Ei kuulu ei näy juurikaan uusien saksaSisujen kokemuksista arkityössä. Sisuauto.com:in lehdistöosumat eivät anna käytössä olevista autoista huonoa kuvaa, mutta kukapa niitä uskoiskaan. Tohtiiko joku isäntä/renki/piika tai jopa emäntä kertomaan edes jotain suomalaisen työn raskaasta hedelmästä, kiitos.
Kovasti erityisesti kiinnostaa auton kulku, niin pohjattomilla metsäautoteillä kuin sorakuopilla, eikä haittaa ole kertoa kokemuksista hämeenlinnalaisten akselien kestävyydestä. Olen ollut huomaavinani, että navat näyttävät ihan mersun ikiomilta, ei kai niin voi olla laita?
Ja jos lervoskaniat alkaa lentää vastauksena, pitäköön kirjoittaja hauskaa, -kele.
PolarSisu -kokemuksia
Kunhan Sisusta kysys
65
10305
Vastaukset
- taanimaa
ei sitte. voisiko juitsari heittää tämän keskustelun häiritsemästä tanskalaisen kustantajan rekkitilaa
- karjaalainen
Lehtijutut ovat kyllä tällä kertaa aika oikeassa, pääosa niistä kun on suoraan Sisulla ajavien kertomaa. sisuauto.com:in etusivulla on linkki esitteisin ja niistä viimeisin, Suomessa tehty jne., kertoo olennaisen. Runko- ja alustarakenteet ovat pitkälti samat kuin edellisen sarjan autoissa, kone, ohjaamo, sähkö- ja paineilmajärjestelmät uutta. Siis kulku on tiellä ja sen ulkopuolella kunnossa. Polttoaineenkulutus ei aina ole ollut parasta Sisua, nyt se on hyvä. Menee samoilla palkoilla mersua pienemmällä, Sisun akselit auttavat asiassa ja vielä paranee jos on fuller koneen perässä. Tuskin nuo lehtijutuissa esillä olleet Polarilla ajavat panevat pahakseen jos heiltä suoraankin asiaa kysyt.
- Joku Sisusta vastas
kiitos, hyvä ja yksiseltteinen ja vielä toteuttamiskelpoinen vinkki
- SUOMALAINEN SISU
hyvä aihe! itseänikin kiinnostaisi kuulla jonkun OIKEAN polarin käyttäjän kommentteja laitteesta. Itseäni hiukan myös ihmetyttää myyjän puute etelä-pohjanmaalta, onhan tämä ollut vankkaa sisun aluetta. mikseivät halua tänne takas?
- Kunhan Sisusta jatko
Eikös siellä EP:lla ole ollut sellaisiakin suhareita Sisuja myymässä, ettei kukaan kehtaa enää alueelle tulla? Luulisi ep:n miesten ja naisten olevan sen verran isänmaallisia, että kelpaisi SaksanSisu. Nouseehan kotimaisuusaste korkeaksi vaikka osat olisikin suurelta osin turkkilaisten tekosia - kyllä työllä on jotain merkitystä nykyaikanakin. Vielä kyllä kiinnostaa ne akselit Sisussa, ovatko oikeasti Sisus Axelsin vai joko Mercedes saa tuottaa nekin?
- SUOMALAINEN SISU
Kunhan Sisusta jatko kirjoitti:
Eikös siellä EP:lla ole ollut sellaisiakin suhareita Sisuja myymässä, ettei kukaan kehtaa enää alueelle tulla? Luulisi ep:n miesten ja naisten olevan sen verran isänmaallisia, että kelpaisi SaksanSisu. Nouseehan kotimaisuusaste korkeaksi vaikka osat olisikin suurelta osin turkkilaisten tekosia - kyllä työllä on jotain merkitystä nykyaikanakin. Vielä kyllä kiinnostaa ne akselit Sisussa, ovatko oikeasti Sisus Axelsin vai joko Mercedes saa tuottaa nekin?
Ainakin etu akselit toimittaa sisu axels, mutta tuosta takapäästä en mene takuuseen, olettais että sisun nekin... mielestäni sisun tekee juuri nämä akselit, jos ne olisivat mersun niin miksi ostaa sisu ku mese on halvempi? ...ja ep:n myyjiin vielä sen verran että kyllä kivelän erkki ainakin oli pidetty sisun myyjä.
- Karjaalainen
SUOMALAINEN SISU kirjoitti:
Ainakin etu akselit toimittaa sisu axels, mutta tuosta takapäästä en mene takuuseen, olettais että sisun nekin... mielestäni sisun tekee juuri nämä akselit, jos ne olisivat mersun niin miksi ostaa sisu ku mese on halvempi? ...ja ep:n myyjiin vielä sen verran että kyllä kivelän erkki ainakin oli pidetty sisun myyjä.
Kaikkien Sisu Polarien akselistot tulevat Hämeenlinnasta, ehkä tulevaisuudessa voi valita MYÖS MB:n akselistoja autoihin sellaisiin käyttötehtäviin, joissa ei näiden kaikkia ominaisuuksia tarvita. On aika harmillista, kun usein tuntuu siltä, ettei näiden Sisu-akselistojen kaikkia ominaisuuksia tunneta ja siksi ajatellaan muiden merkkien akselistojen ajavan saman asian. Vakiona oleva 10t levjarrullinen ykkösakseli on aika moneen ajotehtävään ylivahva, samoin jos vaatimuksena on "teliveto" ilman muita ominaisuuksia, riitäisi monen muunkin valmistajan akselit, olisivat pirun paljon halvempia hankkia. Sisujen markkinoinnilla riittää vielä työsarkaa tämän asian kanssa. Sisujen ominaisuudet syntyvät akselistojen lisäksi niihin suunnitelluilla akselistoripustuksilla, jousitusjärjestelmillä ja vääntöjäykällä, suljettua muotoa olevilla poikkipalkeilla varustetulla rungolla. Jokaisessa kuorma-autossa on omat hyvät ominaisuutensa, Sisuissa on vain erityisesti pyritty hyvän kippausvakavuuteen ja siksi ratkaisuna on tämä, jossakin muussa merkissä tavoitteena on ollut jonkin muun asian painottaminen ja ratkaisut ovat siksi erilaiset.
Kivelän Ekille ja Pasille terveisiä, pidettyjä miehiä talon sisälläkin! - saksansisua
Karjaalainen kirjoitti:
Kaikkien Sisu Polarien akselistot tulevat Hämeenlinnasta, ehkä tulevaisuudessa voi valita MYÖS MB:n akselistoja autoihin sellaisiin käyttötehtäviin, joissa ei näiden kaikkia ominaisuuksia tarvita. On aika harmillista, kun usein tuntuu siltä, ettei näiden Sisu-akselistojen kaikkia ominaisuuksia tunneta ja siksi ajatellaan muiden merkkien akselistojen ajavan saman asian. Vakiona oleva 10t levjarrullinen ykkösakseli on aika moneen ajotehtävään ylivahva, samoin jos vaatimuksena on "teliveto" ilman muita ominaisuuksia, riitäisi monen muunkin valmistajan akselit, olisivat pirun paljon halvempia hankkia. Sisujen markkinoinnilla riittää vielä työsarkaa tämän asian kanssa. Sisujen ominaisuudet syntyvät akselistojen lisäksi niihin suunnitelluilla akselistoripustuksilla, jousitusjärjestelmillä ja vääntöjäykällä, suljettua muotoa olevilla poikkipalkeilla varustetulla rungolla. Jokaisessa kuorma-autossa on omat hyvät ominaisuutensa, Sisuissa on vain erityisesti pyritty hyvän kippausvakavuuteen ja siksi ratkaisuna on tämä, jossakin muussa merkissä tavoitteena on ollut jonkin muun asian painottaminen ja ratkaisut ovat siksi erilaiset.
Kivelän Ekille ja Pasille terveisiä, pidettyjä miehiä talon sisälläkin!Ei kai se Sisu Axelsin konsepti läpivedossa ihan saumaton ole, kun tuntuu paukkuvan tiukemman moottorin takana - mutta korkealle nousee hattu vanaja-henkisestä nostoratkaisusta vedonkatkaisuineen, siinä on eri tehtaiden konsepti-insinööreilä miettimistä. Milloin saadaan vielä Sisun nestemoottori etuvetoon takaisin? Siitäkin on pari kokeilumallia, ne nestemoottorit itse ja etuvetoiset S-sarjalaiset -90 -luvulta, joiden osaamisyhdistelmällä luulisi Renault/Man/Volvo -kopioinnin onnistuvan. Vai kannattaako odottaa MB:n konseptia ja hyödyntää se. Sinänsä ominaisuudet, joita hämeenlinnalaiset ovat kehittäneet ja maailmallekin kelpaavat luulisi saavan enemmän arvostusta kotimaassaankin ja erityisesti Suomessa valmistetun kuorma-auton osana. Kippausvakaus on ominaisuuksista oikeasti tunnustettu ja luotettu asia, kun vielä nostotelin akseliripustukseen saadaan kaksipuoliset riipukkeet, kestää sekin puoli vielä auton rippikouluiässä . Ihme juttu sinänsä, joka ei tunnu insinöörin kunnian(ko?) päälle mahtuvan kaaliin, pari kiloa autoon painoa ja tehdas saisi mainetta kuultuaan palautetta ja muutettuaan konseptia.
Jos ep:lla on noin hyvät myyjät olleet, äkkiä takaisin hommiin ja Sisuja lakeuksille. Ihme huhuja täällä turhaan levitetään. - karjaalainen
saksansisua kirjoitti:
Ei kai se Sisu Axelsin konsepti läpivedossa ihan saumaton ole, kun tuntuu paukkuvan tiukemman moottorin takana - mutta korkealle nousee hattu vanaja-henkisestä nostoratkaisusta vedonkatkaisuineen, siinä on eri tehtaiden konsepti-insinööreilä miettimistä. Milloin saadaan vielä Sisun nestemoottori etuvetoon takaisin? Siitäkin on pari kokeilumallia, ne nestemoottorit itse ja etuvetoiset S-sarjalaiset -90 -luvulta, joiden osaamisyhdistelmällä luulisi Renault/Man/Volvo -kopioinnin onnistuvan. Vai kannattaako odottaa MB:n konseptia ja hyödyntää se. Sinänsä ominaisuudet, joita hämeenlinnalaiset ovat kehittäneet ja maailmallekin kelpaavat luulisi saavan enemmän arvostusta kotimaassaankin ja erityisesti Suomessa valmistetun kuorma-auton osana. Kippausvakaus on ominaisuuksista oikeasti tunnustettu ja luotettu asia, kun vielä nostotelin akseliripustukseen saadaan kaksipuoliset riipukkeet, kestää sekin puoli vielä auton rippikouluiässä . Ihme juttu sinänsä, joka ei tunnu insinöörin kunnian(ko?) päälle mahtuvan kaaliin, pari kiloa autoon painoa ja tehdas saisi mainetta kuultuaan palautetta ja muutettuaan konseptia.
Jos ep:lla on noin hyvät myyjät olleet, äkkiä takaisin hommiin ja Sisuja lakeuksille. Ihme huhuja täällä turhaan levitetään.....hmmmmm....ei kyllä läpivetävien kanssa perämurheita ole ollut, joitakin napoja kyllä. Nostotelin kanssa perä/napahajoamisia on kyllä ollut, oli väärä ratkaisu työntää 18 litran Catin voima yhden akselin läpi, nythän nostoteli on tarjolla vain 550 hp:n koneeseen saakka ja siinä kyllä toimii hyvin. On syytäkin, sillä Sisun nostotelillä on niin ylivoimaisia ominaisuuksia, ettei niitä koskaan tulla kaikkia vetävällä telillä korvaamaan, joten sen on pelattava ja kestettävä hyvin.
