Koirankouluttajaksi (ja omistajienkin)

suomalaiset kouluttajat ole lähinnä itseoppineita. Elämänsä koirien kanssa viettäneitä. Jossain kainuun nälkämailla taitaa silti olla joku eläinhoitajakoulu, mutta se on lähinnä peruskoulunsa päättäneille ja elämässään suuntaa etsiville tarkoitettu. Sitten on tietysti jonkunverran näitä kusetustyyppisiä luentokursseja, mutta niidenkin hyöty on lähinnä sisääntulevissa kurssimaksuissa järjestäjille.

Paremminkin kannattaisi ehkä hakeutua yhteistyöhön suoraan näiden mainittujen henkilöiden kanssa ulkomaille. Tai sitten kotimaisten versioiden, kuten vilander(like cesarmillan)ja kaimio(like stillwell) kanssa.

Vähän eri mieltä kyllä myös siitä että ongelmakoiria olisi jotenkin erityisen paljon. On vain nuoria koiria jotka eivät vielä ole oppineet tavoille. Ja nuoria omistajia, jotka eivät ole vielä oppineet laittamaan koiria tavoille. Sekä niitä joiden ei olisi pitänyt koskaan koiraa ottaakaan.

Onhan niitä "koiranomeja" ja muita...(jätän sanomatta.)

Rakenna aluksi vaikka, yksi PK-koira ja käy luokat läpi., ja siinä sivussa oppii muistakin...Tekemällä, tekemällä ja tekemällä. Siinäs se, millä alkuun pääset.
Kokemusta ei voi korjata kouluttamalla.

Näillä sitten täydennetää, jos tarvetta sellaiseen tuntee.
http://www.palveluskoiraliitto.fi/koulutus.html

Eläintenhoitajan ammattitutkinto, Eläintenkouluttaja

Minähän olen imenyt tietoni katselemalla Koirakuiskaajaa ja kopioinut käytösmalleja paljon sieltä. Jos ymmärtää englantia saa PALJON enemmän irti Cesarin kertomisista kun niistä valitettavan heikoista suomennoksista. On myös hyvä oikeasti ymmärtää ainakin kaksi paljon väärinymmärrystä aiheuttavaa sanaa eli DOMINANCE ja DOMINANT, jota Cesar käyttää paljon.

(voisko joku ylläpidosta poistaa tuon "Facebookissa suositeltua", kun se häiritsee keskittymistä kirjoittamiseen alaotsikoineen: "hyi helvetti, äitini kiihottaa! - Äiti ja isä - Suomi24" "MITÄ VITTUA TYTÖT?!? - Rakkaus - Suomi24" "Persereikä vuotaa - Terveys - Suomi24" ja "posliini? - Keho - Suomi24") KIITOS! :)

Sitten vaan pitää olla paljon erilaisten koirien läheisyydessä, niiden kanssa tekemisissä ja tarkkailla koiria muutenkin kun vain karvoituksen hienoutta ihaillen.

Toiset sanat joiden sekaantuminen on kiusallista on celebrate ja celibate.
Mutta vakavavasti, koiramaailma tuntuu kaipaavan huomattavasti enemmän omistajien koulutusta kun varsinaista koirakoulutusta.
Veikkaan että siinä olisi se tulevaisuuden juttu.
Osa omistajista on valitettavasti sellaisia joiden kanssa voi joutua aloittamaan ihan aapisella,melko pahasti ollaan koiran kanssa hakoteillä jo lähdössä jos ei kykene ymmärtämään niinkään helppoa asiaa kun koiran vapaanapitämiseen liittyvä lainsäädäntö.

Minä olen kyllä sitä mieltä, että päteväksi koirankouluttajaksi ei opita televisiota katselemalla, vaan nimenomaa kokemuksella.

No voi hitto eikö? tuolla argumentillä perustelin vaimolle uuden 50-tuumaisen hankinnan, näen paremmin kaikki mikroilmeet.
Vakavasti taas, kyllä televisiosta saa ehkä vinkkejä,kokemus taas vie sen vinkin käytäntöön.

Toki vinkkejä saa, mutta se on eri asia osaako niitä vinkkejä sitten oikein käyttää.

