Rikkaiden muijien iskeminen

Mitä sinulla on tarjota heille? Suuret puheet ja auki oleva, tuulen huuhtoma perse?

No joo. Rikkauksista ei ole mitään hyötyä, jos niiden omistaja on nuuka. Eli rikkaat ovat sen vuoksi rikkaita, koska ovat nuukia. Eli eivät kylvä rahojaan pitkin kyliä. Eli vaikka saisit rikkaan vaimon, sinun pitää silti ansaita vähintään yhtä paljon. Silti teette avioehdon ja anoppisi ja appesi sulkevat sinut tyttärensä perintöosuudesta irti testamentillaan.
Mutta onhan rikas siitä mukava, että on tottunut laatuun ja vaatii sitä myös sinulta.

Jaa en tuosta yliopisto opiskelusta niin tiedä, mutta jos Amerikkalaisiin ohjelmiin on uskomista, niin rikkaimmathan on tietenkin kiltta tyyppejä varmaan sellainen jota kaikki kiltalaiset mielistelevät ilman mitään järkevää näkyvää syytä. Toisaalta ne on niissä miehiä sellaiset, yleensä elokuvissa rikkaista perheistä tulevat tytöt soittaa pianoa. Eli varmaan joku musiikki harrastus olisi hyvä, ne kyllä varmaan pistetään johonkin musiikki korkeakouluun ja niistä tulee filharmoonikikkoja ja klassisen musiikin soittajia

Aloita lasketteluharrastus. Tai purjehdus. Tai golf.

Jos sinun pitää kysyä täältä neuvoja, unohda koko juttu. Jos sinulla on poikkeuksellisen edullinen fyysinen olemus, saatat päästä poikaystäväkandidaatiksi mutta tuskin aviion (ellei siis sosio-ekomomis-kulttuurinen taustasi ole kunnossa).

Ja muista. jos pääset avioon ja olet ns. p.a., etköhän joudu allekirjoittamaan muutaman juridisen asiakirjan ennen papin aamenta...

Hmm, on tutkittu että työläis- ja maanviljelijätaustaisista kodeista lähdetään useammin ammattikorkeaan kuin yliopistoon ja opiskelemaan lähtevistä tytöistä tulee useimmiten sairaanhoitajia, opettajia ja lastentarhanopettajia. Vastaavista oloista ponnistavista pojista tulee useimmiten insinöörejä tai diplomi-insinöörejä, useimmin rakennusalalle tai muuhun konkreettiseen työhön. Joskus sukunsa ensimmäinen akateemiselle uralle suuntaavaa päätyy eläinlääkäriksi. Rahaa tavoittelevan kannattaa välttää näitä iloisia ja sosiaalisia seurueita, joiden kanssa on kyllä mukavaa mutta ei pääse rikastumaan.

Kauppakorkeaan ja oikeustieteelliseen sunnistaa useimmin toisen sukupolven sivistyneistön jälkikasvu. Tosin kauppakorkeassa on paljon myös merkonomitaustaisista kodeista tulevien jälkikasvua. Hammaslääkäreissä on eniten toisen polven akateemista taustaa omaavia, lääkäreissä on eniten toisen tai useamman polven akateemista taustaa omaavia. Nämä ovat tavallisia fiksuja nuoria, jotka eivät välttämättä tule rikkaista perheistä, mutta ansaitsevat todennäköisesti itse tulevaisuudessa ihan kivasti. Ehkä sinun kannattaa ottaa tavoitteeksi päästä juttuun näiden kanssa? Se tapahtuu helpoiten seuraamalla näiden laitosten ilmoitustauluja, joissa on tietoja bileistä, haalaritapahtumista ja osakuntien tapahtumista. Ostat lipun ja pääset bileisiin.

Taidehistorian, estetiikan ja kirjallisuuden opiskelijoiksi uskaltautuvat useimmiten sellaiset, joiden suvuissa on akateemisia tutkintoja jo useamman sukupolven ajalta. Musiikin alalla on paljon vanhoista kulttuurisuvuista tulevia. Kirurgeilla on lääkäreistä eniten useamman polven akateemista taustaa. Nämä ihmiset eivät yleensä välitä osallistua teekkarihumuun tai osakuntien haalarijuttuihin, koska sellainen ei heitä kiinnosta. Voit kyllä tutustua näihin opiskelijoihin yliopiston kahvilassa tai kirjastossa, mutta jos et itse ole samalla tasolla henkisesti, niin yhteyttä voi olla vaikea saavuttaa.

Usein on myös niin, että akateemisesta suvusta tuleva suhtautuu maisterin tutkintoon pelkkänä perustutkintona ja tavoitteena on tohtorinhattu, joita suvussa on jo toki useampia. Tämä selviää yleensä pidemmän keskustelun tuloksena, ei aivan ensi repliikeissä, ja pitempään keskusteluun päästäksesi pitäisi saada syntymään kunnon yhteys, jota voi olla vaikea saavuttaa, jos arvomaailmat ovat aivan erilaiset (sinulla raha, hänellä tiede tai taide). Tämä voi olla sinulle myös aivan saavuttamaton kohderyhmä.