Korkeakoulut (ml. yliopistot) ovat jo aikaa sitten muuttuneet tuotantolaitoksiksi. Suomen Akatemian tutkimusten mukaan tohtorit eivät kelpaa enää yksityiselle puolelle töihin. Tradenomeista on tullut kaupan kassa, ja kauaksi ovat jääneet hienot strategiat ja visiot. Dippainsseistä tulee pääasiassa halpoja tusinasuunnittelijoita tutkijoiden sijaan. Milloin ekonomeista tulee kaupan kassoja valmistumisen jälkeen? Tuskin ihan pian - Kauppatieteiden kandidaateista tulee.
Korkeakoulut tuottavat tusinatavaraa. Valoa on tunnelin päässä sikälin kun tutkintouudistus tulee, silloin harvempi pääsee enää maisteriksi.
Korkeakoulut tuottavat tusinatavaraa. Valoa on tunnelin päässä sikälin kun tutkintouudistus tulee, silloin harvempi pääsee enää maisteriksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Riippunee oppiaineesta tuokin.
Inssejä sun muita vastaavia on kyllä ilmeisesti melko paljon - TT, NOKIA ynnä muut intressiryhmät siellä taustalla ovat lobanneet näitä.
Kyllä perinteisemmissä oppiaineissa on edelleen varmasti sitä intoa ja akateemista henkeä - onko sitten enää kovin kauan, kun tosiaan kaikenmaailma trendien ja markkinasuhdanteiden mukaan koulutuspolitiikaakin nykyisin jo ohjaillaan.
Oliko sinulla joku pistekin tuossa vuodatuksessa? Kuten kaikki sivistysyliopistoa käyneet tietävät, niin ekonomi on alempi korkeakoulututkinto ja kauppakorkeakoulu on korkeakoulu eikä mikään yliopisto.
Kauppaoppi ei ole mitään tiedettä ja kuten tunnettua kauppaopiskelijoiden yhdistys tms. sai oman yrityksensä konkurssiin. Siinä on meriittiä kyllin.
Ostaisitko sinä ekonomilta mitään. Minä en.
he he!
Ekonomi on nykyään arvo, jota alaltamme valmistuneet saavat halutessaan käyttää, eikä mikään tutkinto.
Kukin makunsa mukaan - minusta olisi lähinnä noloa, jos puhelinluettelossa lukisi nimeni perässä "ekonomi" :)) Mitä se nyt sitten kertoo siitä, mitä ihminen oikeasti tekee. Kehityspäällikkö, konsultti, analyytikko, tutkija, niistä saa jo jotain käsitystä (tai sitten ei).
Toivottavasti tutkintouudistus auttaa hieman suhteuttamaan näitä yliopisto-opintoja (myös korkeakoulu on yliopistotason oppilaitos) muuhun koulutukseen ja työelämään. Mitä merkitystä on hienoksi nimetyllä tutkinnolla, jolla ei tee mitään. Tässä suhteessa ammattikoulut ovat omassa sarjassaan; ne taitavat olla pian ainoita kouluja, joista tulee jonkin asian osaajia suoraan työelämään. Muualla pallotellaan, pompotellaan ja tasapäistetään, kunnes saadaan yksi valtava yliopistojen sulatusuuni, jossa voi kuluttaa kaksikymmentä vuotta eri suuntautumisvaihtoehtojen, pääaineiden ja tutkintonimikkeiden viidakossa oppimatta mitään. Pääasia tuntuu olevan se, että sinne saadaan 90 % ikäluokasta pitämään hauskaa.
"Muualla pallotellaan, pompotellaan ja tasapäistetään, kunnes saadaan yksi valtava yliopistojen sulatusuuni, jossa voi kuluttaa kaksikymmentä vuotta eri suuntautumisvaihtoehtojen, pääaineiden ja tutkintonimikkeiden viidakossa oppimatta mitään. Pääasia tuntuu olevan se, että sinne saadaan 90 % ikäluokasta pitämään hauskaa."
Olet aivan oikeassa. Kun harkitsee työnhakua, kuulee joka puolelta että ainahan voi palata opiskelemaan. Toivoin yhden perustutkinnon riittävän, mutta näin ei ole. Perustutkinnon jälkeen on suoritettava jatko-opinnot. Tai toinen perustutkinto. Tai edessä voi olla jopa oppisopimuskoulutus (Näinkin on eräälle tutulle käynyt).
No mutta etkös sinä ole se sama kylteri, joka tuolla toisessa viestissä huutelee päässensä kauppakorkeakouluun vasta neljännellä yrittämällä?
Et olisi tainnut tutkintouudistuksen jälkeen päästä maisteriksi sinäkään
no problemos.