Palaan vanhaan yhteen teemaani ja kysyn, mihin tarvitaan valtion asuntorahastoa. Muissa länsimaissa ei tälläistä valtion byrokratiaa tunneta ja asunto-olot ovat muutenkin monissa vanhoissa EU-maissa Suomea paremmmalla tolalla. Arava on hoitanut sille sodänjälkeisen kansallisen jälleenrakennustehtävän ja se joutaa lakkauttaa.
Söör on ajatellut asiaa, että asuntorahaston
vuositulot lainojen lyhennysmaksuista ja koroista korvamerkitään terveyden- ja vanhustenhuollon kasvaviin kustannuksiin sekä näiden palvelujen kehittämiseen.
Sosiaalisen asuntotuotannon ja olemassa olevan valtion lainoittaman asuntokannan peruskorjauksen rahoitus, -jota tarvitaan,
sitä en halua kieltää-, voidaan hoitaa varsinaisten rahoituslaitosten toimesta ja tarvittaessa korkotukimuotoisella subventiolla.
Nyt on asuntoministeri Manninen (KEPU) asettanut hallintoneuvos Lauri Tarastin selvittämään asuntorahaston alueellistamista ja jatkamaan
entisenlaista toimintatapaa. Toimeksianto on kepulaisittain rajattu, että tuskin selvitysmies pystyy sanomaan, että rahasto on lakkautettava.
Kepu haluaa siis edelleen pitää kunnat valtion asuntolainapanttivankeudessa. Siitähän on kysymys. No monet ovat siitä irtaantuneet, muttei
nämä kepu -kuntien pääjoukko.
Selvitysmiehen asettaminen vaikuttaa kepu
strategialta, koska rahaston kepulainen jäsenkirjalla valittu ylijohtaja on eläkeiässä ja kepun jatko pitää turvata.
http://www.ara.fi/index2.htm
Söör on ajatellut asiaa, että asuntorahaston
vuositulot lainojen lyhennysmaksuista ja koroista korvamerkitään terveyden- ja vanhustenhuollon kasvaviin kustannuksiin sekä näiden palvelujen kehittämiseen.
Sosiaalisen asuntotuotannon ja olemassa olevan valtion lainoittaman asuntokannan peruskorjauksen rahoitus, -jota tarvitaan,
sitä en halua kieltää-, voidaan hoitaa varsinaisten rahoituslaitosten toimesta ja tarvittaessa korkotukimuotoisella subventiolla.
Nyt on asuntoministeri Manninen (KEPU) asettanut hallintoneuvos Lauri Tarastin selvittämään asuntorahaston alueellistamista ja jatkamaan
entisenlaista toimintatapaa. Toimeksianto on kepulaisittain rajattu, että tuskin selvitysmies pystyy sanomaan, että rahasto on lakkautettava.
Kepu haluaa siis edelleen pitää kunnat valtion asuntolainapanttivankeudessa. Siitähän on kysymys. No monet ovat siitä irtaantuneet, muttei
nämä kepu -kuntien pääjoukko.
Selvitysmiehen asettaminen vaikuttaa kepu
strategialta, koska rahaston kepulainen jäsenkirjalla valittu ylijohtaja on eläkeiässä ja kepun jatko pitää turvata.
http://www.ara.fi/index2.htm
Vastaukset 5
Vanhimmat
Miksiköhän sitä ei sitten lakkautettu kuudentoista edellisen vuoden aikana ?
Viestisi eivät taida mennä perille.
valtion rahoitusta asuntihin,mutta omani muistan.Rakensin vuonna 1985 talon,sain siihen maatilalainaa,korko oli koko ajan 9,5%.Alkuun oli vuosia ettei ollut lyhennystä,maksettiin vain korko.Kyllä minun laina on ollut ainakin valtiolle kannattava,itsestäni en voi sanoa samaa.
Taitavat nämä nykyisetkin valtion lainat olla paremminkin valtion pankkitoimintaa.
Sitä vähän ihmettelee miksi pitää olla valtion lainoitusta kun kerran pankit antavat rahaa erittäin edullisesti.
Ei kuntien ole mikään pakko rahoittaa asuntorakentamistaan valtion asuntorahaston kautta. Ne eivät siis ole missään panttivankeudessa.
Ennen kunnat suorastaan kilpailivat keskenään arava-lainoista. Nykyisin kunnat rakentavat vapaaehtoisesti suuren osan asunnoistaan normaalein pankkilainoin. Yksityishenkilöiden arava-lainojen kysyntä on laskenut vielä enemmän. Mutta vaikka uusien arava-lainojen kysyntä loppuisikin, asuntorahasto on jo muodollisesti pidettävä yllä siihen asti, että vanhat lainat on maksettu.
Arava-lainoituksella on ainakin yksi hyvä puoli verrattuna tavalliseen pankkilainoitukseen. Kun laman aikana pankit vetävät rahanyörit tiukalle, valtio voi jatkaa lainoitustaan entiseen tapaan. Näin arava-lainoitus toimii suhdanteiden tasaajana.
Korkotukeen taas sisältyy riski, että pankit näkevät siinä keinon nostaa tarkoituksella asuntoluottojen korkoja valtion kustannuksella.
Ehkä asuntorahaston lakkauttaminen tulee todellakin joskus ajankohtaiseksi. Siihen mennessä on kuitenkin nähty monta asiaa, esimerkiksi pankkien kyky ja halu lainoittaa asuntotuotantoa sekä korkotason pysyvyys.
Kirjoitat:
"Mutta vaikka uusien arava-lainojen kysyntä loppuisikin, asuntorahasto on jo muodollisesti pidettävä yllä siihen asti, että vanhat lainat on maksettu".
Eikös tuo söörin ehdotus rahaston tulojen käytöstä ole aika järkevä. Rahaston tulot eivät
joutuisi yleiseen valtion kassaan, vaan Suomea sodan jälkeen rakentaneen sukupolven terveyden- ja vanhustenhuollon kustannusten rahoittamiseen- Rahaston varoja voisi käyttää esim. palvelutalojen rakentamiseen ym. kotipalvelujen tukemiseen.
Valtion linja, mikä voimistui Niinistön aikana, on se, että kaikki rahat pannaan kassaan velan lyhentämiseksi.
Myös Pekkarinen panee valtionyhtiötulot toiseen ministeriöön tienparannukseen selvitäkseen kunnallisvaalit.