On ihmeellistä, miten yleistä nykyisin on polkupyöräily Porin jalkakäytävillä! Miksei siihen puututa topakasti, sakottamalla? Tällä hetkellä pyöräilijät saavat kaikessa rauhassa näköjään huristella ihan miten haluavat. Erityisesti nuorisomme suosii jalankulkijoiden sortamista ja pelästyttämistä. Silläkään ei ole väliä, onko yksisuuntainen liikenne tai paljonko lapsia ja vanhuksia on jalkakäytävällä.
Jos ei uskalla liikennesääntöjen puitteissa autojen seassa pyöräillä, jättäkööt pyörät kotiinsa. Onko kyseessä maalta muuttaneiden invaasio, kun autoja noin pelätään? Monta vaarallista tilannetta on jo nähty jalkakäytävähuristelussa. Onko jalankulkijat tosiaan niin lampaita, etteivät uskalla ojentaa syyllisiä? Pitääkö ensin jonkun vanhuksen kaatua ja kuolla tässä karusellissa?
Jos ei uskalla liikennesääntöjen puitteissa autojen seassa pyöräillä, jättäkööt pyörät kotiinsa. Onko kyseessä maalta muuttaneiden invaasio, kun autoja noin pelätään? Monta vaarallista tilannetta on jo nähty jalkakäytävähuristelussa. Onko jalankulkijat tosiaan niin lampaita, etteivät uskalla ojentaa syyllisiä? Pitääkö ensin jonkun vanhuksen kaatua ja kuolla tässä karusellissa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Alle 12-vuotiaat saavat lain mukaan pyöräillä jalkakäytävillä. Muuten sopu sijaa antaa. Eli antaa pyöräilijöiden pyöräillä hiljaa jalkakäytävillä jos kadulla pyöräileminen ei onnistu. Porissa on yksisuuntaisia sen verran, että autovirtaa vastaan pyöräileminen ei houkuta. Liekö se laillistakaan?
Enemmistö jotka pyörällä jalkakäytävällä ajaa varmasti ajavat huolellisesti eikä kenenkään heitä tarvitse pelästyä eikä pelätä.
Nuoriso ajaa holtittomasti ajoivat he missä hyvänsä. Heidän kannalta voi olla parempi että eivät aja autojen seassa, autolle kun ei käy kuinkaan vain heille itselleen jos jotain sattuu.
Ja suurella todennäköisyydellä törmäys jalankulkijaan ei henkeä vie kummaltakaan, ei siellä kukaan pyörää kovin kovaa aja...
Jos nuoriso lähtis autojen sekaan niin mitä siitä tulis...kovinkaan moni ei tiedä liikennesäännöistä yhtään mitään...siellä ne vasta holtittomia olis.
Eikä autoilijatkaan todellakaan aina tiedä mihin ne on menossa, semmosta sähellystä se on sielläkin. Joten mitään helppoa kaikille toimivaa ratkaisua ei ole. Sanoi laki mitä hyvänsä.
Ja jos pyöräilijät jalkakäytävillä on Sinulle ongelma, oletjo ajatellut itse liikkua pyörällä autojen seassa? Näin pääset eroon mainitsemastasi pahasta yksinkertaisesti.
Liikenteessä pärjää aina kun on silmät auki ja ajattelee epäitsekkäästi.
on esim. Sokoksen kulma, josta pyöräilijät tulevat vauhdilla isolinnankadulta sokoksen edustalle. Siinä on erittäin mukava väistellä kauppakassien kanssa, jotta ei tule syliin. Missä pyöräilijät katsovat minua syyllisin (tappavin) katsein! Onneksi katse ei tapa. Siinä paikassa olen minä se rikollinen.
"Ja jos pyöräilijät jalkakäytävillä on Sinulle ongelma, oletjo ajatellut itse liikkua pyörällä autojen seassa? Näin pääset eroon mainitsemastasi pahasta yksinkertaisesti."
Vastaus tuohon: Itse liikun ainakin ajotiellä tai pyörätiellä. Katson sen turvallisemmaksi, kuin jalkakäytävällä pyöräilyn vanhusten ja näiden alaikäisten seassa.
Miksi ylipäätään pitää pyöräillä jalkakäytävällä, jalankulkijoiden kiusaksi?
Olen saanut niin monta läheltä piti tilannetta aikaan jalkakäytävällä. Jotta olen katsonut liikennesääntöjen noudattamisen järkevämmäksi.
Pyöräilijän pitää noudattaa liikennesäännöt.
Säännöt taas eivät riipu pyöräilijän mielipiteestä tai tunteesta siitä, onko pyöräily jossakin turvallista tai ei. Jos ei huvita, jätä pyörä kotiin tai taluta sitä.
Pyöräily ei ole mikään leikki, niinkuin Suomessa käytännössä tunnutaan ajattelevan.
Naurettava on tuo ainainen selitteleminen ja lässytys, mitä suomalaisilla Internet-sivuilla ja lehdissä pyöräilystä saa luettavakseen. Jalkakäytävällä pyöräily on kielletty, piste.
Aikuisen ihmisen tulee tietää tämän ja muutkin liikennesäännöt ja -merkit.
Suurimmalla osalla suomalaisista on myös ajokortti ja väitetään maailman korkein lukutaito. Luulisi, että ovat väkisinkin täytyneet jotain oppia liikennesäännöistä.
Jos eivät pyöräilyolosuhteet tyydytä, voi kirjoittaa edustajilleen tai järjestää mielenosoitus päättäjiä vastaan, mutta jalankulkijat on jätettävä siihen rauhaan, mitä heille lain mukaan ja ihmisenä kuuluu. He eivät juurikaan voi puolustautua ja mihin ne siitä menisivät viimeisesta vapaasta kulkuväylästään, jalkakäytävältä. Kotiin, vai?
Pyöräilijät vain näyttävät keskisormiaan ja menevät menojaan ja nauravat päälle. Poliisia kun ei näy missään. Vaikea tuntea mitään myötätuntoa 'poloille' pyöräilijöille. 'Minä, minä, minä' on heidän mottoaan. Joka päivä sen saa Helsingin kaupungin kaduilla huomata. Kymmenen viimeisen vuoden aikana on mennyt vain monta kertaa pahemmaksi.