Sähkäri kävi lisäämässä pistorasian vanhaan asennukseen laittoi siis vanhan ryhmän perään yhden uuden pistorasian (= ulkotilaan pr. vvsk:lla).
Pitäisikö tällaisista töistä tehdä asennustarkastuspaperi jossa kerrotaan mitä on lisätty ja mihin mittaustulokset ?
Tarkastus varmasti pitää aina töille tehdä mutta maallikolle on vähän epäselvää mitä tilaaja voi tässä odottaa ?
En ollut kotosalla asennuksen aikaan joten tuo jäi kysymättä ...Ilmeisesti pitää soitella perään.
Pitäisikö tällaisista töistä tehdä asennustarkastuspaperi jossa kerrotaan mitä on lisätty ja mihin mittaustulokset ?
Tarkastus varmasti pitää aina töille tehdä mutta maallikolle on vähän epäselvää mitä tilaaja voi tässä odottaa ?
En ollut kotosalla asennuksen aikaan joten tuo jäi kysymättä ...Ilmeisesti pitää soitella perään.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Käsittääkseni siitä pitää saada dokumentit pyydettäessä, muuten ne voi jäädä saamatta.
Varsinaista käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa ei välttämättä ole pakko tehdä näin pienimuotoisessa jälkiasennuksessa. Tarkastus kuitenkin tehdään silmämääräisesti ja mittauksin varmistutaan suojajohtimen jatkuvuus ja vikavirtasuojan asianmukainen toiminta (laukaisuaika ja toimintarajavirta).
Hyvän asennustavan mukaan pistorasian lisäys merkitään rakennuksen alkuperäisiin sähkösuunnitelmiin, jotka löytynevät tilaajan hallusta. Jos sähköpiirustuksia ei ole enää tallessa, dokumentointia ei voi käytännössä kohtuudella tehdä. Mikäli on tiedossa alkuperäisen sähköurakoitsijan nimi, voi sähköpiirustuksien kopioita kysellä tuolta urakoitsijalta.
Oikosulkuvirta mitattava myös ja katsottava että virta riittää laukaisemaan johdonsuojakytkimen tai polttamaan sulakkeen riittävän nopeasti. Vanhoissa asennuksissa voi olla hankaluuksia pidempien johtojen vuoksi.
Jokaiselle ammattilaisen tekemälle sähköasennukselle on tehtävä käyttöönottotarkastus. Pienimuotoiselle asennukselle ei tarvitse täyttää pöytäkirjaa ellei asiakas sitä pyydä.
Oikosulkuvirtaa ei tarvitse mitata vikavirtasuojatuissa piireissä.
Ei pidä paikkaansa!
Vikavirtasuojalla saat "anteeksi" hieman, mutta todellisuudessa vain riittävällä oikosulkuvirralla varmistat sulakkeen palamisen vian sattuessa.
Katso vaikka mittausohjeista ja taulukoista raja-arvot.
Joo ei tarvii mitata jos on v.v suojattu!
Kertokaapas sitten miten varmistetaan vikasuojauksen toteutuminen mikäli vika tapahtuu nollan ja vaiheen välillä?
Mitäs sitten jos ei oikosulkuvirta riitäkään laukaisemaan esim. johdonsuoja-automaattia?
Kaapelit sulaa ja paikat pettää... Suojalaitteen nimikin jo sen kertoo, eli suojataan se ryhmäjohto. Ja jotta johdonsuoja-automaatti laukeaa, vaaditaan riittävä oikosulkuvirta.
Eli mitatkaa ja varmistakaa riittävä oikosulkuvirta edelleen!
Vaadituissa arvoissa vain on hieman löysennystä jonka välialueen voi vvsk:llä pelastaa.
Kyseinen "ei tarvitse mitata" luulo on valitettavan yleinen ja virheellinen...
Vikasuojaus tarkoittaa aina vaiheen ja suojamaan välillä tapahtuvaa vikaa, jonka seurauksena saattaa joutua alttiiksi sähköiskulle. Vikavirtasuojakytkimen toimintanopeus on noin 1/10-osa sallittuun poiskytkentäaikaan nähden.
Vaiheen ja nollajohtimen välinen vika on seuraukseltaan kaapelin ylikuormitusta ja vika laukaisee ylikuormitussuojan (esim. johdonsuojakatkaisija) aina sallitun ajan puitteissa niin, että johdon suurinta sallittua lämpötilaa ei ylitetä. Jos ei laukea, ei olla silloin johdonsuojakatkaisijan/kaapelin ylikuormitusalueella. Vaiheen ja nollajohtimen välisessä viassa ei yleensä aiheudu sähköiskun vaaraa kuluttajalaitteissa.
Asiaa voi verrata riittävän pitkän jatkojohdon käyttöön, oikosulku vaiheen ja nollajohtimen välissä johdon loppupäässä ei ehkä laukaise ollenkaan suojalaitetta, mutta toisaalta kaapelikaan ei sitten kuumene liikaa ja tulipalon riskiä ei yleensä ole.
Ammattilainen tekee aina tarpeelliset käyttöönottomittaukset näille pienimmillekin asennuksille.
Tarkastuspöytäkirjasta sanotaan tukesin sivuilla:
"Vähäisistä töistä ei tarvitse tehdä pöytäkirjaa. Näitä ovat yksittäisten sulakkeiden suojaamien virtapiirien muutostyöt ja kojeiden lisäykset, jotka eivät muodosta laajempaa kokonaisuutta."
Eli uuden ryhmäjohdon lisäämisessä pöytäkirja vaaditaan, mutta olemassa olevan ryhmän muutostöissä ei.
Käyttöönottotarkastuspöytäkirjaa ei edellytetä (KTM päätös 517/96 4§):
1) sellaisista sähköalan töistä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä.
2) nimellisjännitteeltään enintään 50V AC tai 120V DC sähkölaitteistojen asennustöiltä.
3) yksittäisten komponenttien vaihdoista tai lisäyksistä tai näihin verrattavista toimenpiteistä.
4) yksittäisten kojeiden syöttöön liittyvistä muutostöistä enintään 1000V nimellisjännitteellä.
5) enintään 1000V kytkinlaitoksiin kohdistuvista muutostöistä, jos nimellisarvoja ei muuteta.
6) sellaisen tilapäislaitteiston asennuksesta, joka on koottu standardien mukaisista työmaakeskuksista.
Ensimmäisessä kohdassa mainituilla, vähäistä vaaraa tai häiriötä aiheuttavilla töillä tarkoitetaan KTM päätöksen 516/96 10§ mukaan seuraavia töitä:
1) enintään 250V nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotusta ja kiinnitystä, yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotöitä sekä näihin rinnastettavia töitä.
2) nimellisjännitteeltään enintään 50V AC tai 120V DC laitteistoihin kohdistuvia sähkötöitä.
3) käyttötöitä sähkölaitteistossa, jonka jännitteiset osat on suojattu tahattomalta koskettamiselta
4) omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaamista, jos tämä liittyy sähköalan harrastustoimintaan