Sillä esim Cesar Millanin kikat Koirakuiskaajassa eivät ole tarkoitettu kokemattomien "tavallisenkadun tallaajien" käyttöön, vaan jotta niitä oikeasti kykenisi hyödyntämään vaatii se jo jonkinlaista koiranymmärtämisen ja kouluttamispohjaa. Väärinkäytettynä ne voivat saada suurtakin tuhoa aikaiseksi, sillä Millan itsekin sanoo ettei hän ole koiraKOULUTTAJA vaan koiraKUNTOUTTAJA ja käyttää Koirakuiskaajassa nähtyjä metodejaan vain ja ainoastaan ääritapauksissa. Ne eivät sovi normaaliin käyttöön.

Victoria Stilwellin metodit taas ovat juuri peruskoulutukseen tarkoitettuja ja ovat turvallisempia myös vähemmän koirista kokeneellekin ja sopivat normaaliin koulutustilanteeseen.

Ei muuten, mutta kun tuolla ylempänä viesteissä selitettiin kuinka eräskin oli ammentanut Koirakuiskaajasta kaiken tietonsa ja antoi ymmärtää olevansa niin kovin suuri koirankouluttaja - mitä itse epäilen jo pelkästään nimimerkin perusteella. On minusta vain sääli mikäli ihmiset väärinymmärtävät Millanin metodit ja käyttävät niitä väärissä tilanteissa. Antakaa neron tehdä rauhassa työnsä ja keskittykää te perusharjoituksiin koiranne kanssa.

Allekirjoitan,niin kuin tuli todettua,kokemus siirtää vinkin käytäntöön.
Kannattaa aina meidän kaikkien muistaa että yhtä oikeaa metodia/tyyliä koulutukselle ei ole eikä tule,kyse on aina henkilöiden tottumuksesta ja mieltymyksistä sekä mielipiteistä.
Peruslainalaisuuksia onnistumisille on kuitenkin olemassa mm pitkäjänteisyys ja oikeudenmukaisuus sekä koiran "lukutaito",kokemus luo turvaa onnistumiselle,mutta ei sekään ole avain onneen.

Oikein tehtynä selättäminen on kyllä toimiva kikka, jos se tehdään oikeaan aikaan, kuten juuri Cesar Millan. Monet vähänkin kokemattomat voivat tehdä selättämisen kuitenkin väärin ja liian hitaasti, jolloin jälki tosiaan voi olla aika karuakin - ja kuten cesar.millan.jr totesi, nimenomaa sille omistajalle. Cesar Millan on kuitenkin nero työssään ja hänellä on vuosien kokemus koirista, eivätkä "älä käytä näitä tekniikoita ilman ammattilaisen apua"-varoitustekstit ole tosiaan ihan turhaa kukkahattutäteilyä. Väärin tehdystä alistamisesta ja selättämisestä voi kuitenkin myös koira kärsiä henkisesti; koirasta voi tulla heikkohermoinen ja tämän luottamus voi kärsiä.

Mutta, Tötsön kanssa olen samaa mieltä; metodeja on niin paljon kuin on koirankouluttajia ja se mikä toimii jollakin, ei tarkoita että se toimisi taas jollakin muulla.

Minun mieleeni tulee kaksi ns.oppilaitosta,kuten tuo mainittu Kainuun ja sitten muistaakseni maatalousoppilaitoksessa Piikkiössä jotain samantyylistä (erilaisia juttuja koira-alaan liittyen).Nuot itselle tulee mieleen.
Sitten on näitä ihan joidenkin yksityisten pystyyn pistämiä jokusia,monenmoisia....
Ja kallista taitaa olla...
Koulutustavat ainakin noissa yksityisissä taitaapi perustua lähinnä positiiviseen vahvistamiseen.
Mitään ceesari tyylin koulutusta tuskin löytyy,ellei sitten joku sellaista ole "tuosta vaan"pistänyt pystyyn...