Tuo nestemoottori on järjestelmänä aika vaikea ja jokaisessa tänään tarjolla olevassa systeemissä on aika paljon parannettavaa. Nyt ne ovat monimutkaisia, raskaita öljyviskureita, edelleen kehittämällä varmasti niistäkin hyviä vielä syntyy. Mekaanisessa etuvedossa on puolensa ja niitähän Sisulla syntyy joka päivä lisää 8x8:n muodossa. Aihepiiri on kyllä tapetilla, katsotaan nyt mitä saadaan aikaan....
Insinöörin kunnian perään on turha Sisun suuntaan huudella, harvinaisen nöyrää porukkaa täältä Karjaalta löytyy. Tämä joukko on enemmän pikkupoikamaisesti asiastaan innostunut ja aina valmis kuuntelemaan asiakkaiden parannusehdotuksia, kiitos vain tuostakin. Pane kello käymään, katsotaan kuinka pian saadaan sen pohjalta jotakin parannusta aikaan....
Myynnin toimivaksi saamisessa meillä on vielä pitkä sarka kuljettavana, valitan. Yritämme kuitenkin tehdä parhaamme myös sen eteen. - mutumiesnä
karjaalainen kirjoitti:
....hmmmmm....ei kyllä läpivetävien kanssa perämurheita ole ollut, joitakin napoja kyllä. Nostotelin kanssa perä/napahajoamisia on kyllä ollut, oli väärä ratkaisu työntää 18 litran Catin voima yhden akselin läpi, nythän nostoteli on tarjolla vain 550 hp:n koneeseen saakka ja siinä kyllä toimii hyvin. On syytäkin, sillä Sisun nostotelillä on niin ylivoimaisia ominaisuuksia, ettei niitä koskaan tulla kaikkia vetävällä telillä korvaamaan, joten sen on pelattava ja kestettävä hyvin.
Tuo nestemoottori on järjestelmänä aika vaikea ja jokaisessa tänään tarjolla olevassa systeemissä on aika paljon parannettavaa. Nyt ne ovat monimutkaisia, raskaita öljyviskureita, edelleen kehittämällä varmasti niistäkin hyviä vielä syntyy. Mekaanisessa etuvedossa on puolensa ja niitähän Sisulla syntyy joka päivä lisää 8x8:n muodossa. Aihepiiri on kyllä tapetilla, katsotaan nyt mitä saadaan aikaan....
Insinöörin kunnian perään on turha Sisun suuntaan huudella, harvinaisen nöyrää porukkaa täältä Karjaalta löytyy. Tämä joukko on enemmän pikkupoikamaisesti asiastaan innostunut ja aina valmis kuuntelemaan asiakkaiden parannusehdotuksia, kiitos vain tuostakin. Pane kello käymään, katsotaan kuinka pian saadaan sen pohjalta jotakin parannusta aikaan....
Myynnin toimivaksi saamisessa meillä on vielä pitkä sarka kuljettavana, valitan. Yritämme kuitenkin tehdä parhaamme myös sen eteen.'karjaalainen' vastaa kuten asiasta jotain tietäisitkin, miellyttävä yllätys. kaikenlaista huutelijaa näillä palstoilla on muuten kyllä. Sinänsä oli sääli kuulla kokemuksia automiehiltä Sisun akseleiden pettämisestä, kun niitä ei ollut koettu juurikaan sitten 'englantilaisen perän' aikojen, ja kyllä scanioiden puikoille on tullut viisasteltua jo liikaakin - syystä tosin. Ihan kaikkien kannalta paras taitaa olla ratkaisu rajoittaa voimaa sieltä moottoripäästä, jos yksi vetävä ei kestä. Mielenkiintoista olisi toki kuulla 730:n Scanian napaperävetoisen nostoteliauton kokemuksia, kestääkö, kun momenttia on hieman leikattu - vai saako niitä nostotelillä?
Etuveto nestemoottorilla kuulostaa asiasta sen suuremmin tietämättömälle hienolta, ainakin markkinatempulta. Mutta toimivuus, vaikutus kantavuuteen ja etenkin kestävyys punnitaan vasta tositöissä jo ennen sitä auton rippikouluikää.
Ja kyllä vaan se insinöörin nöyryys nyt testataan, kello käy jo. Eikä paha ole kuulla innostusta, pakkohan sen on tarttua myyntiin, asiakkaisiin, markkinoihin. Antaa palaa vaan. - Vulqan
mutumiesnä kirjoitti:
'karjaalainen' vastaa kuten asiasta jotain tietäisitkin, miellyttävä yllätys. kaikenlaista huutelijaa näillä palstoilla on muuten kyllä. Sinänsä oli sääli kuulla kokemuksia automiehiltä Sisun akseleiden pettämisestä, kun niitä ei ollut koettu juurikaan sitten 'englantilaisen perän' aikojen, ja kyllä scanioiden puikoille on tullut viisasteltua jo liikaakin - syystä tosin. Ihan kaikkien kannalta paras taitaa olla ratkaisu rajoittaa voimaa sieltä moottoripäästä, jos yksi vetävä ei kestä. Mielenkiintoista olisi toki kuulla 730:n Scanian napaperävetoisen nostoteliauton kokemuksia, kestääkö, kun momenttia on hieman leikattu - vai saako niitä nostotelillä?
Etuveto nestemoottorilla kuulostaa asiasta sen suuremmin tietämättömälle hienolta, ainakin markkinatempulta. Mutta toimivuus, vaikutus kantavuuteen ja etenkin kestävyys punnitaan vasta tositöissä jo ennen sitä auton rippikouluikää.
Ja kyllä vaan se insinöörin nöyryys nyt testataan, kello käy jo. Eikä paha ole kuulla innostusta, pakkohan sen on tarttua myyntiin, asiakkaisiin, markkinoihin. Antaa palaa vaan.Ne akselimurheet johtuivat liian vahvoista Catin koneista kuten edellä todettiin. Vetävä teli kestää kyllä suurimman Catin koneen kanssa mutta yhdelle akselille se on liikaa. Seurauksena vetopyörästö- tai napavaurio. Akselistotehdas tiesi sen itsekin alusta alkaen eikä edes hyväksynyt kyseistä sovellusta, joten Sisu Auto joutui kantamaan seuraukset omissa nahoissaan.
Sisun akselit ovat kyllä markkinoilla olevista järeimpiä. Vetokyky on aivan omaa luokkaansa. Ja vetävän kolmoisakselin voimansiirto taitaa olla edelleen markkinoilla ainoa laatuaan; siinä on ylimääräinen planeettapyörästö joka jakaa saman momentin kaikille akseleille, kun kaikki muut markkinoilla olevat akselityypit jakavat puolet etummaiselle akselilla ja toinen puoli jakautuu kahden taimmaisen akselin kesken. Omavalmisteiset S-nokkajarrut ovat luotettavat ja toimivat tasaisesti ilman värinöitä jämäkän rakenteen ja valettujen jarrukenkien ansiosta.
Jos haluaa Sisun mersun akseleilla, niin silloin kannattaa mielestäni ostaa suoraan mersu, sillä hintaerolle ei jää enää riittävästi perusteita.
- SUOMALAINEN SISU
Olisi oikein mukava tietää, että minkä painoisia noista uusista polareista on tullut? Lähinnä puu autojen rekisteröinti painot kiinnostais. Ja tekeekö sisu yhteis työtä kaikkien päälli rakenne valmistajien kanssa vai onko saatavilla vain joku tietty, hyväksi havaittu setti?
Hyvä kysymys. Luulisi, että raaseporilaiset laittaisivat ko tiedon sisuauto.com -palveluun; tietyillä varustuksilla, tietyillä veto- ja moottorivalinnoilla auton paino tyhjänä x xxx kg. Ja hieman 'osviittaa' siitä, miten eri muutokset vaikuttavat, esimerkiksi kantotelin sijaan läpiveto xxx kg jne.
- karjaalainen
mrtaani_24 kirjoitti:
Hyvä kysymys. Luulisi, että raaseporilaiset laittaisivat ko tiedon sisuauto.com -palveluun; tietyillä varustuksilla, tietyillä veto- ja moottorivalinnoilla auton paino tyhjänä x xxx kg. Ja hieman 'osviittaa' siitä, miten eri muutokset vaikuttavat, esimerkiksi kantotelin sijaan läpiveto xxx kg jne.
Asiallisia kysymyksiä, yritetään parantaa tiedotustoimintaamme tälläkin saralla - tämä palsta on kuitenkin ensisijaisesti autoilijoiden ja kuskien omaisuutta, joten yritän lyhyesti:
Lähtökohtaisesti runko, akselistot ja jousitusjärjestelmät ovat "samat" kuin ennenkin. Sisujen keveys, vankasta rakenteesta huolimatta, perustuu siihen, että koko paketti on optimoitu juuri ko. asiakkaan tarpeeseen. Eli autossa on ne perusauton komponentit ja tehtäväkohtaiset varusteet, jotka nimenomaiseen tehtävään tarvitaan, ei muuta. Eli kun yleismalleissa on mukana varustuksia tai niiden valmiuksia, joille ei joka tehtävässä ole käyttöä, tuovat ne ylimääräistä painoa. Kevein puuautokokonaisuus syntyy korkean rungon, nostotelin ja tehdasvalmiin puuauton palikoista. Teliveto on n. 800 kg painavampi kuin nostoteli rullat, toisaalta telivetoa kun tarvitaan, Sisun hydraulinen nosto vedonkatkaisulla on toimiva ratkaisu. Painonvartioinnissa kahden sivuakselin Fuller, kevyt ja vahva laatikko, auttaa myös.
Pyrkimys on aina toimittaa asiakkaalle avaimet-käteen-ratkaisu. Parhaiten laadun ja projektin läpimenon varmistaa tehdasvalmis toimitus, joka syntyy suoraan tuotantolinjalla. Selvää kuitenkin on, että asiakas on kuningas ja jos asiakasvaatimuksena on jokin tietty päälirakenne, niin asiakas saa mitä haluaa.
Fakta on, että kaikki automerkit kehittyvät, enkä siksi lähde arvaamaan painojamme muihin laatuautoihin.
Kiitos vielä hyvästä vinkistä,laitamme ensi tilassa asiakkaille toimitettujen Polar-Sisujen teknisiä tietoja ja punnittuja painoja .com-sivulle, saa jokainen sitten itse arvioida onnistumisiamme. Toisaalta, Sisun myyntikonfiguraattori on varma tapa selvittää asia jokaisen autoilijan kohdalla, siis tarjousta pyytämään, kiitos! karjaalainen kirjoitti:
Asiallisia kysymyksiä, yritetään parantaa tiedotustoimintaamme tälläkin saralla - tämä palsta on kuitenkin ensisijaisesti autoilijoiden ja kuskien omaisuutta, joten yritän lyhyesti:
Lähtökohtaisesti runko, akselistot ja jousitusjärjestelmät ovat "samat" kuin ennenkin. Sisujen keveys, vankasta rakenteesta huolimatta, perustuu siihen, että koko paketti on optimoitu juuri ko. asiakkaan tarpeeseen. Eli autossa on ne perusauton komponentit ja tehtäväkohtaiset varusteet, jotka nimenomaiseen tehtävään tarvitaan, ei muuta. Eli kun yleismalleissa on mukana varustuksia tai niiden valmiuksia, joille ei joka tehtävässä ole käyttöä, tuovat ne ylimääräistä painoa. Kevein puuautokokonaisuus syntyy korkean rungon, nostotelin ja tehdasvalmiin puuauton palikoista. Teliveto on n. 800 kg painavampi kuin nostoteli rullat, toisaalta telivetoa kun tarvitaan, Sisun hydraulinen nosto vedonkatkaisulla on toimiva ratkaisu. Painonvartioinnissa kahden sivuakselin Fuller, kevyt ja vahva laatikko, auttaa myös.
