinnostus suhteen jatkamiselle on ollut molemmin puolinen. Yhdessä tapauksessa se osoittautui kynnykseksi eikä tapaamise jatkuneet sen pidemmälle. Toisessa tapauksessa myös mies osoittautui herppeksen kantajaksi, mutta se ei johtanut pidemmälle muista syistä.
Nyt olen seurustellut yli vuoden. Hänelle kerroin asiasta useampien (olisko ollut 4 tai 5) tapaamisten jälkeen kasvotusten ennen kuin suutelua läheisempään kontaktiin olimme päässeet. Hän sanoi, ettei asia ole este. Keskusteimme ja hän oli selvitellyt myöhemmin myös netistä asiaa. Alussa jonkun kuukauden jälkeen kondomi jäettiin pois käytöstä hänen toiveestaan. Seksitä pidättäydytään silloin jos herpes aktivoituu (mikä on tapahtunut pari kertaa suhteemme aikana) ja käytetään jonkin aikaa kondomia.
Toki kertominen on iso ja vaikea juttu, mutta halusin olla rehellinen ja kertoa asian aika alkuvaiheessa silloin on vielä helppo perääntyä mikäli siltä tuntuu. Vaikka välillä olo oli juuri kuin olisin spitaalinen, ajattelen, että mikäli se osoittautuu kynnykseksi sillon ko. mies ei ole minua varten. Tsemppiä kaikille tilanteessa oleville. Minusta rehellisyys luo suhteelle pohjan jo heti alkuvaiheessa joten kertominen kannattaa.
Kiitos, että jaoit positiivisen kokemuksesi "herppesnainen".
Itse en ole saanut uutta tilaisuutta kertoa herpeksestä potentiaaliselle kumppanille tuon yhden ja ainoan tyrmäävän kokemuksen jälkeen. Ei ole potentiaalisia miehiä osunut kohdalle.
Kun olisi vaikka joku asiallinen herpeksestä kertova lehtinen, jonka voisi siinä vaiheessa antaa, kun kertoo herpeksestä. Toivon myös, että herpeksestä kirjoitettaisiin jossain lehdessä tarkemmin ja haastateltaisiin herpestä kantavia. Keväällä Iltalehden Ilona-liitteessä oli eri sukupuolitauteja sairastavista lyhyet jutut ja senhän tietää, että ne jutut olivat uhkakuvia maalaavia ja erittäin leimaavia tyyliin "elämäni on ikuisesti pilalla".
OT; se on herpes.
Mulla herpes puhkesi tossa viime talvena. Johtui varmaan pahasta flunssasta ja kovasta opiskelustressistä. Poikaystäväni ei ole minua pettänyt enkä minä häntä, joten sain tartunnan todennäköisesti exältäni (joka ei ilmeisesti itsekkään tästä tiennyt, koska ei milloinkaan taudeista puhunut). En ole exälleni mitään maininnut, sillä emme ole olleet missään yhteydessä muutamaan vuoteen. Eikä myöskään tyksin lääkäri siihen kehottanut sanoi herpeksen olevan nyt "sun oma juttu"
Pelästyin kyllä hullunlailla, että mikä ihmeen rakkula tuolla nyt on. Kaverin patistamana menin lääkärillä ja herpekseksi hän sen totesi (turun alueella asustelevien kannattaa käydä tyksin sukupuolitautienklinikalla, todella mukavaa henkilökuntaa ja aina ilmaista!!).
Tiesin tottakai jo heti, että herpes on virus ja sitä ei ikinä kehosta saa pois, joten olen aina "tautinen". Kohtalotovereihen rauhoittelemana totesin, että tän kanssa voi elää eikä tämä aiheuta, sen suurempia ongelmia kuin muutamia rakkuloita, joihin on lääkitys.
Poikaystävälleni kerroin rakkuloista heti, muttei pitänyt niinä minään. Vasta kunnes tuomio tuli, hän pelästyi totaalisesti kun sai vasta silloin tietää että antibiootti ei pure virustauteihin -_-. Kun selitin miten herpeksen kanssa toimitaan, hän rauhoittui ja pyyteli sitten anteeksi vauhkoontumistaan. Rakkuloita ei suostunut katsomaan vaikka sanoin, että antaa mennä vaan :D
Herpes ei ole elämääni mitenkään ratkaisevasti muuttanut, eikä poikaystävä mihinkään lähtenyt tai ollut lähdössä. Joten ne miehet tai naiset jotka jättää jonku herpeksen takia nii ou camoon hei....saatte unohtaa ne jos harkitsevatkin!
Sanottaneen vielä, että mulla puhkes muutama kuukausi sitten herpes myös suuhunkin ja vielä sisälle ja oli todella paljon inhottavampi siellä. Ja tietty suusta se voi suuseksin yhteydessä sitten siirtyä genitaalialueelle. Joten sitä ei voi ikinä tietää keneltä se on sitten loppujenlopuksi tullut. Enkä syyttele ketään paljon helpommalla herpeksestä selviää kuin esim. kondyloomasta tai HIVstä. Eikä se aiheuta lapsettomuutta.
Muutenkin musta tuntuu että sp-taudeista maalaillaan muutenkin kamalasti piruja seinille ja uhkakuvia, että ne "tappaa koko kansan". Käykää hyvät ihmiset testeissä ne on teidän oman ja muiden terveyden hyväksi, ei se niin pelottavaa ole ja jos lääkäri on huono niin valittakaa ja menkää toiselle.
Hupsista menipä semisti ohi ja yli ja ali aiheen ja tuli mahdottoman sekava teksti.
Pointtina kuitenkin, ettei herpes elämää pilaa vaan se miten siihen itsesuhtautuu.
Sinkkuystäväni sanoin "kukaan mies ei ole jättänyt panematta herpeksen takia, mutta menkkojen takia useampi".
Niinpä niin, ei muakaan se yksi mies jättänyt panematta herpeksen takia, mutta ei halunnut musta kuitenkaan vakituista kumppaniaan.