elämänpolku

Tottapa turiset :).

Kyllä sulla varmaan sille ehdottomuudellesikin oli jokin syy. Itsekin olen sen takia menettänyt jotain, mutta ainakin pystyn elämään sen asian kanssa.

Kuulostaa merkittävältä ihmiseltä joka on ollut elämässäsi jonka merkityksen ilmeisesti olet vasta jälkeenpäin tajunnut.
Kannattaisi kertoa hänelle ajatuksistasi samantien jos et ole sitä vielä tehnyt.
Se osoittaisi selkarangattomuuden sijasta sitä selkärankaa jota itsessäsi kaipaat.

kyllähän tuota mennyttä vielä joskus mietti, kaiholla muisteleekin..mutta mennyttähän se on. Täytyy kokonaan unohtaa ja suksia vaikka hevon v.ittuun..

Taidat olla itsellesi liian ankara vaan ota opiksesi.Ja jos mahdollista niin yritä korjata tilanne muuten voi olla että kaivelee mieltä mahdollisesti koko elämäsi. Tiedän kyllä mistä kirjoitan

Ehdottomuus yhdistettynä oikeudenmukaisuuteen saattaa olla ihan hyvä yhdistelmä. Perustelematon ehdottomuus taas voi hankaluttaa niin ihmissuhteita kuin elämää yleensäkin, onhan jokaisella kolikolla myös kääntöpuoli.

Matkalla itseen oppii näkemään omat hyvät ja huonotkin puolet, hyväksymään oman epätäydellisyytensä ja inhimillisyytensä, ja myös korjaamaan virheitään.

Harvasta matkasta ihminen hyötyy niin paljon kuin matkasta itseensä.

Ei pidä olla aivan ehdoton asioissa, koska kukaan ihminen ei pysty ehdottamasti elämään. Jokainen meistä tekee virheitä joskus ja jokaisessa meissä on virheitä.
Tärkeintä elämässä on se että ymmärtää omat virheensä ja pyrkii korjaamaan ne.
Lisäksi anteeksiantamisen taito olisi tärkeää jokaisen oppia että voi antaa muille anteeksi ja myös joskus itselleen.

Eläkää ja oppikaa virheistänne ja älkää olko aivan ehdottomia sillä kukaan meistä ei ole täydellinen eikä pysty ehdottomaan elämään...eivät edes nuo muslimit jotka tottelevat kaikessa Koraania ja Muhamedin opetuksia orjallisesti.

Mukavaa yötä ja rauhallista pääsiäsitä kaikille näiden rauhallisten sävelien myötä.

http://www.youtube.com/watch?v=CZFKw3BhveI&feature=relmfu