Kiusalliset nettitreffit

ja vielä kehtaat ihmetellä miksi olet sinkku. Kun joustaa siitä ulkonäöstä niin alkaa kummasti löytymään niitä mukavia naisia... niin se on vaikka sitä olisi vaikea hyväksyä. Toivotan kuitenkin onnea lauantaiksi.

Tämän kun luki tuli taas sellainen olo, että pitäisikö luovuttaa :) Sinulla on omat kriteerisi,
jokaisella pitääkin olla omansa, itselleenhän sitä kumppania tai ystävää etsii. Olen ajatellut, että kaikille ihmisille ulkonäkö ei ole se tärkein asia, vaan, että ajatuksilla, käytöksellä ja sisäisillä asioilla olisi myös suuri merkitys.
Olen paljon miettinyt tätä ulkonäkö asiaa, nimittäin se on tavallaan akuutti minullekin, olisin halukas tapaamaan erään miehen, jonka kanssa olen netissä tutustunut, jonkinlainen sielujen sympatia vallitsee kyllä. Olen itse hyvin tavallinen suomalainen nainen, en kaunotar, paljon on "vikoja" ulkonäössä, mutta en sentään luultavasti kovin vastenmielinenkään ole, kokemuksistani vaan päättelen. Itselleni miehen ulkonäkö ei ole erityisen tärkeä asia, mutta jotain siinä siltikin on, olemus, eleet ja sellaista. Pitäisi olla pilkettä silmäkulmassa.
Nyt sitten vähän kauhistuttaa. Ovatko kaikki miehet niin tarkkoja naisen ulkonäöstä, se kiinnostaisi ??? Tulee myös tunne, että voiko siinä käydä niin, että itse heittäydyn kamalan kriittiseksi, vaikka kuvittelen, että niin ei olekaan ? Ei nimittäin ole kokemusta.
Millaisia kokemuksiahan muilla on !

Sinulle Hunkenstein sanoisin, että tottakai sinun täytyy kuunnella itseäsi, sinulla on oikeus valintaasi. Eihän itseään voi pakottaa rakastumaan, se on täysin mahdotonta.

Olen myös kokeillut nettitreffejä pari kertaa ja lukuunottamatta täysin psykopaatteja, on siellä ollut mukavia miehiä, jotka vaan eivät ole sytyttäneet. Toivon kuitenkin, että kohdallani ei ole ollut kyse heidän ulkonäöstään, vaan jostain muusta. Myönnän olevani aika "kriittinen" miesten ja ihan kavereidenkin suhteen. En nää pointtia tutustua ihmiseen, joka ei ole kiinnostava. Muutaman kerran olen "yrittänyt" mutta se ei ole kummalekaan osapuolelle kivaa. Pelkään jääväni yksin, mutta en voi "uhrata" itseäni ja ajatuksiani vaan, että minullakin olisi joku vierelläni. Se ihminen, kenet haluan vierelleni, täytyy olla minunlaiseni ihminen. Sellaisen joka tuntuu "omalta". Onkohan tässä jutussa mitään pointtia, mutta ehkä joku tajuaa, mitä haluan sanoa. :)

Haluaisin pyytää anteeksi. En voinut sille mitään, että purskahdin itkuun treffiemme loputtua. Olin yksinkertaisesti niin helpottunut kun ne vihdoin olivat ohi. Pahoittelen kastunutta kauluspaitaa.

"... Nyt olen siis hyvin pitkälti seurani hakenut ravintoloista, mutta täytyy myöntää, että moni ulkoisesti kriteerini täyttävä tyttönen on taas sisäisesti kaikkea muuta kuin mitä etsin..."

Eikö ole sanomattakin selvää, että jos vaatimuksia on noin paljon (ulkoinen, sisäinen jne...), sopivan löytymisen todennäköisyys huononee. Ja vaikka löytäisit sen mielestäsi juuri sopivanlaisen, hän ei välttämättä pidäkään sinua niin täydellisenä kuin sinä itse. Ehkä hän haluaa jatkaa sen täydellisesti itselleen sopivan etsintää...

Mutta jokainen elää tyylillään.

Olen myös ite huomannut samaa naisena,että katson miehen ulkonäköä,mutta pelkkä näkö ei riitä pitää olla muutakin.
Muutamia nettitreffejä on takanapäin niin yleensä se menee niin,että kenestä minä kiinnostun niin mies ei ja kuka mies kiinnostuu musta niin minä en :(.
Siinä pitää olla sitä jotain ensi tapaamisella jo en vaan osaa sanoa mitä.
Oon muutamia tapaillut jonkun aikaa ajatellen,että jos myöhemmin kiinnostuu kaveruuden kautta,mutta ei niin ei.
Kyllä se tunne pitää tulla heti.
Useimmat miehet eivät rumia ole olleet,mutta ei vaan ole sytyttänyt.
Jo sekin,että juttuun pitää tulla ei saa tulla hiljasia hetkiä.