Pyrkimys on aina toimittaa asiakkaalle avaimet-käteen-ratkaisu. Parhaiten laadun ja projektin läpimenon varmistaa tehdasvalmis toimitus, joka syntyy suoraan tuotantolinjalla. Selvää kuitenkin on, että asiakas on kuningas ja jos asiakasvaatimuksena on jokin tietty päälirakenne, niin asiakas saa mitä haluaa.
Fakta on, että kaikki automerkit kehittyvät, enkä siksi lähde arvaamaan painojamme muihin laatuautoihin.
Kiitos vielä hyvästä vinkistä,laitamme ensi tilassa asiakkaille toimitettujen Polar-Sisujen teknisiä tietoja ja punnittuja painoja .com-sivulle, saa jokainen sitten itse arvioida onnistumisiamme. Toisaalta, Sisun myyntikonfiguraattori on varma tapa selvittää asia jokaisen autoilijan kohdalla, siis tarjousta pyytämään, kiitos!Hei karjaalainen, ja kiitos taas kommentoinnista. Tuo asiakasräätälöinti varmasti vaikeuttaa suoraa vertailua, mutta kai tehtaalla on jokin haju siitä kuinka paljon keskimäärin tehdasvalmis rock-, timber-, works- tai craneauto painaa uloslähtiessään (ja vinkki; suomentakaa ihmeessä nuo nimet sora-, puu-, tienhoito-, nosturisisu tai jotain). Samoin keskimääräisen varustelutason voi ilmaista, esimerkiksi sora-auto 8x2, mersun v6:lla, fullerilla (saako pikkumersun fullerilla?), nostotelillä ja rullilla, teräslava 4 mm:n seinillä ja 5 mm:n pohjalla, automaattikasetilla on tyhjäpainoltaan 14 780 kg/jne. Muutokset voisi itse laskea; teliveto 800 kg, 8 mm:n pohja 150 kg jne tai: eikö joku Aalto yliopiston kone-DI-opiskelija voisi dippatyönään tehdä verkkosovelluksen, jolla tuo laskuri olisi verkkopohjaisesti hyvä työkalu niin ostajalle kuin myyjälle? Tai metropolian amk-inssi, niillä on muutenkin ehkä järkevämpiä projekteja. Loppuisi samalla hieman p:njauhanta painavasta kotimaisesta - tai sitten jos se on sitä, olisi ainakin tiedossa ;) En muuten löytänyt tuosta punnittuja painoja jutusta googlella, onko se tulossa vai kehitteillä?
- karjaalainen
mrtaani_24 kirjoitti:
Hei karjaalainen, ja kiitos taas kommentoinnista. Tuo asiakasräätälöinti varmasti vaikeuttaa suoraa vertailua, mutta kai tehtaalla on jokin haju siitä kuinka paljon keskimäärin tehdasvalmis rock-, timber-, works- tai craneauto painaa uloslähtiessään (ja vinkki; suomentakaa ihmeessä nuo nimet sora-, puu-, tienhoito-, nosturisisu tai jotain). Samoin keskimääräisen varustelutason voi ilmaista, esimerkiksi sora-auto 8x2, mersun v6:lla, fullerilla (saako pikkumersun fullerilla?), nostotelillä ja rullilla, teräslava 4 mm:n seinillä ja 5 mm:n pohjalla, automaattikasetilla on tyhjäpainoltaan 14 780 kg/jne. Muutokset voisi itse laskea; teliveto 800 kg, 8 mm:n pohja 150 kg jne tai: eikö joku Aalto yliopiston kone-DI-opiskelija voisi dippatyönään tehdä verkkosovelluksen, jolla tuo laskuri olisi verkkopohjaisesti hyvä työkalu niin ostajalle kuin myyjälle? Tai metropolian amk-inssi, niillä on muutenkin ehkä järkevämpiä projekteja. Loppuisi samalla hieman p:njauhanta painavasta kotimaisesta - tai sitten jos se on sitä, olisi ainakin tiedossa ;) En muuten löytänyt tuosta punnittuja painoja jutusta googlella, onko se tulossa vai kehitteillä?
Tervehdys mrtaani_24 ja muut asialliset miehet! Kirjoitin huolimattomasti tuon sivuosoiteasian. Tarkoitin, että laitamme Sisun sivustolle (www.sisuauto.com) linkin noihin tietoihin, kunhan pojat ehtivät asian toteuttamaan - yritetään saada pian aikaiseksi. Kun Sisujen painoista kysytään, yritämme aina päästä vertaamaan oikeita, ajossa olevia työkaluja, sillä kuten tiedät, pyrimme aina toimittamaan asiakkaille ajoon valmiita autoja, jolloin niissä on kaikki rensselit mukana ja siksi vertailu jonkin toisen merkkiseen autoon pitäisi kohtuuden mukaan tehdä samoilla varusteilla ja ottaa vähän ominaisuuksiakin huomioon (jos siitä toisesta tai Sisusta jotakin oleellista puuttuu). Tästä syystä myyjän antama tarjous painolaskelman kanssa antaa aika tarkan painon juuri sinulle sopivalla varustuksella olevasta autosta; myyjän pitää kyllä tähän vähän ottaa apuja tehtaalta, mutta sieltä sen saa helposti. Ja meille tehtaalle saa ihan vapaasti ottaa yhteyttä suoraankin, asiakkaiden yhteydenotot ovat aina positiivinen asia - silloinkin, kun meidän tuotteissamme on jotakin sanomista. Tätä kautta ne asiat paranevat.
Tuo kuvaamasi työkalu on kehitteillä, toivottavasti saamme sen pian käyttöönne.
Joudun tässä toistuvasti lupailemaan tekemättömien aikaansaamisia. Tämä johtuu siitä, että Polar-malliston aikaan saaminen on meille ollut iso punnerrus, autot menevät hyvin ja hyvä niin, mutta vielä on paljon tukitoimia päivitettävä uusille palikoille, kuten tässä on tullut esille. Jatketaan töitä...
Hep karjaalainen
Tätä voisi jo melkein kutsua asiakkaan kuunteluksi ja samalla erinomaiseksi sosiaalisen median käytöksi. Nyt tuli pisteet sinne Raaseporin/Karjaan porteille, käytyäni kurkkaamassa sisuauto.com -sivustolla ja siellähän niitä nuoria toivoja ja piakkoin uusia sähköisiäkin palveluja (?) on näytillä.
Oulun yo:n osaaminen ajodynamiikassa lienee parasta jo senkin vuoksi, että pohjoisten olosuhteiden osaaminen ja testaaminen ovat kirjaimellisesti lähellä. Uutuisoinnissa mainittu jarru -asia voisi olla MB:n kanssa yhteistyössä hedelmällinen vientituote ekstriimeihin olosuhteisiin.
Toivottavasti asialliset kommentit ja toiveet muutenkin vyöryvät tehtaalle ja sitä kautta asiakkaiden käyttöön. Suomalaisella ja pippurisen sisukkaalla autotehtaalla on oikeasti erottumisen mahdollisuus, ei nuot kilpailijat pysty suuruuden ekonomiassa mitenkään vastaamaan räätälöintiin, koska omistaja ajattelee vain sitä fyffee. Vaikka suuruuden ekonomian vahvuus taitaa tuo MB:n yhteistyö tuottaa oikeanlaista hedelmää.
Toivottavasti Sisun omistajat jaksavat olla kärsivällisiä, vaikka ebitit ja roit tai ihan vaan suomeksi voitto verojen jälkeen ei ole ihan tapissa. Ovatkohan nykyomistajat osuuskunta -periaatteisiin tutustuneet; S-ryhmä tai Tapiola toimivat asiakasomistuspohjalla ja hyvin menee, toimisiko nieche -alalla eli kuorma-auton valmistuksessa? Olisi aika mahtavaa ajaa 'oman tehtaan' tuotteella. Kiitos ja edelleen sinne sisua! Tapaamisiin Kuljetus/logistiikka -messuilla.- karjaalainen
Tervehdys taas mrtaani_24 ja kiitokset!
Olemme viime vuodet tehneet ihan pirusti töitä Karjaalla ja saaneet todella paljon aikaiseksi, mutta pahemman kerran laiminlyöneet tiedottamistoimintamme, paha moka! Parin vuoden pituisen kotimaan siviilimarkkinoilta poissaolomme aikana punnersimme ensin hienon puuautoprojektin Siperiaan ja tämän jatkoksi veimme läpi kaksi isoa sotilasajoneuvoprojektia puolustusvoimillemme. Sotilasajoneuvoprojektit Kongsberg Defencelle Norjaan ja Thales Raytheonille Ranskaan ovat tuoneet hyvän peruskuorman viime vuoden alusta saakka ja viimeiset näihin toimituksiin menevät autot valmistuvat tämän vuoden lopulla.
Tulosta on myös syntynyt - pitkään jatkunut tappiollinen toiminta on saatu käännettyä plussalle. Teimme viime vuonna toisen positiivisen tuloksen perkkäin ja tämäkin vuosi mennee samaa rataa, riippuu tietysti paljon siitä, miten siviiliautokauppa tästä etenee.
Tällä plussatuloksella on iso merkitys nyt, kun Sisulla on omistajat, joiden mielenkiinto on nimenomaan tämän yrityksen menestyminen ja sitä kautta koko suomalaisen kuorma-autoteollisuuden ja siihen liittyvän alihankintateollisuuden menestyminen tulevaisuudessa. Pitkää päivää tehtaalla tekevä omistajajohto ei tuota tulosta kanna taskuissaan kotiin, vaan käyttää sen yrityksen toiminnan edelleenkehittämiseksi. Tästä on hyvänä esimerkkinä juuri toteutettu, pääomasijoittajien omistuksen aikana ulkoistetun, tuotannon ostaminen takaisin omiin käsiin. Tämä jos joku parantaa toimintamahdollisuuksiamme ja kilpailukykyämme jatkossa.
Kyse ei siis ole omistajien kärsivällisyyden riittämisestä ollenkaan siinä mielessä, että omistajat pitkästyisivät odottamaan osinkoja saati myyntivoittoja. Tulosta pitää kyllä syntyä jatkossakin, mutta siitä syystä, että voimme niillä varoilla edelleen kehittää kilpailukykyämme ja siten varmistaa Sisun tulevaisuutta.
Tuo viimeinen ajatuksesi on taas aika mielenkiintoinen, sillä tätä on jo useampaan kertaan ideoitu! Meillä ajatus on kulkenut sellaista polkua, että jokainen uuden auton ostaja saisi jonkun osakkeen nimellishintaan, muille kiinnostuneille osakkeet olisivat tarjolla myös, mutta niillä kerättäisiin sitten jo pääomaa. On päivänselvää, että Sisu hyötyisi tästä monella tavalla; vieläkin lähemmäs asiakasta, vahvuus asiakastarpeiden osaajana ja ratkaisujen toteuttajana vain paranisi. Ja tietysti yhtiökokoukset pidettäisiin ulkoilmatilaisuuksina maakunnassa - muutaman päivän mahtavat bileet hyvässä seurassa!
Jep! Messuilla tavataan!
- karjaalainen
PS.
Sisu lisää kierroksia:
1. Vuosien tauon jälkeen Sisu Viesti ilmestyy jälleen kertomaan Sisu-uutisia, asiakkaiden käyttökokemuksia ja muuta ajankohtaista asiaa. Uudistunut lehti on painossa, jaossa ensi viikolla
2. Tarinoita suomalaisesta työstä- sarjassa on Sisun vuoro viikon kuluttua lauantaina, sopivasti vapun, kotimaisen työn päivän, jälkeen. Siis lauantaina 5.5, MTV3-kanavalla, klo 17.45, kertomus suomalaisen kuorma-auton suunnittelijan työstä. Taidan siinä vilahtaa minäkin... - SUOMALAINEN SISU
KARJAALAINEN, ONKO TUOTA SISU VIESTI LEHTEÄ MAHDOLLISTA SAADA VAIKKEI OMISTAISIKKAAN (vielä) SISUA? ..OLISI KIVA AMMENTAA KAIKKI MAHDOLLINEN TIETO SUOMALAISESTA TUOTTEESTA.
