Kuolinpesä on jakamaton ja kuolinpesän haltija haluaisi taata maksuhäiriöön joutuneen rintaperillisensä lapsen velkoja. Voiko jakamaton kuolinpesä, tai tässä tapauksessa 90-vuotias mummo taata lainaa avio-oikeutensa osuudella, tai jotenkin muuten?
Voiko jakmattoman kuolinpesän osakas taata lainaa?
kankkulankaivo.
7557
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei, koska kuolinpesässä on muitakin osakkaita. Takaamiseen tarvittava varallisuus on löydyttävä jostakin muualta tai ensin suoritettava ositus ja/tai jako. Lopullisestihan asian ratkaisee tietenkin lainan antaja.
Selitäppäs, että kuka / mikä on kuolinpesän haltija?
Kuolinpesän asioita hoitavat kuolinpesän osakkaat yhteisillä päätöksillään.
90-vuotias mummo voi tehdä omille rahoilleen mitä haluaa.
(jos meinaat lesken oikeutta hallita yheistä kotia, niin tuskin sillä hallintaoikeudella paljon taataan)
Takaus on henkilökohtaista, ja takauksen voi tehdä kuka tahansa. Eri asia sitten, katsooko pankki tekijän takauskelpoiseksi, ts. että hänellä on tarpeeksi tuloja ja/tai omaisuutta takausta ajatellen. Takaukseen ei kiinnitetä mitään tiettyä omaisuutta tai tuloa.
Pantti on sitten toinen juttu. Jos jotain kuolinpesän omaisuutta annetaan pantiksi, niin siihen tarvitaan kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus.
Juuri näin on, eli leski asuu tilalla ja muuta omaisuutta hänellä ei ole. Edesmenneellä puolisolla oli tietenkin avio-oikeus tilaan ja asuntoon, joten kaiketi olisi niin, että vaarin metsäpalsta ja rantatontti kuulunevat kuolinpesälle, joten niitä ei voisi laittaa lainantakaukseksi?Jos voisi, niin voisiko tehdä tuon ilman kaikkien rintaperillisten suostumusta?
//Edesmenneellä puolisolla oli tietenkin avio-oikeus tilaan ja asuntoon//
Se on ok. mitä edellä on sanottu jakamattoman kuolinpesän panttaamisesta, mutta tuo yo. sanomasi pistää miettimään mitä omisti kuollut vaari ja mitä omistaa mummo?
Lesken ei tarvitse osituksessa antaa avio-oikeuden alaisestakaan omaisuudestaan kuolleen puolisonsa perillisille tasinkoa. Jos tämä leskimummo oli vaarin kuollessa vaaria köyhempi, niin hän saa osituksessa sen verran tasinkoa, että puolisot tulivat yhtä rikkaaksi.
Kun leskimummon ja perillisten kesken tehdään omaisuuden ositus, niin sen jälkeen mummo voi perillisiä kuulematta pantata oman omaisuutensa. Ositushan ei tarkoita perillisten kesken tehtävää perinnönjakoa, eli pesä voi jäädä jakamattomaksi.
Hyvää tietoa ja kiitos siitä. Kuitenkin käytännössä on niin, että mummo "määrää kaikesta vahvana persoonana". Mitään osituksia, tai mitään virallisesti järkevää hänen kanssaan ei voi keskustella. Hän on pienoisella avunannolla saanut päähänsä testamentata omaisuutensa tuolle poloiselle. Lainojen takaajaksi hän rientää riemurinnoin jokaiseen pankkiin, ja kaksi pankkia eväsi, mutta entäs kolmas? Melkoinen kusetus on meneillään.
Perukirja ei ole sama, kuin perinnönjako.
Teillä on kuitenkin perukirja josta voitte katsoa,
että mitä mummolle todellisuudessa jäi.