Noinhan se jossain määrin menee. Ei itellänikään oon mitään ehdottoman tiukkoja vaatimuksia miehelle, mut se koko paketti pitää olla sellainen, että se herättää mielenkiinnon sekä henkisiä ja fyysisiä tuntemuksia heti alkuvaiheessa. Mä luotan siihen että sen tuntee, kun sopiva henkilö sattuu kohdalle. Jos ei kolahda niin ei kolahda, sille ei vaan mahda mitään. Ei tunteita voi pakottaa, ne tulee kyllä kun Se Oikea on siinä sun vieressä. Eikä toisessa mun mielestä tarvi välttämättä olla jotain vikaa, ei vaan nappaa sillä kertaa. Ja se on mun mielestä ittensä pettämistä jos aattelee, että "mua ei kyllä rehellisesti sanottuna kiinnosta pätkääkään, mutta katellaan, josko kumppaniehdokas rupeis ajan myötä sytyttämään". Omasta kokemuksesta voin sanoa, että ei ala (ainakaan mun kohdalla), ja niimpä ainakin itse lähden sellaisessa tilanteessa suuntaamaan katsettani miehiin, joita kohtaa mun mielenkiinto syttyy aidosti ja spontaanisti ilman, että mitään pitää teeskennellä tai pakottaa.

Oletko miettinyt sitä vaihtoehtoa, että oma vaatimustasosi on liian korkealla. Monesti miehet kuvittelevat olevansa paremman näköisiä kun mitä oikeasti ovat. Olen tavannut kyllästymiseen asti esim. kundeja, joilla on kullä ihan namukroppa, mutta naama aivan mitäänsanomaton ja silti he kuvittelevat olevansa taivaan lahjoja naisille. Voi siis olla että haet seuraa omaan tasoosi verrattuna liian hyvännäköisistä naisista ja samaan aikaan hylkäät ne (oikeasti) omaa tasoasi vastaavat.
Hyvännäköiset miehet (samoin kuin naisetkin) voidaan myös jakaa A)pelkästään hyvännäköisiin (joista näkee jo ensisilmäyksellä, että päässä kumisee tyhjyys) ja B)fiksuihin ja hyvännäköisiin, joiden silmistä/käytöksestä/keskustelutaidoista huomaa toisella olevan myös jotain pään sisälläkin. Ehkä kuulut itse tähän A-luokkaan, mutta yrität saada itsellesi tälläistä B-luokkaan kuuluvaa tyttöä. Itse laskisin kuuluvani tähän B-luokkaan, ja vaikka nuo tyhjäpäiset adonikset ovat kyllä kivoja katsella, en kuitenkaan harkitsisi mitään vakavampaa suhdetta heidän kanssaan.
Oli miten oli, jos noin kovalla etsimisellä ei ole löytynyt naista, niin kyllä minä ainakin alkaisin jo miettimään, että ehkäpä se vika onkin minussa ja epärealistisissa vaatimuksissani.

Ensinnäkin kaikille kiitos kommenteistanne!

Melkoisen negatiivista palautetta näköjään tulee joiltakin. Mikä lienee ihan ymmärrettävääkin. Korostan kuitenkin sitä, että tarkoitukseni ei ole ollut loukata ketään. Kirjoitin täysin omista tuntemuksistani. Ja mitä siihen ulkonäkökysymykseen tulee, niin se koski silloisia deittejä, koska en kuvien puuttumisen takia voinut tietää heidän ulkonäöstään paljonkaan. Nykyään ei juuri sitä ongelmaa ole, koska esim baarissa voin itse osoittaa huomioni sellaiselle, jonka ulkonäkö miellyttää minua. Ja ihan samalla tavalla myös nainen voi antaa pakit, jos esim on etsimässä “hukkaputkea“ pidempää miestä itselleen :). Reilu peli.Mielestäni homma toimii oikein hyvin näin.

Ulkonäkö on arka asia suurimmalle osalle ihmisistä, ja siksi siitä suoraan puhuminen varmasti aiheuttaa monissa ärtymystä. Se on tabu aihe, koska ajatellaan, että minkäs sitä ihminen pärställeen mahtaa. Itsekään en tästä pidemmäksi muutu vaikka mitä tekisin. Mitä sitten, jos en jollekin kelpaa pituuteni puolesta. Pitäisikö minun olla kyseiselle ihmiselle siitä vihainen, ja syyttää häntä pinnalliseksi? Mielestäni kuitenkin vanha fraasi: ” Kauneus on katsojan silmässä! ” pitää täysin paikkansa.” Sen takia ei kenenkään pidä loukkaantua siitä, jos uskallan kirjoittaa julkisesti, että monet ihmiset eivät miellytä minua ulkoisesti. Todellakin olen varma siitä, että silloisistakin deiteistä moni on jo löytänyt itselleen mukavan ja heille paremman ihmisen kuin minä, ainakin toivon niin.