- karjaalainen
Tervehdys Suomalainen Sisu!
Sisu Viestin osoitteelinen jakelu on tietyllä tavalla määritetty ja varmasti sitä tullaan vielä korjaamaan tarpeen mukaan. Mutta tietysti Sisu Viesti on saatavana kaikille sitä kaipaaville. Helpoimmin onnistuu lähettämällä pyynnön osoitteella [email protected], CW vastaa Sisun tehtaan markkinoinnista.
- ex-sisumies
pitäskö teidän tehdä jotain tuolle myynti ja huoltopuolelle? vaikka kuinka kauniisti puhutaan ja kehutaan Vehoa, niin se ei vaan toimi, eikä heillä ole kiinnostusta sisuihin. ikävä kyllä...! puhun nyt monen vuoden kokemuksella. vehossa suurin syy miksi meilläkin olla ex-sisumiehiä!
- suomalaisentyönpuolesta
'Pahan' heitit ex-sisumies, ja aika lailla varmaan kaikkien ymmärtämään kipupisteeseen. Tilanne on melkein kuin Nokian puhelimia myisi ja huoltaisi Apple. Kyse on jälkimarkkinoinnista, joka luonnistuu vain vahvalla ja osaavalla huoltoverkostolla, asiantuntevine neuvoineen. Asiakkaana aika nopeasti voi jäädä tunne, että hullunkauppaa tekee, kun Sisun ostaa. Onko mitään tehtävissä? Nykyisten Polar Sisujen jälkimarkkinointi ei ole ehkä niin tuskallista kuin cummins-/mack- tai puhumattakaan cat-Sisujen huolloista ja korjauksista; ei yhden/ kahden auton yrittäjän kohdalla Polarit tule kovin nopeasti kyseeseen. Olisiko apua viestiä kaikin tavoin suoraan tehtaalle, mikä mättää? Olisiko ns asiallisen asiakaspalautteen paikka? Valitettavasti omallakin kohdalla olen tuohon Sisun 'dissaamiseen' tutustunut, lähinnä kuulopuheissa. Asenne ei taida olla Sisu-miehille tai Sisuille otollinen. Ylpeyttä suomalaista osaamista kohtaan tarvitaan nyt jos koskaan, aivan kuten mainitussa Nokiatapauksessa.
- tukkirekka
suomalaisentyönpuolesta kirjoitti:
'Pahan' heitit ex-sisumies, ja aika lailla varmaan kaikkien ymmärtämään kipupisteeseen. Tilanne on melkein kuin Nokian puhelimia myisi ja huoltaisi Apple. Kyse on jälkimarkkinoinnista, joka luonnistuu vain vahvalla ja osaavalla huoltoverkostolla, asiantuntevine neuvoineen. Asiakkaana aika nopeasti voi jäädä tunne, että hullunkauppaa tekee, kun Sisun ostaa. Onko mitään tehtävissä? Nykyisten Polar Sisujen jälkimarkkinointi ei ole ehkä niin tuskallista kuin cummins-/mack- tai puhumattakaan cat-Sisujen huolloista ja korjauksista; ei yhden/ kahden auton yrittäjän kohdalla Polarit tule kovin nopeasti kyseeseen. Olisiko apua viestiä kaikin tavoin suoraan tehtaalle, mikä mättää? Olisiko ns asiallisen asiakaspalautteen paikka? Valitettavasti omallakin kohdalla olen tuohon Sisun 'dissaamiseen' tutustunut, lähinnä kuulopuheissa. Asenne ei taida olla Sisu-miehille tai Sisuille otollinen. Ylpeyttä suomalaista osaamista kohtaan tarvitaan nyt jos koskaan, aivan kuten mainitussa Nokiatapauksessa.
Kyllä joo, itse olen Vehon Sisu myyntitekniikasta ottanut yhteyttä myynnin johtoon, tuskin mitään vaikutusta vaikka jotkin muutkin tehnee saman.
Tarpeeksi paljon palautetta , niin ehkä alkaa auttamaan.
Tuote hyvä, myynti organisaatio perseestä.
Ps. Samassa ajorinkissä on saman ikäinen mersu, kuin minun Sisu ja yllätys, Sisu seisoo korjaamolla huomattavasti enemmän, kuin mersu. - karjaalainen
Tervehdys ex-sisumies (toivottavasti tulevaisuudessa ex-ex-sisumies:))
Pitää tehdä ja varmasti tehdäänkin! Viesti ymmärretty, kiitos!
- ex-sisumies
Meillä pitkä kokemus Sisuista ja ennen Sisun vahvuus oli juurikin toimiva korjaamoverkosto. Vehon kans homma ei vaan ole toiminu ja ainakin meidän firmassa on katsottu parhaaksi siirtyä ruotsalaismerkkeihin
Vaikka Sisun runko/akselit on varmasti markkinoiden parhaat, niin sitä ei ole mitään järkeä ostaa, jos korjaus/huolto ei ole kunnossa ja auton hinnoittelu kohdallaan...!
Omakohtanen kokemus hinnoittelusta on se että Sisu hinnoitellaan 15-20tuhatta kalliimmaksi kun Volvo/scania ja Mersu on näitä 10tuhatta halvempi.
Tiedän että Volvo häviää Sisulle aivan ääriolosuhteissa, mutta minusta se on pieni murhe, jos kuitenkin saan halvemmalla toimivan auton ja toimivan jälkimarkkinoinnin.
Ja nyt ei pidä ymmärtää väärin. En missään nimessä hauku Sisua autona! Olen koko pienen ikäni ajanu Sisuilla ja ne on aina ollu hyviä työkaluja!
Kuten eräs myös entinen Sisu-autoilija sanoi:" Mies voi lähtä Sisusta, mutta Sisu ei miehestä!"- karjaalainen
Tässä on nyt selvästi kaksi asiaa, auton ostohinta ja jälkimarkkinoinnin toimivuus, jotka pitää pystyä ratkaisemaan asiakasta tyydyttävällä tavalla.
Sisujen huoltotoiminnasta vastaavat Veho, Raskone ja Hartikainen, kukin tahollaan ja Sisun määrittämin kriteerein (huollon laatu, saatavuus, varaosien saatavuus, ja koko homman hinta). Jos näissä on jotakin huomautettavaa, johon huoltopalvelujen tarjoaja ei asiallisesti pysty vastaamaan, niin yhteys tehtaalle, kiitos! Asiallista palautetta ( /-) ottaa kiitollisena vastaan huoltopäällikkö [email protected] tai markkinointipäällikkö [email protected].
Sisujen hinnan muodostus on hankala yhtälö. Pienen valmistusmäärän takia autot joudutaan suunnittelussa mitoittamaan kovimpien käyttöjen mukaan ja mahdollisuutta tarjota kevytrakenteista halpaversiota ei oikein ole, sillä se vain edelleen pienentäisi komponenttien ostomääriä ja nostaisi yksikköhintoja. Toisaalta näillä komponenteilla (esim. Sisu Akselien nostettava teliveto) saadaan aikaan sellaisia rahanarvoisia ominaisuuksia, joita ei muista merkeistä löydy. Yritämme tehdä koko ajan tiukasti töitä tuotekustannusten kurissa pitämiseksi, mutta halvimpien autojen kanssa emme silti pysty hinnalla kilpailemaan. Kyllä tavoitteemme jatkossakin on tehdä parasta laatua, kestäviä autoja vaikeisiin käyttöolosuhteisiin ja kattaa korkeampaa hankintahintaa sillä, että Sisulla ajaminen parantaa autolijan mahdollisuuksia tehdä kannattavaa liiketoimintaa.
Karjaalainen ja muut keskustelijat
Tämän asiakaspalautteen ja asiallisuuden vaarana on, että suomi24 heittää meidät pian ulos - ei vaan on oikein hyvä, että asiat ja nyrkkiinpuristetut ja vaietut aiheet saavat epävirallisessa ympäristössä ansaitsemansa asiallisen huomion - jälleen kerran hatunnosto tehtaalle ja erityisesti oikeiden yhteystietojen antamisesta. Teknisen yhteistyön lisäksi saatte pian avata korkeakoulujen kaupallisen puolen kanssa yhteistyötä: näin kuunnellaan asiakasta nykyvälinein, ja muutetaan asiakkaan ääni oikeasti kuuluvaksi ja palvelu paremmaksi.
Kuten karjaalainen kehoittaa, nyt on suomalaisten automiesten, niin Sisu- kuin ex-Sisumiesten aika antaa äänensä asiasta, miksei kaikkien muiden merkkien edustajat. Eikä liene haittaa vaikka palaute on lyhytkin; tämä ei toimi tai tämä toimii erinomaisesti - tehkää 'edes' tämä jne. Suurimmat arjen epäkohdat on syytä saada kuuluville, ihan omalla nimellä. Tuo korjaamoverkoston entisen toimimisen romuttaminen on vakava viesti. Automiesten puolelta tämä on harvinaisen hyvä tilanne, voi ihan suomeksi sanoa suoraan tehtaalle toiveensa, ei ole kieliesteitä eikä ainakaan tämän foorumin mielipiteiden mukaan edes asenteellisia esteitä kuuntelulle. Kaikkea hyvää ja kaunista ei myöskään luvata, kuten karjaalainen tuossa edellä toteaa hinta-asiasta.
Tuo hinta; kuinka moni omalla kohdallaan on valmis tekemään 'talkoopäätöksen' eli maksamaan kotimaisesta tuotteesta 7-10 % (jopa 15 %) enemmän? Raha ei voi ratkaista kaikkea, mutta kun kyseessä on nykyhintapolitiikalla pyörivä logistiikka, se viimeinen niitti eille voi olla juuri nuo muutamat prosentit. Auttaako kotimaisuus, ei ehkä, auttaako markkinoiden paras tuote, kyllä ehkä, auttaako paras 'kokonaisratkaisu', kyllä. Siinä olisi haastetta Sisun tehtaalle, miten pystytte todistamaan ja viestimään, että teillä on paras kokonaisratkaisu; hankintahinta on korkea, mutta uuden auton käyttöönottoaika on tehdasvalmiilla lyhyt. Hankintahinta on korkea, mutta huoltokustannukset (ja -verkoston kattavuus) kolmen tai viiden vuoden ajalta ovat matalammat. Hankintahinta on korkea, mutta alustarakenne 'pelasti' yhdistelmän pahasta paikasta. Sitten ehkä koviten raha-asioita puhutteleva puoli: miten Sisutalot pärjäävät taloudellisilla mittareilla vs kilpailijoilla ajaviin nähden. Yksittäiset automiehet, joita Suomessa on suurin osa, eivät helposti kehuaretostele pärjäämisellä tai eivät myöskään helposti myönnä pärjäämättömyyttä. Ja onko se niin, kuten oma mielikuva väittää, että Sisulla ajavat ovat kertakaikkiaan vaan sisukkaampia ;) Tuossa yllä todettiin; 'mies voi lähteä Sisusta, mutta Sisu ei miehestä' - voiko asiaa peremmin enää laittaa?- karjaalainen
Tervehdys mrtaani_24 ja muut autohemmot!
Pitänee yrittää välttää, ettei menisi liikaa Sisun markkinoinniksi....keskustellaan siis yleisellä tasolla aiheesta välillä, tuossa edellä avasitkin asiaa jo hyvin.