Mutta itse olen kyllä sitä mieltä,että ei noita taitoja opi kuin kantapään kautta,kunnolla.
Hyviähän ne teoriat on.Mutta kannattaa muistaa,että pääasiassa nekin perustuu "opettajiensa" omaan makuun ja tyyliin,viimekädessä.
Ja se,mikä tärkein,eli koirasilmä,ei tule kuin tekemällä.Ja mitä laajemma pohjan kanssa,sen parempi.
Eli kyllä se paras tie on ensin opiskella omia koiria,aina parempi jos erilaisia ja vielä vähän vaikeampia tapauksia.Kun niitten kanssa vielä eri lajeja,niin oppii koulutuspuolta kunnolla ja eri kantilta.
Sieltä sitten johonkin yhdistykseen mukaan,näyttöä antamaan ja sitä kautta ohjaamaan muita.Eli yhdistyksen kautta koulutusohjaajaksi.Perus ja erikoistumiskurssitukset.Siitä teoriapuolta,mutta sitten taas tosi hommiin eli kouluttamaan muita.Sieltä kokemusta karttuu,mitä tarvii.

Omia aivojaan pitää käyttää.Pyrkiä keksimään itse ja oivaltamaan.Ei mitään/pelkästään mistään muitten kautta.Esim.telkkarijuttujen.Vaikka niistä jotain irti saisi ja vinkkejä,niin nitten varaan,ihan samoin kun teorioitten varaan koulutuksissa ei kannata jättäytyä.Vaan pitää siis pyrkiä itse oivaltamaan,vaikka yritysten ja erehdysten kautta.Muita kokeneita kannattaa kuunnella ja jyvät ottaa akanoista.
Kun nuot tiet on käyty,voi edes teoriassa olettaa,että on valmiuksia ongelmakoirien jelppimiseen,joka on taas oma lajinsa,kuin koulutus tai kasvatus.
Kyllä siinä saa pitkän tien käydä,ennenkuin voi sanoa,että edes valmiuksia on.
Ei riitä todellakaan telkkarien katselut,eikä ihan "koulutkaan".
Sen lisäksi tarvitsisi vielä omata ihmissuhdetaitojakin.Nekin kun on paketissa oleellisia.Jos muita alkaa kouluttamaan,niin jo alkuvaiheessa.Ei auta,vaikka kuinka hyvin osaisi omia kouluttaa,niin se,että muita,niin on taas oma taitolajinsa.

Onhan noita netti pullollaan kaikenmaailman koirankouluttajia,jotka palvelujaan tarjoavat.Ja osa ihan päteviä.Mutta kyllä välillä vähän epäilyttää,varsinkin kun tarjotaan jotain ongelmakoira-apuja,kun lukee mikä on tarjoajan koirahistoria...
Noh,kaikilla sitä ei lue lainkaan kotisivuilla.Ei kyllä ainakaan minun luottamustani herätä...

Minun mielestä hyvä koirankäsittelijä ei mene millään metodilla.Se menee kokemuksella,koiraan sovittaen ja kunnon koirasilmällä.Ja nöyryydellä.Liiallisilla metodeilla on joskus se vaara,että niitä halutaan vaan orjallisesti noudattaa.Toki oma linja voi olla,mutta kun höpstään jo jostain metodeista,niin on vaarana,että ei enää nähdä metsää puilta ja se oma oivalluksen kautta oppiminen ja silmän kehittymisen taito jää pois.

Kuulostaa hyvältä,voiko isommilla ennakkomaksuilla saada tutkinnon nopeammin?Tai jos maksaa tarpeeksi tarvitseeko tulla paikalle ollenkaan, et jos vois saada dipluumin postissa niinkuin Jenkkilästä konsanaan?

Vatauksena alkuperäiseen kysymykseen
Taitaa olla niin että ainut "virallinen"eläinkouluttaja linja sisältyy eläinhoitajan ammattitutkintoon moduulilla eläinkouluttaminen.
Tosta sitten kattava paketti aiheesta http://www.elainkoulutukset.fi/Elaeinkoulutus_ammatillisissa_oppilaitoksissa__d6094.html
Täällä sivuilla on monesti todettu ettei asiakkaan näkökulmasta ajateltuna ole olemassa mitään eläinten Valviraa joka ammattinimikkeitä "hallinnoisi" kuka tahansa voi julistautua päteväksi joka taas ei tee sopivaksi.Siinähän sitten mahdollinen asiakas miettii,mistä koulutusapuja ja kuka osaa mitä. Nimikkeiden ja mainoksien piilossa voi operoida kukatahansa, TV-oppineesta henkilöstä aina pitkänlinjan koulutusammattilaisiin.