Itse tässä vielä jatkan hakua nykyisellä systeemilläni. Olen todellakin etsimässä itselleni vaimoa, ja loppuelämäni rakkautta. Niin kauan kuin huomaan, että pystyn helposti tutustumaan ulkoisestikin minua miellyttäviin ihmisiin, en näe syytä sille, miksi laskisin kriteereitäni. Loppuelämä on pitkä aika, ja haluan viettää sen sellaisen naisen kanssa, jonka todellakin koen kaikin puolin täydelliseksi itselleni. Tarkoittaa siis sitä, että sen henkisenkin puolen on natsattava hyvin yhteen.

Ehkä joskus koittaa vielä kompromissienkin aika, mutta juuri nyt elän täyttä elämää, ja toisaalta nautin myös vapaudestani. Joku kirjoitti, että se oikea löytyy elämällä, eikä etsimällä. Niin se taitaa olla. Jatketaan siis kaikki elämäämme, ja ainakin itse toivon jokaiselle sydämeni pohjasta huippukesää. Siellä se aurinko vaan paistelee kuuman kirkkaana, vaikka edessä olisi paksumpikin pilvi :)

Sanotaan näin aluksi, että käytöksesi on täysin normaalia. Kaikki miehet hakevat naiselta kahta asiaa:

a)riittävää mukavuutta
b)riittävää kauneutta

Se mikä kellekkin on riittävän mukava ja kaunis, on tapauskohtaista. Itse tapailen tälläkin hetkellä naista, jonka jalat olen vienyt alta. Valitettavasti hän ei ole ihan sitä samaa tunnetta saanut minulle aikaiseksi.

Luonteeltaan hän on mitä ihanin, varmasti täydellinen vaimo ja äiti lapsille, mutta fyysisesti hän ei minua oikeen tahdo sytyttää.

Tapailtu melkein kuukausi ja seksiä ei olla harrastettu kertaakaan. Olen torjunut ne muutamat yritykset vetoamalla väsymykseen yms. Eihän niin ruma ole, etten voisi harrastaa sitä hänen kanssaan. Se vain merkitsisi hänelle paljon enemmän kuin minulle. En halua hänen ajattelevan, että oli minulle pelkkä pano. Sitä hän ei todellakaan ole.

Nyt pitäisi olla kovana ja sanoa suoraan, että korkeintaan voidaan olla kavereita.Ei ole vielä ollut sydäntä siihen. Tiedän, että nainen murtuu vaikka miten hienotunteisesti sen yrittää sanoa. Toisaalta luin nuo edelliset viestit ja ehkä pitäisi antaa vielä vähän aikaa ja katsoa tulisiko hommasta mitään. Jospa hänen luonteensa sittenkin tekisi hänet kauniiksi,vaikka tällä hetkellä ei ihan siltä tunnukkaan. En millään haluaisi katkaista kaikkia välejä,koska silloin menettäisin mahtavan ihmisen. Kaipaan hänen välittämistään ja huolenpitoaan, joka jo näin lyhyessä ajassa on tullut ilmi.

No aika tuo tähänkin ratkaisun,niin se vaan on. Ei ole kuitenkaan ihan täysin mahdottomuus,että olisimme yhdessä 20 vuodenki päästä.

Olen harrastanut nettitreffailua muutaman vuoden. Kolme pidempää suhdetta niistä takana, ei suurta rakkautta,pientä ihastusta vaan. Ajattelen niin, että jos ei ekalla kerralla natsaa ulkonäkö ym. niin kannattaa heti lähteä lätkimään, siitä ei hyvää seuraa muuten. Jos on kiva mies mutta sänkyhommat ei kiinnosta hänen kanssaan niin ikäväähän se on. Seksi on kuitenkin kaiken A ja O, sanokaa mitä sanotte. Ei se pelkkä kaveruus riitä.

Toinen asia mikä ärsyttää: miehet liioittelevat harrastuksiaan ym. Jos on kerran laskenut mäkeä ei se tarkoita että "harrastaa" sitä ym. Älkää miehet liioitelko myöskään pituuttanne. Ihan järjestään saa ottaa 5 cm pois teidän pituuksista.

Olen ollut tasan kerran nettituuttavuuden kanssa sokkotreffeillä, enkä toiste mene. Kun näin miehen ravintolan edessä, oli ensimmäinen ajatus "tuota en panis". Ei se mies ruma ollut, eikä epäsiisti, ei vain napannut eikä tuntunut missään. Siinä ne treffit kiemurreltiinn läpi, oli itseasiassa ihan kiva kaveri, mutta ei sytyttänyt. Pitäis vain osata sanoa jotenkin kivasti heti toiselle ettei kannata enää tavata. Kun keksitte sanat niin kertokaa.