Tämä ajatus sopisi kai paremmin jonkun muun otsikon kuin Kuorma-automerkit-alle, mutta:
On todella törkeää, että taksat ajossa kuin ajossa ovat niin huonoja, että kaikki omistaja-kuljettajayrittäjät ovat enemmän tai vähemmän tiukoilla. Tietysti joku voi joskus saada jonkun hyvänkin sopimuksen aikaan ja tienatakin jonkin aikaa paremmin, mutta jos katsotaan pidemmällä aikavälillä, on alan tulotaso aika heikko.
Jokainen varmaan yleisesti hyväksyy minkä tahansa ammatinharjoittajan tulotasoksi sellaisen, että viikkotyötuntimäärän ollessa jonkunverran normaalin työntekijän työtunteja suurempi, siitä saadulla tulolla elättää itsensä, saa hoidettua eläke- ja muut lakisääteiset asiansa, voi kolmen-neljän vuoden välein investoida asialliseen työkaluun, ja pystyy tekemään työtä omaa tai muiden terveyttä vaarantamatta.
Miksi sitten autolijan pitäisi etsiä keinoja kiertää ajoaikamääräyksiä ja ajaa ylikuormilla ja -nopeudella saadakseen edes jonkinlaisen tulotason aikaan? Puhumattakaan, että saisi sen verran ylimääräistä, että pystysi uusimaan ammattilaisen työkalut säännöllisin välein. Yrittäjällä on aina riskinsä, mutta onko se enää kohtuullista, jos pari vähänkin suurempaa tekniikan paukkumista tapahtuu, ollaan jo kassakriisissä? Erilaiset huolenpito/korjaussopimukset tuovat tietysti tähän turvaa, mutta kun ilmaisia lounaita ei ole tässäkään asiassa olemassa, niin autolijan maksuiksi nämä loppupeleissä kuitenkin jäävät.
Siis miten turvaamme autoilijoiden yrittämisen mahdollisuudet tulevaisuudessa? Onko hyviä ajatuksia? Olen jokseenkin pettynyt SKALin aikaansaannoksiin tällä saralla....
Tässä siis keskustelun avausta Vapun eli Suomalaisen Työn päiväksi,
Hauskaa Vappua teille kaikille! - söldkgs
polettii taksaa!! ajetaa 10 vuotta vanhoilla eri monen merkkisillä autoilla, joka vuos ostetaa ainiki 1 auto lisää!!!
- lepunvarvo
Taksanpolkijoita on alan vapautumisen myötä syntynyt kuin sieniä sateella, sitä se EU ja kapitalistinen talous aiheuttaa. Kotona neuvostojen maassa sai liikenneluvan vain hattu kourassa tai oikealla pärstäkertoimella. Usko on vahva, hyvä voittaa aina, nopean ja helpon euron polkijat, piirturisumuttimien rengit ja muutenkin epärehelliset vilungit saavat mustapekan lopulta käteen. Karjaalaiselle: liitto on jäänne Neuvosto- sellaisesta, ei sen varaan voi mitään laskea.
- karjaalainen
lepunvarvo kirjoitti:
Taksanpolkijoita on alan vapautumisen myötä syntynyt kuin sieniä sateella, sitä se EU ja kapitalistinen talous aiheuttaa. Kotona neuvostojen maassa sai liikenneluvan vain hattu kourassa tai oikealla pärstäkertoimella. Usko on vahva, hyvä voittaa aina, nopean ja helpon euron polkijat, piirturisumuttimien rengit ja muutenkin epärehelliset vilungit saavat mustapekan lopulta käteen. Karjaalaiselle: liitto on jäänne Neuvosto- sellaisesta, ei sen varaan voi mitään laskea.
EU-asiaan en ota kantaa ja jonkin sortin kapitalisteja kaikki kuljetusyrittäjätkin tietysti ovat... Neuvostojen maata tuskin meistä kukaan ihan tosissaan takaisin haikailee.
Hyvän voittamisesta aina en kyllä menisi takuuseen...mutta rehellistä ja oikeudenmukaista, joskus kovaakin business on, mutta reilua pelin pitää silti olla. Samoilla säännöillä kaikkien siihen osallistuvien pitää pelata, niin kuljetusten suorittajien kuin kuljetusten tarvitsijoidenkin. Tästä pitäisi nimenomaan viimeksi mainittujen olla huolissaan, vaikka erityisesti raakapuunajossa isot, voimakkaat metsäteollisuusyritykset painavat taksoja alas häikäilemättä kokonaisuutta katsottaessa mitättömän kustannuserän minimoimiseksi. Sitten kun asiallisesti kuljetustehtävät hoitavat, terveet yritykset ovat heittäneet pyyhkeen puunajossa kehään surkean tulotason takia ja siirtyneet terveemmille aloille, miten varmatoimista tämän kustannuseränä pienen, mutta teollisuuden kannalta elintärkeän lenkin toiminta on? Jos kalikka johonkin keskustelijaan kolahtaa, niin mielellään kuulisin selitykset sieltä metsäteollisuuden suunnasta...
Muuten olen kanssasi, lepunvarvo, täysin samaa mieltä: Kovan, mutta reilun pelin pelaamisessa on hohtoa! Valitan, jos juttuni alkaa kuulostaa agiteeraamiselta, mutta jotenkin koko tällä kuorma-autoalalla olisi ryhtiliikkeen paikka...
- yrittäjä
Kyllähän tuo hintakilpailu on kovaa, mutta esim Metsähallituksen kilpailutus on minusta reilu. Jokainen saa antaa hintansa ja se on kerrasta poikki. Mitään kirikierroksia ei käydä...
Sitä että polkeeko joku taksaa, on vähän vaikea arvioida, koskapa jokaisella on vähän eri kulurakenne ja esim jos voi hyödyntää toisen metsäyhtiön puita mepa-kuljetukseen, niin heti saa hinnoittelu etua.
Vanha totuushan on se että sehän se halvalla ajaa, kenellä ne ajot on!- karjaalainen
Kiitos yrittäjälle asiapitoisesta viestistä. Ehkä minulla oli turhankin negatiivinen kuva puuautoilijoiden arjesta....se tosin perustuu keskusteluihin autoilijoiden kanssa autokauppaa käytäessä ja kai siinä tilanteessa on luonnollista olla kehumatta oman tilipussin suuruutta :).
Jos vielä pieni info Sisun suunnasta sallitaan, niin tauon jälkeen jälleen ilmestyvä uusi SisuViesti on luettavissa verkkosivuilta www.sisuauto.com ja huomenna, lauantaina MTV3-kanavalla kotimaisen työn sarjan Sisu-pätkässä klo 17.45 kerrotaan kuorma-autosuunnittelijan arjesta sekä nähdään muutamia pätkiä takavuosien filmeistä.
Ja kiitokset Sisu-asiakaskunnalle mallisarjan kehitystyön aikana annetuista tuotekehityskommenteista, jotka osaltaan tuottivat Sisu Polarille Vuoden Kuorma-auto Suomessa 2012-tittelin. karjaalainen kirjoitti:
Kiitos yrittäjälle asiapitoisesta viestistä. Ehkä minulla oli turhankin negatiivinen kuva puuautoilijoiden arjesta....se tosin perustuu keskusteluihin autoilijoiden kanssa autokauppaa käytäessä ja kai siinä tilanteessa on luonnollista olla kehumatta oman tilipussin suuruutta :).
Jos vielä pieni info Sisun suunnasta sallitaan, niin tauon jälkeen jälleen ilmestyvä uusi SisuViesti on luettavissa verkkosivuilta www.sisuauto.com ja huomenna, lauantaina MTV3-kanavalla kotimaisen työn sarjan Sisu-pätkässä klo 17.45 kerrotaan kuorma-autosuunnittelijan arjesta sekä nähdään muutamia pätkiä takavuosien filmeistä.
Ja kiitokset Sisu-asiakaskunnalle mallisarjan kehitystyön aikana annetuista tuotekehityskommenteista, jotka osaltaan tuottivat Sisu Polarille Vuoden Kuorma-auto Suomessa 2012-tittelin.Hyvä pätkä Sisun tekemisestä ja nykykuvasta. Tässä linkki youtubeen: http://www.youtube.com/watch?v=Rd_Ag1DZTa4&feature=player_embedded
Onnea vuoden kuorma-auto Suomessa 2012 valinnasta.
- Deadlift
Vaikka muka onkin niin erinomainen niin silti Sisua ei juurikaan myydä.
- Oman pesän kehut kunniaa
Erinomaista tuotetta tuntuu ulkomailta saavan ja halvemmalla. Toisaalla keskustelussa tiivistettiin asia näin: pian ajetaan venäläiskuskien voimin ruotsalaiskalustolla suomalaisten kuljetukset.
- Juu juu juustoa
Tatra esitelly Paccar (DAF)-pohjaisesta Phoenix-mallistaan sotilasversion.
Maastopuolihan edustaakin Tatran ydinosaamista:
http://www.trucksplanet.com/index.php?id=635
-Milloinkohan näemme Polaria "armeijan vihreissä"? Kovasti on keskustelu polveillut ja sanotaan mitä sanotaan, Sisu kiinnostaa suomalaisia automiehiä ja herättää tunteita - molemminpuolisia. Olen melko puolueellisesti suomalaisen työn kannalla ja tässä tapauksessa Sisun puolestapuhuja - ilman velvotteita. Olen päässyt vaikuttamaan suomalaisen työn hankkimiseen, toteuttanut ostoja kotimaasta, vaikka tuontituotteet olisivat olleet rahallisesti halvempia. Perustellen avoimesti ja jälkikäteen tyytyväisenä tuotteen lopputulokseen ei ole sorääniä löytynyt, eikä jälkipuheita laadusta syntynyt. Vaikka rehellisyyden nimissä tuontituotteet olisivat saman asian ajaneet.
Siksikin kummastuttaa kotimaisen tai kotimaisuutta korostavan tuotteen tai palvelun vähättely. Rajallisten resurssien puitteissa on hämmästyttävää, miten esimerkiksi Sisu on pystynyt omia tuotteita kehittämään ja tuomaan uusia ideoita tai tapoja palvella autoilijoita. Eikä lopputuotteet tavallisessa käytössä kuitenkaan ihan huikeasti eroa edukseen, kyllä sorat ja puut ym:t saadaan liikkumaan ruotsalaisillakin. Ääritapauksissa voi olla apua paremmasta telistä tai kippausvakaudesta ;)
Jokaisella on oikeus mielipiteeseen, eikä kotimaisen autotehtaan taakkaa kevennä kunkin asiakkaan tai ei-asiakkaan omakohtaiset ongelmat oli ne sitten huoltoa tai tuotetta koskevia - tai pahimmillaan henkilöiden välisiin asioihin kohdistuvia ongelmia. Karjaalaisen mielipiteet ja kirjoitukset tällä palstalla osoittavat, että ongelmia halutaan Sisun puolelta purkaa ja kehittää niin palvelua kuin tuotetta. Hyväksyttävää on, että siltikään ei kaikki halua tai sovellu - toinen tykkää tyttärestä ja toinen äidistä. Ylpeästi suomalaisella Sisulla toivoisi toki mahdollisimman monen ajavan - ja eurot kiertäisivät suuremmalla osallaan Suomessa.- Gunilla from Sweden
Eikös Volvo ja scania ole melkoisia ostajia suomesta.!Moni paja
tekee alihankintaa ko.autotehtaille.Ja volvo/scanian investoinit olleet
mittavia Suomeen,sitä kautta työpaikkoja.Muistaakseni scania investoinut muutaman vuoden aikana n30 milj.euroa..esim uusiiin autotaloihin.
Volvolla "keltaisetkoneet" ostaa komponetteja melkoiset määrät suomesta.Suomi teräksestä valssataan esim volvon rungot ja ohjaamot.
Melkoiset määrät menee tavaraa.
Sisu on ja pitää säilyttää.ja ostaakin jos on sopiva.