Tuo selättäminen on aina lempiaiheeni, voi ajatella kuin hyvin se toimii ihmiseenkään.Käytät agressiivisen tai muutoin ongelmallisen ihmisen lattiassa oppiiko se siitä mitään?osa ei mitään, osa vain pahenee, osa taas tajuaa paikkansa.Suurin osa rauhoittuu hetkeksi ja jatkaa taas tai jää odottamaan tilaisuutta kostaa,kosto tulee jos tilaisuus antaa myöden tai jää tulematta jos ei ole tilaisuutta,mutta siihen pitää varautua, jos ei se on tyhmyyttä.
Onko siis olemassa jotain vaihtoehtoja agresiivisen tai "ongelmallisen" ihmisen käsittelyyn kuin laittiassa käyttäminen, on kyllä,mm purkaa tilanne muutoin esim. syy selvittämällä ja ohjaamalla oikeaan käytökseen,voiko siis soveltaa samaa eläimeen?

Kiitos,tuossahan oli mielenkiintoisia pointteja monellakin.
Tosin jotkut lienevät itse koulutuksen tarpeessa (virn)

Itse haluaisin oppia homman juurikin niin,että koiran mukaan mennään,eikä
yritetäkkään kouluttaa kaikkia samalla metodilla.
Eihän se päde missään koulutuksessa.
Ei edes Suomen koululaitos ole onnistunut yhdenmukaistamaan kakaroita,vaikka on sitä iät ja ajat yrittänyt.
Onneksi metodeja on muutettu sitten 30-luvun....

Jonkinlaista johdonmukaisuutta näen siinä,että koiraa koulutetaan samoin kuin emäkin tekee ja lauma tekee jäsenilleen. Vrt susilauma.
Ihmisten seurassa sutta kauemmin elänyt koira tukeutuu ihmiseen ongelman
ratkaisijana.
Huonosti käyttäytyvä koira odottanee samaa,eli ohjausta.
Jos ihminen ei ohjaa,koira seuraa viettejään ja hämmentyy. Tulee pelokkaaksi tai käyttäytyy agressiivisesti.
Oivalsin tätä kirjoittaessani,että samahan pätee nuorisoon!

Joten ensin ongelmat täytynee oikaista oikealle tollalleen.
Ja joskus voi joutua käyttämään aluksi niitä lauman oppeja (Cesar),mutta joskus riittää
varmaan sekin että palkitaan hyvä käytös ja jätetään vain huono käytös huomiotta,kuten jotkut kouluttajat neuvovat (Victoria).

Tekisi mieli kehittää metodi,jossa käytetään sopivasti molempia konsteja.
Koirasta riippuen.

Cesar Millanilla on oma metodinsa,jonka hän sanojensa mukaan on oppinut seuraamalla nuoruudessaan kotinsa lähellä villeinä laumassa eläneitä koiria.
Victorialla varmaan on myös kokemukseen perustuva tuntumansa,eivätkä kummatkaan ole väärässä,sillä koiratkin ovat yksilöitä ja kaupan päälle tulevat vielä rotuominaisuudet,jotka voivat olla huomattavasti vaikeampia pitää kurissa kuin muusta johtuvat ongelmat. Kuten omistajan laiskuus antaa kylliksi virikkeitä,liikuntaa tai edes oikeanlaista ravintoa oikeaan aikaan,jottei koirasta tule sairastelevaa sohvaperunaa.

Canis on oikeassa, asia vaatii herkkyytä ja taitoa lukea sekä koiraa,että omistajaa.
Ja myös herkkyytä koulutuksen etsimisessä.
Onneksi osaan vielä toistaiseksi lukea ihmisiä paremmin kuin koiria,enkä siinäkään ihan aloittelija ole....

Niin se vain on, että ei riitä se , että osaa koiraa lukea ja valita sille oikea tapa kouluttaa, mutta kun se loppu käden vastuu ja ohjaus on sen omistajan, niin tämä rajoittaa ja tekee hommasta haasteellisen.