Enemmän vientiä ja erikoisautoja kotimaahan esim,armeija.Mitä järkeä
ostaa joka pyörävetosia MB:tä,jos sisun saa samoilla komponenteilla.?
Onneksi olkoon Sisu Vuoden kuorma-auto pokaalista.
Ja menestystä Sisulle ,sisulaisille ja sisua ajaville. - karjaalainen
Kaikki Suomen teillä liikkuvat kuorma-autot ovat kansainvälisesti mitattuna korkealaatuisia laitteita, ostopäätöksissä on siksi paljon kyse myös tunteesta ja oman ajopelin puolesta ollaan tietysti valmiita lausumaan vahvastikin. Siksi kunniaksi kaikille tähän keskusteluun osallistuville on viestien asiallisuuden taso, jatkakaamme samalla linjalla!
Kotikylän tuote on tietysti minulle tärkeä, monestakin syystä, mutta lyökää vain ihan vapaasti näpeille, jos mielestänne käyn kilpailevia merkkejä mollaamaan. Itse asiassa minun lähestymiskulmani tähän kotimaisuusaiheeseen ei oikeastaan ole tuo suora työ jota autojen valmistamiseksi ja liikkeellä pitämiseksi tarvitaan; olen ennen kaikkea tekemässä työtä suomalaisen kuorma-autoalan osaamisen vahvistamiseksi ja edelleen kehittymiseksi. Sitä tarvitaan kaikilla tasoilla ja kaikissa kuljetusvälineiden elinkaaren vaiheissa nyt ja tulevaisuudessa. Mielestäni vahvin tae suomalaisen alan osaamisen kehittymiseksi on autojen kotimainen valmistus; se vaatii kaikkea alaan liittyvää osaamista, tiiviitä kansainvälisiä kontakteja. Kotimainen ajoneuvotuotanto luo myös mahdollisuuksia uusien osa- ja komponenttivalmistajien syntymiselle ja edelleen näiden pääsyyn kansainvälisille markkinoille. Tuo Gunillan esitys pitää täysin paikkansa - Suomessa tuotetaan mittava määrä osia eurooppalaisille kuorma-autovalmistajille, mutta kun tutkitte näiden yritysten alkutaivalta, useimmiten sieltä asiakkaana löytyy Sisu.
Jatketaan keskustelua Kuljetusnäyttelyssä!
Hyvä Gunilla, heja Sverige
Osut asiaan, ruotsalaismerkkejä ei ole syytä tuon alihankinta-asian vuoksi Suomessa koskaan väheksyä, ja hyviä autoja nekin ovat, mutta edelleen yksittäisen auton tekemisestä suurempi osuus jää kotimaahan, jos se kootaan alusta loppuun täällä. Sisun kotimaisuusaste (> 70 %) on kuitenkin suurempi kuin ruotsalaismerkkien suomalaisuusaste. Vaikka komponenttien osalta valtaosa kotimaisessakin autossa on tehty muualla, työvaltainen koonta nostaa kotimaisuusastetta.
Tuskin ruotsalaiset lakkaisivat alihankinnan vaikka Sisun markkinaosuus Suomessa nousisi hurjasti ja heidän merkkiensä samalla laskisi, kun Suomen osuus esimerkiksi Volvon kuorma-autojen kokonaismyynnistä taitaa olla aika mitätön.
Tuosta armeijan hankinnoista tulee mieleen EU:n hankintalaki, jonka järjetön noudattaminen voi johtaa välillä todella hämäriin hankintapäätöksiin, niin armeijan kuin kunnallisen hankintojen puolella. Kuorma-autot ylittävät aina minimirajat, joten ne joudutaan aina kilpailuttamaan, seuraamalla hankintailmoitus- eli hilma -palvelusta kriteerejä, saa joskus ostajan tarjousten suuntaamisesta kummallisen kuvan. Joskushan joku voisi määritellä, että telivetoisen kuorma-auton toisen akselin vedonkatkaisu ja nostaminen pitää olla mahdollista - jäisi tasan yksi vaihtoehto ja lakia olisi noudatettu ;)- karjaalainen
Tämä on nyt niin herkkä aihe meille karjaalaisille, että pitää yrittää jotakin sanoa, vaikka molemmat kädet ovat niin nyrkkiin puristettuina, etteivät sormet oikein näppikselle taivu!
Katsokaapas joskus eri EU-maiden puolustusvoimien ajoneuvohankintoja viimeisten kymmenen vuoden ajalta, kilpailutukset on hoidettu aika eri tavalla kuin Suomessa; Puolalaiset tarjouspyynnöt vain puolan kielellä, vaatimuksena auton merkki Jelz tai Puolassa koottu MAN, saksalaiset hankkivat 8x8-autonsa suoraan MANilta, sehän on kilpailulainsäädännon mukaan mahdollista, kun hankittavat ajoneuvot määritellään strategisiksi välineiksi jne. Euroopassa on tietääkseni viime vuosikymmenen aikana tehty kaksi armeijan ajoneuvohankintaa (pl. oman PV:mme hankinnat), joissa autot on toimittanut vierasmaalainen merkki (sellaisissa maissa joissa on ka-tuotantoa), poislukien hollantilaisten Scania-hankinta (DAF ei tarjonnut jokapyörävetoisia) sekä ranskalaisten viimeisin iso hankinta, joka meni Ivecolle. Tätä Ivecon saavutusta onkin sitten alalla jaksettu hämmästellä! Olkoonkin niin, että autot valmistetaan Ivecon tehtailla Ranskassa.
Siis, kyllä MatlE:lla olisi helppoa määritellä hankinnat niin, että ne menisivät järjestään Sisulle, mutta tämä organisaatio nyt vain haluaa toimia aivan päinvastoin.... - Polar bear
karjaalainen kirjoitti:
Tämä on nyt niin herkkä aihe meille karjaalaisille, että pitää yrittää jotakin sanoa, vaikka molemmat kädet ovat niin nyrkkiin puristettuina, etteivät sormet oikein näppikselle taivu!
Katsokaapas joskus eri EU-maiden puolustusvoimien ajoneuvohankintoja viimeisten kymmenen vuoden ajalta, kilpailutukset on hoidettu aika eri tavalla kuin Suomessa; Puolalaiset tarjouspyynnöt vain puolan kielellä, vaatimuksena auton merkki Jelz tai Puolassa koottu MAN, saksalaiset hankkivat 8x8-autonsa suoraan MANilta, sehän on kilpailulainsäädännon mukaan mahdollista, kun hankittavat ajoneuvot määritellään strategisiksi välineiksi jne. Euroopassa on tietääkseni viime vuosikymmenen aikana tehty kaksi armeijan ajoneuvohankintaa (pl. oman PV:mme hankinnat), joissa autot on toimittanut vierasmaalainen merkki (sellaisissa maissa joissa on ka-tuotantoa), poislukien hollantilaisten Scania-hankinta (DAF ei tarjonnut jokapyörävetoisia) sekä ranskalaisten viimeisin iso hankinta, joka meni Ivecolle. Tätä Ivecon saavutusta onkin sitten alalla jaksettu hämmästellä! Olkoonkin niin, että autot valmistetaan Ivecon tehtailla Ranskassa.
Siis, kyllä MatlE:lla olisi helppoa määritellä hankinnat niin, että ne menisivät järjestään Sisulle, mutta tämä organisaatio nyt vain haluaa toimia aivan päinvastoin...."Puolalaiset tarjouspyynnöt vain puolan kielellä, vaatimuksena auton merkki Jelz"
-Kirjoitetaan muuten oikeaoppisesti Jelcz.
http://en.wikipedia.org/wiki/Jelcz
Sisukkaasti nostakaamme suomalainen kuorma-autovalmistus uuteen kukoistukseen niin armeijan harmaissa 8nyk. vihreissä9 kuin siviililiikenteen muissakin väreissä!
- otaniemi rulaa
Hei karjaalainen tai joku asiaan vihkiytyvä
Idea: suomalaisen k-a:n markkinoinnin ja pikkuhiljaa uhkaavan kuljettajapulan vaateissa olisiko sisulaisilla intoa perustaa facebook:iin Sisu Kuorma-auto -ryhmä, jota voisi 'peukuttaa'. Sisun puolesta sinne voisi heittää kerran viikossa kuvakilpailun tunnistatko tämän Sisu -mallin tai mistä Sisun osasta on kysymys. Palkintoina voi jakaa osallistumisia tehdaskierrokselle, puukuormauksen SM-kisojen yhteydessä pidempiä koeajoja jne.- Karjaan karju
Harrastajaryhmä löytyy jo tervetuloa liittymään:
http://www.facebook.com/groups/85928437732/
-Tehdas voisi perustaa virallisenkin sivun, jossa ilmoitella uutisiaan. - karjaalainen
Karjaan karju kirjoitti:
Harrastajaryhmä löytyy jo tervetuloa liittymään:
http://www.facebook.com/groups/85928437732/
-Tehdas voisi perustaa virallisenkin sivun, jossa ilmoitella uutisiaan.Kiitokset taas hyvistä ideoista, kuomat! Tätä viestiketjua kelatessa huomaan, että on jo aika monta asiaa tullut luvattua :). Aloitusta pidemmällä ovat kyllä kaikki, ottavat vain aikansa.... Mennään näissä markkinointihankkeissa asia kerrallaan valmiiksi asti. Tuo SisuViestin uudelleen käynnistys tapahtui nopeaan tahtiin, seuraavaa numeroa työstetään jo.
Uudistuneita kotisivuja odotellessa laitetaan tuo Facebook-asia kuntoon. Sisufanit ovat jo olleet toimeliaita, joten katsotaan mitä saadaan yhdessä aikaan.
Aiempaan kysymykseen Sisujen painoista vastauksena edelleen: Jokainen, asiakastarpeen mukaan räätälöity auto on oman painoisensa, siksi täytyy katsoa varusteita tarkkaan, että tiedetään mistä puhutaan. Yksi esimerkki on nähtävänä huomenna alkavassa Kuljetusnäyttelyssä; Sisu Polar Rock 8x2 nostoteliauto, tsekatkaa sen varusteet ja arvostelkaa itse. Auto on ajoon valmis (ilman lavaa näyttelyn sääntöjen mukaan), lokasuojat taakse ja valoja lisää oman tarpeen mukaan. Tämän auton punnittu paino tuossa näyttelykunnossa on 11100 kg, löpötankki tyhjänä ja ureatankki täynnä. Siis kasettiajoon valmiina paino on lavasta riippuen jonkun verran päälle 14 t, joka tapauksessa reippaasti alle 15t. Itse tiedätte, minkälaisen lavan päälle tarvitsette ja paino sen mukaan.
Näyttelyssä tavataan!
- karjaalainen
Kuljetusnäyttely tuli sitten läpikäveltyä. Olisi ollut ehkä parempi, jos koko tynkänäyttely olisi jäänyt toteutumatta.
Nyt kun autojen omapainojen merkitys on taas kärkipuheenaiheita kulutuksen kanssa, kehoitan vilkaisemaan näyttelyssä esillä olevaa Hännisen Markuksen uutta Sisu Polar 8x2-autoa, 550hv V8 PowerShift telikarhut. Uskon, että siinä on monen muunkin mielestä hyvä työkalu tositoimiin ja kun tässä autossa on mukana kaikki mitä siihen ajoon mennessä tulee mukaan, poislukien lava ja takalokasuojat, ja paino on tuo edellä mainittu 11 100 kg, tulee sen hyötykuomalla tehtäväksi aikaa hyvää tulosta. Lavaksi tähän on tulossa kevyt 5 millinen, painoa aika tarkalleen 2 tonnia, tulee ajoon valmiin veturin painoksi tankki täynnä siis alle 13 500 kg.
Mielenkiintoisin, potin räjäyttävä nähtävyys on mielestäni Puolustusvoimien osasto, jossa (messuohjelman mukaan Scanian tontilla) esillä on AMV:n, yhden MP:n ja mönkijän lisäksi vain Scanian tuotteita, sellaisiakin, joita PV:lle ei koskaan ole edes toimitettu (suojattu ohjaamo). Aika h....tin härskiä! Se siitä julkishallinnon tasapuolisesta kilpailijoiden kohtelusta hankinnoissa.... Tunnustan avoimesti, että olen erityisen katkera näiden Scanian laitteiden esillepanotavasta - ikäänkuin Puolustusvoimien ajoneuvohistorian ydin on Scanian käytössä! Totuus on kai kuitenkin niin, että motorisoidun puolustusvoimamme kuorma-autokannan pääosan aikojen kuluessa ovat muodostaneet kotimaiset sekä venäläiset tuotteet. Olisi itseasiassa ollut erinomaisen mielenkiintoista nähdä varastoista esiinkaivettujen, eri aikakausien venäläisajoneuvojen kavalkadi. Ovathan ne krouviudestaan huolimatta tarkoituksenmukaisia työkaluja omalla tavallaan. Mutta että Scaniat...
Tunnustan: Olen katkera siitä, että Puolustusvoimamme suosii kotimaisen teollisuutemme tuotteiden sijasta ruotsalaisia ja tekee verorahoillamme sen eteen aktiivista markkinointityötä! Tämä ei ole pelkästään moraalitonta vaan selkeästi laitonta. Tuskin tästäkään mitään seuraa, taas jäljet peitellään kuten viimeksi. Aika raskaaksi käy tämä kotimaisen ajoneuvoteollisuuden säilyttämisen urakka....- Vulqan
Olen kuullut väitteen jonka mukaan armeijan päätyminen Scanioiden hankinnan kannalle johtui siitä että Sisu ei olisi jättänyt tarjoustaan ajoissa !? En tiedä pitääkö paikkansa. Onhan Scania riittävän pätevä vehje moneen tarpeeseen mutta tähän käyttöön vähän hassu ratkaisu. Rakenteiden mitoitus poikkeaa Sisusta melkoisesti, varsinkin voimansiirtolinja näyttää vähän heppoiselta (on tullut avattua) eikä runkokaan oikein vakuuta. Sitä ihmettelen että Suomen armeijassa on vasta hiljakkoin herätty ohjaamojen panssarointiin.
Sisulla luulisi olevan hyvin markkinoita idän suunnalla. Tuontikuorma-autojen joukossa siellä on tosin toinenkin kova kilpailija Tatra. Tatra on juuri esitellyt uuden Phoenix-mallinsa, jossa on Paccarilta hankittu moottori ja ohjaamo. He ovat tulleet siis järkiinsä ja päästäneet sen 50-luvulta periytyneen pahnapuhaltimen eläkkeelle. Tatran vahvuudet ovat vähän samat kuin Sisun, eli vahva runko ja voimansiirtolinja. Lisäetuna heillä on erillisjousitusjärjestelmä, ja olisi mukava tietää, miten perinteinen jäykkäakselinen Sisu pärjää Tatran rinnalla? Onko erillisjousituksesta sitten loppujen lopuksi kovin paljon etua? Vai onko niin että vaikka erillisjousitettu Tatra menee vaikeammista paikoista, Sisun maastokelpoisuus on kuitenkin käytännön vaatimuksiin nähden riittävä? Vai onko Sisulla erillisjousitusprojekteja meneillään? - karjaalainen
Vulqan kirjoitti:
Olen kuullut väitteen jonka mukaan armeijan päätyminen Scanioiden hankinnan kannalle johtui siitä että Sisu ei olisi jättänyt tarjoustaan ajoissa !? En tiedä pitääkö paikkansa. Onhan Scania riittävän pätevä vehje moneen tarpeeseen mutta tähän käyttöön vähän hassu ratkaisu. Rakenteiden mitoitus poikkeaa Sisusta melkoisesti, varsinkin voimansiirtolinja näyttää vähän heppoiselta (on tullut avattua) eikä runkokaan oikein vakuuta. Sitä ihmettelen että Suomen armeijassa on vasta hiljakkoin herätty ohjaamojen panssarointiin.
Sisulla luulisi olevan hyvin markkinoita idän suunnalla. Tuontikuorma-autojen joukossa siellä on tosin toinenkin kova kilpailija Tatra. Tatra on juuri esitellyt uuden Phoenix-mallinsa, jossa on Paccarilta hankittu moottori ja ohjaamo. He ovat tulleet siis järkiinsä ja päästäneet sen 50-luvulta periytyneen pahnapuhaltimen eläkkeelle. Tatran vahvuudet ovat vähän samat kuin Sisun, eli vahva runko ja voimansiirtolinja. Lisäetuna heillä on erillisjousitusjärjestelmä, ja olisi mukava tietää, miten perinteinen jäykkäakselinen Sisu pärjää Tatran rinnalla? Onko erillisjousituksesta sitten loppujen lopuksi kovin paljon etua? Vai onko niin että vaikka erillisjousitettu Tatra menee vaikeammista paikoista, Sisun maastokelpoisuus on kuitenkin käytännön vaatimuksiin nähden riittävä? Vai onko Sisulla erillisjousitusprojekteja meneillään?Tuo väite ei pidä paikkaansa, vaan Sisu on luonnollisesti ollut aina tiukasti kilpailemassa toimittajaksi pääsemisestä aina silloin, kun siihen on ollut mahdollisuudet. Silloinkin, kun kysyttyjä autoja sellaisenaan ei tuotevalikoimassa ole ollut valmiina, mutta edellytykset niiden kehittämiseksi ovat olleet olemassa.
Arvaan kyllä mistä tuo huhu on saanut alkunsa. Muutama vuosi sitten PV kilpailutti siviilipohjaisten kuorma-autojen hankintaa (kouluautot jne). Sisun mallistosta ei niihin sopivan kevyitä tuotteita kilpailukykyiseen hintaan löytynyt, joten Sisu Auto tarjosi Renault-malliston tuotteita, jotka tuoteominaisuuksiensa puolesta olisivat hyvinkin voineet tulla valituksi, vaan eipä tulleet, joten tuo lähes sadan auton kauppa meni Scanialle.
Oikeastaan tuo ihmettelysi PVn vasta heräämiseen panssarointiin kertoo hyvin, miten tuo Kuljetusnäyttelyn Scanian alihankkijan panssarointiharjoitelma antoi kuvan, ettei PV:llä olisi kotimaisia ratkaisuja käytössä...vai mitä? Todellisuudessa on niin, että Sisun PV:lle runsaan kymmenen vuotta sitten toimitettuja ET 8x8 autoja on näkynyt jo pitkään kotimaisin voimin jälkisuojattuna ja Sisun tehdasvalmis, suojattu ETP-sarja (miina-, ballistinen- ja NBC-suojaus) on ollut sarjatuotannossa jo vuodesta 2007, jolloin Liettuan Armeijalle toimitettiin ensimmäinen erä 8x8-koukkuautoja ja hinureita. Tämän jälkeen samoja ETP 8x8-autoja on toimitettu myös PV:lle kymmeniä kpl. Näiden kokonaan Suomessa kehitetty ja valmistettu suojausratkaisu on tasoltaan maailman huippua logistisissa ajoneuvoissa (STANAG 4569 Level 3 ja 3a/b). Joten se homma on hanskassa.
Materiaalia kuljettavan sotilasmaastokuorma-auton suorituskykyvaatimukset ovat hankalat; sen tulee tietysti liikkua maastossa mitä erilaisimmilla pinnoilla, viedä myös maastossa suuria kuormia (8x8:n hyötykuorman tulee olla luokkaa 16 tonnia) ja silti olla hyvä ajettava normaalissa tieliikenteessä. Rahaakin armeijoilla on rajallisesti ja siksi valmistuskustannukset pitää olla siedettävät. Erillisjousituksella saavutetaan paljon etuja, erityisesti maastoliikkuvuuden suhteen, mutta paitsi hankinta- myös käyttökustannukset ovat erillisjousitetulla autoilla korkeat. Tästä syystä valtaosa sotilasmaastokuorma-autoista on perinteisen tyyppisillä lehti/kierrejousituksilla varustettuja.
Todellisten sotilasmaastokuorma-autojen ykkönen on pitkään ollut kierrejousitettu, jäykkäakselinen MAN SX 8x8. Ei ole mikään häpeä tunnustaa, että sen ominaisuuksien saavuttaminen ja joiltakin osin ylittäminen oli tavoitteena Sisun ETP-mallistoa kehitettäessä. Nyt kun sitä vastaan on päästy todellisissa olosuhteissa vertailua tekemään, voidaan todeta, että hyvin on onnistuttu kehitystyössä. Sille maastolenkille, jossa näitä kahta laitetta keskenään koetellaan, ei vihreiksi maalatuilla siviili 8x8-autoilla ole asiaa, Tatra pärjää kyllä hyvin siinä vertailussa. Erillisjousitettuja autoja on kyllä Sisukin kehittänyt, niistä hankkituihin kokemuksiin edellinenkin viittaa. - Vulqan
karjaalainen kirjoitti:
Tuo väite ei pidä paikkaansa, vaan Sisu on luonnollisesti ollut aina tiukasti kilpailemassa toimittajaksi pääsemisestä aina silloin, kun siihen on ollut mahdollisuudet. Silloinkin, kun kysyttyjä autoja sellaisenaan ei tuotevalikoimassa ole ollut valmiina, mutta edellytykset niiden kehittämiseksi ovat olleet olemassa.
Arvaan kyllä mistä tuo huhu on saanut alkunsa. Muutama vuosi sitten PV kilpailutti siviilipohjaisten kuorma-autojen hankintaa (kouluautot jne). Sisun mallistosta ei niihin sopivan kevyitä tuotteita kilpailukykyiseen hintaan löytynyt, joten Sisu Auto tarjosi Renault-malliston tuotteita, jotka tuoteominaisuuksiensa puolesta olisivat hyvinkin voineet tulla valituksi, vaan eipä tulleet, joten tuo lähes sadan auton kauppa meni Scanialle.
Oikeastaan tuo ihmettelysi PVn vasta heräämiseen panssarointiin kertoo hyvin, miten tuo Kuljetusnäyttelyn Scanian alihankkijan panssarointiharjoitelma antoi kuvan, ettei PV:llä olisi kotimaisia ratkaisuja käytössä...vai mitä? Todellisuudessa on niin, että Sisun PV:lle runsaan kymmenen vuotta sitten toimitettuja ET 8x8 autoja on näkynyt jo pitkään kotimaisin voimin jälkisuojattuna ja Sisun tehdasvalmis, suojattu ETP-sarja (miina-, ballistinen- ja NBC-suojaus) on ollut sarjatuotannossa jo vuodesta 2007, jolloin Liettuan Armeijalle toimitettiin ensimmäinen erä 8x8-koukkuautoja ja hinureita. Tämän jälkeen samoja ETP 8x8-autoja on toimitettu myös PV:lle kymmeniä kpl. Näiden kokonaan Suomessa kehitetty ja valmistettu suojausratkaisu on tasoltaan maailman huippua logistisissa ajoneuvoissa (STANAG 4569 Level 3 ja 3a/b). Joten se homma on hanskassa.
Materiaalia kuljettavan sotilasmaastokuorma-auton suorituskykyvaatimukset ovat hankalat; sen tulee tietysti liikkua maastossa mitä erilaisimmilla pinnoilla, viedä myös maastossa suuria kuormia (8x8:n hyötykuorman tulee olla luokkaa 16 tonnia) ja silti olla hyvä ajettava normaalissa tieliikenteessä. Rahaakin armeijoilla on rajallisesti ja siksi valmistuskustannukset pitää olla siedettävät. Erillisjousituksella saavutetaan paljon etuja, erityisesti maastoliikkuvuuden suhteen, mutta paitsi hankinta- myös käyttökustannukset ovat erillisjousitetulla autoilla korkeat. Tästä syystä valtaosa sotilasmaastokuorma-autoista on perinteisen tyyppisillä lehti/kierrejousituksilla varustettuja.