Pitää osata valita se koulutustapa myös omistajan mukaan. Pitää saada omistaja sisäistämään tälle/ omistajan luonteelle/resursseille sopiva tapa ja tämä sama tapa pitää sopia myös koiralle....tai vastaavasti pitää olla myös silmää nähdä, että ollaanko autamattomasti ulkona ja osataan viheltäää homma poikki..Onko käyttötarkoitus liian kaukana rodun käyttö ominaisuudesta

Koko paletti on monen tekijän summa, jonka painopiste on se ihminen. Ihminen jonka kautta tuo ongelma on syntynyt...tai saanut alkunsa.

Itse koirankoulutus -ongelma sellaisenkin on varsin helppoa...mutta se ratkaisun avain ja ohje pitää saada sisäistettyä myös ihmiselle. Se on vaikeinta ja siinä sitä ihmisen käsittelytaitoa kysytään, kun asioita yhdistellään.

Osa koirankouluttajista on huijareita. Monesti keski-ikäisiä naisia,
jotka ovat keksineet rahastuskoneen. Koulutus tapahtuu namittamalla
ja tuloksia on turha odottaa näiltä kukkahattutädeiltä.

Oppiakseen koirista niiden kanssa tulee elää,ja mieluummin vuosikymmeniä.Eikä oppiminen lopu siihen.Voi aloittaa siitä,että hankkii itselleen parhaaksi sopivan koiran.
Elää sen kanssa ja katsoo kuinka pärjää.Jos pärjää,on vaistomainen kyky käsitellä koiria,jolloin on mahdollisuus oppia lisää. Pitää olla kokemusta myös elämisestä isomman lauman kanssa,jonka myötä oppii asioita,joita ei tule vastaan yhden koiran kanssa.Kokemusta voi lisätä myös extreme-koirista sekä mahdollisesti luonnollisista syistä johtuvista keskinäisistä tappeluista,jonka myötä oppii itse hahmottamaan koiran voimasuhteita.
Huomaa kuitenkin,että ensimmäisen koiransa kanssa voi pärjätä hyvin ilman pitkää
matkaakin,mutta ajan saatossa on taipumus tarttua syvällisempiäkin asioita.

Aika usein kouluttajat työttömiä vanhempia naisia jotka namittavat ahkerasti. Koirankoulutusta ei opita pikakursseilla. Valitettavan usein rahastusta.

Itselläni on 3 koiraa joista 2 on isoja sekarotuisia, (Dogo argentino / Amstaffi) sekä yksi mäyräkoira ja kaikki oppivat tosi hyvin kun saivat oikeanlaista koulutusta.
Voin suositella tätä kyseistä tuotetta, ainakin kannattaa tarkistaa jos on koiran käytöksen kanssa jotain ongelmia tai epävarmuutta kasvatuksen suhteen.
https://24a9fo32yo2ueo6lvq-jlsew88.hop.clickbank.net/

Kannattaa katsoa, millaisia koirankouluttajan omat koirat ovat.
Ja mikä on "kouluttajan" motiivi tähän hommaan....

Näissä koulutuksissa ei ole käytännössä mitään sisäänpääsyedellytyksiä. Siksi kuka tahansa voi kurssittaa itsensä kouluttajaksi. Epäilyttävää. Mielestäni kyky kouluttaa koiria on lahja. Toisista ei vaan ole siihen kaikista kursseista huolimatta. Tiedän yhden kouluttajan jonka omat koirat ovat aivan sekaisin. Pelottaa ajatella että joku maksaisi euroakaan tämän henkilön opastuksista.

Rahaa tällä yritetään saada. Ihan sama kuin pentujen myynnistä.

Koirankouluttajat ovat hyvin usein työttömiä 50-60 vuotiaita naisia. Sitten keksitään uusi ala koirabisneksessä, käydään kurssi ja aletaan namipussin avulla kouluttamaan muiden koiria. Espoossa on tällainen läpimätä huijariakka jonka omat rakit ovat ongelmahaukkujia-ja ulvojia. Remmissä vetävät ja käyttäytyvät aggressiivisesti muita koiria kohtaan. Tämä ns. asiantuntija vie rahasi ja "auttaa". Olkaa varovaisia. Bisnes on täynnä huijareita koska raha liikkuu.