Todellisten sotilasmaastokuorma-autojen ykkönen on pitkään ollut kierrejousitettu, jäykkäakselinen MAN SX 8x8. Ei ole mikään häpeä tunnustaa, että sen ominaisuuksien saavuttaminen ja joiltakin osin ylittäminen oli tavoitteena Sisun ETP-mallistoa kehitettäessä. Nyt kun sitä vastaan on päästy todellisissa olosuhteissa vertailua tekemään, voidaan todeta, että hyvin on onnistuttu kehitystyössä. Sille maastolenkille, jossa näitä kahta laitetta keskenään koetellaan, ei vihreiksi maalatuilla siviili 8x8-autoilla ole asiaa, Tatra pärjää kyllä hyvin siinä vertailussa. Erillisjousitettuja autoja on kyllä Sisukin kehittänyt, niistä hankkituihin kokemuksiin edellinenkin viittaa.En käsitä miksi panssarointiin herääminen on puolustusvoimissa tapahtunut vasta äskettäin. Uskon kyllä että Sisu olisi sellaisen ohjaamon suunnitellut jo aikaisemmin, jos sille olisi ollut kysyntää. Panssaroinnin lisääminellä valmiiseen ohjaamoon ei päästä lähellekään sitä suojaustasoa verrattuna siihen että koko koppi suunnitellaan alusta alkaen sotilaskäyttöön.
Olen tässä funtsinut, että Patria AMV:ssä käytetty runkoratkaisu voisi istua hyvin maastokuorma-autoonkin. AMV:ssähän on "laatikkorunko" jonka sisään on asetettu vetopyörästöt. Runkoon on sitten kytketty päällekkäiset kolmiotuet jossa on navat jne. Jos asiaa ajattelee hiukan pidemmälle, niin samaan laatikkorunkoon voisi ympätä vinssin ja jopa polttoainetankin Sisu KB-46 -prototyypin tapaan. Siinä olisi kompakti, kevyt ja vääntöjäykkä ratkaisu joka noudattaa etäisesti Tatran ideaa. Rungon valmistuksen voisi tehdä yksinkertaiseksi tekemällä sen suurelta osin muotoon valssaamalla ja käyttämällä sellaisia lestejä joilla pituuden ja akselivälin saa määriteltyä tarpeen mukaan. Hollmingilla on Kankaanpäässä 5000 tonnin prässi jolla sellainen runko syntyisi yhdessä läjähdyksessä. Toisaalta päällekkäinen kolmiotuenta on ehkä jopa turhan kallis, McPherson voisi olla tässä käypänen ratkaisu. Valmistuskustannukset eivät välttämättä olisi juuri korkeammat kuin tikapuurunkoratkaisussa, kun ottaa huomioon kaikki ne rakenteet jotka tällä voitaisiin korvata.
Tuo mainitsemasi MAN-malli on Rheinmetallin kehittämä ja jos en ole vallan väärässä sitä valmistetaan myös Unkarissa Rában toimesta. MAN on kyllä kovasti paukutellut henkseleitään sen maastokelpoisuudesta. Totta tosiaan, jos se erillisjousitus olisi niin ylivoimainen, se olisi varmaan lyönyt itsensä läpi maastokuorma-autoissa jo ajat sitten. Ja tekeehän Tatrakin nykyään jäykillä akseleilla ja kiertyvällä rungolla varustettua T-810-mallia, jossa on ZF:n (vai kenen?) portaaliakselit.
Jos Dakar-rallin tuloksista voi päätellä jotain, niin eipä se Tatra ole viime vuosina pärjännyt samaan tyyliin kuin Karel Lopraisin kuljettamana aikanaan. Voittaja-autoissa on ollut saman tuoteperheen Sisu Akseleita kuin ETP-mallissa, joten Sisu voi olla tästä ylpeä, vaikka akselistotehdas ei enää samaa firmaa olekaan.
- messu-vanha
Ajat on muuttuneet, ite olen pitkän linjan ammattikuljettaja käynyt joka ainoan kuljetumessun (helsingissä kolmen vuoden välein) vuodesta -76 alkaen ja pienemmät ne on nykyään mitä ennen. Tki mielellään käyn yhä ja kävin tänäkin vuonna jo, aina niissä on oma henkensä, mutta silloin ennen 70-80 luvulla näyttely oli jäähalissa ja sen parkkipaikalla ja silloin oli jokaiselta ajoneuvovalmistajalta mukan joka ainao malli pienimmästä suurimpaan, nyklyään on vain osa malleista, ennen ei ollut muuta logistiikkapuolta paljon, nyt se on suuri osa, joka tapauksessa messut ovat aina IN.
Scania on saanut jalansijan Sa-intissä se on totta ennen oli sisu ja venäläinen kalusto, bensa gatzit ja krazit. - matti
olisikohan karjaalaisella kannattanut hoitaa sisut kuntoon armeijalle
voipi tulla katkeruutta ja raskasta aikaa kun auto on huono ja asiakkaalla valittamista- armeijalle suomalaista
eikös se selvitysmies Eloranta asiaan ottanut kantaa ja totesi osapuolten päässeen sopimukseen
- Tghfseybxxj;46?(/5(
taidan seuraavaa murskekuormaa tilatessa varmistaa että kuski on eestiläinen, halvemmalla tulee, eikä tarvitse suomalaista veronkerääjää vaivata. harmittaa volvomiestäkin että ruotsi hävisi eilisen matsin lisäksi jo hlöautot kiinaan, eiköhän ne isommatkin mene perässä, kun ruotsin armeijaa ei enää pian ole. suomen armeija vielä pitää kanian elossa, vai volkkariko se on - laatuturkkilainen., muuttakaa sinne södertäljeen, göteborgiin. tuli aikoinaan s-täljessä koluttua tehtaan eri osia, ihan laatukamaa tulee, kunhan finnjävelit jaksaa painaa
- mb 2640
armeijalle suomalaista kirjoitti:
eikös se selvitysmies Eloranta asiaan ottanut kantaa ja totesi osapuolten päässeen sopimukseen
on se tuo suomalainen automies sitten tuhma ku sikoallas. ostaa kaikenlaista ulkomaista tuotetta kun omassa maassa tehdään yhtä hyvää ellei pikkasen parempaa tuotetta ja työlistäs vielä omaa väkeä.toivottavasti se kalahtaisi omaan nilkaan.
- 08 suunta
mb 2640 kirjoitti:
on se tuo suomalainen automies sitten tuhma ku sikoallas. ostaa kaikenlaista ulkomaista tuotetta kun omassa maassa tehdään yhtä hyvää ellei pikkasen parempaa tuotetta ja työlistäs vielä omaa väkeä.toivottavasti se kalahtaisi omaan nilkaan.
en olisi uskonut että tämä päivä tulee mutta taidan uuden sisun vaihtaa sora-autoksi jos kauppoihin pääsee,aika hyvältä nykymalli vaikuttaa.
- jelorantaselvitti
nimimerkille matti
tästä linkistä http://www.defmin.fi/files/1886/SISU_ka_hank.pdf löytyy raportti Sisun ja pv:n materiaalihankintayksikön välisestä kiistasta. kaikki on raportin mukaan sovittu, mutta tuossa yllä tässä keskustelussa taisi karjaalainen hieman viitata suhteiden toimimattomuuden jatkumiseen. raportissa mainitaan sekä ostajan että myyjän osapuolten vaihtuvuuden olleen suurta, joten uutta luottamusta suhteille tarvitaan. liekö muutamien ihmisten väliset huonot välit syynä, että messuilla näkyy kovasti scania -kalustoa armeijan väreissä. osoittaa asikassuhteen - ja meidän pienisieluisten ja herkkähipiäisten ihmisten - tärkeästä suhdetoiminnasta ainakin sen, ettei ketään kannata suututtaa - ei edes volvoa maailman parhaana kuorma-autona pitäviä autoilijoita,,, maksava asiakas on aina oikeassa ja ostaa ja maksaa valinnoillaan toisen mahdollisesti kokonaan pois pelistä.
suomalaisen kuorma-autotuotannon jatkumisen toivominen voi olla romanttista haaveilua - tai sitten osoitus sitkeästä yrittämisestä, ilman yrittäjiä ja yrittämistä ei hyvä heilu, edes ruotsalaislle. eihän täällä nbetissä tunnista onko oulun alueen sisu -hankinta-ajattelu provoa, mutta jos se toteutuu, niin nostan (virtuaalisesti) hattua - rekkamies111
Sisut ovat susia! katsokaan maanteille ei siellä Sisut ajele vaan Scaniat, Volvot ja Mersut. Myöskään armeija ei ole tyytyväinen uusiin sisuihin jatkuvia ongelmia ja ei mitään huoltojärjertelmä tämän vahvistavat armeijan tutut kuljetusmiehet. itse ostan ainakin valta merkkiä... sisuja en enää ikinä tämä ruotasalinen pelittää varmasti!
- Peräsmies
Niveaa aina mukana rootti vehkeissä.
- military road
Sota-sisut ovat olleet hyviä autoja!Tiedoksi vaan näille sisun haukkujille,muistelkaa
sitä Scania SBAT ajoneuvoa.Voiko olla huonompaa sota-autoa.Sähköohjattu
automaatti,kömpelö,painava.jatkuvasti vikaa. - Napaperä
Anteeksi!
Olen ollut volvo ukko koko ikäni,Scaniat nykyisin N 10 v. On ikävä Volvon periä ja sisun. Sisulla kun joutui Savikoon,kiinni oli työ kaveri Volvolla vetämässä pois. Se mitä kaikkea Volvon perä joutui sietämään,on ollut uskomatonta. Scanialla kuin kipeellä pillulla ajellut,mut et voi kuormittaa,tai irti ottaa upoksissa . Sisulla paikat kestää, - Anonyymi
Missä paikoissa saa ajaa ilman korttia mopolla kyselen lähinnä soramonttuja ja ynnämuuta sellaista toivoisin jos vaistattaidiin
- Anonyymi
Kontio Sisu ja Jyry Sisu nokkamalleja molemmat oli rautaa tuli noilla ajettua 15 vuotta ja niittikopilla M sarja fullerin suora laatikko ajoin makkaraa uudenmaan ja hämeen läänin alueella oli kunnon vehje.
Uudella Sr sisulla nokkamalli oli myös hulppea ajaa kun ajoin autoja hangon satamasta maakuntiin ja kaupunkeihin ja kyllä Polar Sisukin hyvä peli oli ajoin sillä rakennustarvikkeita työmaille ja oli pitkiäkin keikkoja eteläsuomesta tornioon asti ja aina Sisu pelitti .
Oli kyllä luotettava auto ja on yhä. - Anonyymi
Ajoin aikoina 2 miljoonaa kilometriä Kontio sisulla oli puutavaraliikkeen ajossa ja jouduin vaihtamaa isompaa teli Jyry sisuun kun lastit suurenivat ja hain jyryllä kaksi kertaa viikossa raumalta espooseen puutavaraa oli hyvät ajot kyllä, Rauman keikki oli päivän keikka j muina päivinä ajoin työmaille tavaraa uudenmaan alueella.
Jyry sisulla ajoin 1.5 miljoonaa km ei pienintä vikaa, polaria en ajanut kokeilin kyllä sitäkin hyvältä vaikutti vaikka pidin nokkamaillia parempana ja turvallisempana.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä792753Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2831580Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461507- 871361
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4011329Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3961263Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381007Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik2959Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun327847Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden254822