Sairaaseen suhteeseen tarvitaan kaksi

Höpö höpö, sairaaseen päähän tarvitaan vain yksi.

Joku voi roikkua, vaikka toinen kohtelee häntä kuin olematonta. Se on oma valinta. Kukaan ei halua itseään kiusattavan, joten älä kehtaa puhua sallimisesta.

Toki kaikista sairaista suhteista voi kävellä pois. Se on oma valinta myös. Ja tuntuu hyvältä

Mutta kestävään, pysyvään sairaaseen suhteeseen tarvitaan kyllä kaksi.

luulosairas tarvitsee vain yhden ihmisen parisuhteeseensa, tiedätte mitä meinaan..

On erilaisia luonteita, jotka käyttäytyvät eri tavoin erilaisissa tilanteissa. On joustavia ja on joustamattomia jääräpäitä. Joku haluaa, että asiat sujuvat ja joku haluaa olla jarruna. Kun mukaan tulee tunteet asiat mutkistuvat entisestään. Jos toinen kieltäytyy kanssakäymisestä normaalilla tavalla ja jättää toisen tyhjän päälle, mitä keinoja on käytettävissä? Olet erittäin jyrkkä mielipiteessäsi ja joustamaton, olen eri mieltä kanssasi.

paratiisissa paukapäät esiintyvät parasiitteina uhreissaan ikuisesti roikkuen
ja imien heistä muka vaikutteita jotka kääntävät aina mieleisekseen. Näin
he luulevat olevansa onnellisia ja viekkaampia kuin uhrinsa.

Joissain suhteissa sairas esittää normaalia uskottavasti, valehtelee olevansa normaali .Normaali lähtee tällaisen sairaan luota kun tajuaa toisen mielipuolisuuden. Mielipuolille ja sekopäille käy vain toinen samanlainen jonka kanssa hulluilla.

...mut vaikka tuossa jotain itua onkin niin ei se iah noin yksioikoisesti kuitenkaan mene. Se on nimittäin aika monimutkainen ja monipuolinen valikoima vastauksia siihen miten ja miksi kuka toimii kuin toimii. Yksi hyvä esimerkki yhdestä ajattelukannasta mistä kaikki johtuu on lapsuus ja siitä klassinen esimerkikki siitä miten lapset kasvettuaan liiallisen alkoholinkäytön sävyttämässä perheessä aikuiseksi kasvatteuaan jatkavat omassa elämässään lapsuudessa epäonnistuneeksi kokemansa tehtävänsä pelastaa oma tai omat vanhempansa alkoholilta ottamalla parikseen juopon ja mikäli jossain vaiheessa eroaa niin todennäköisyysprosentti ottaa seuraavaksikin juoppo on aika korkea ellei ole jo siihen mennessä tiedosta ja jollakin tavalla ole käsitellyt tuota lapsuudesta jäänyttä traumaa ja ymmärrä ettei se ollut silloin eikä ole nytkään hänen tehtävänsä pelastaa juoppoja.

Vastaavasti on tilanne myös monen muun ongelman kanssa, että systeemi pohjautuu lapsuuteen, mutta paljon voi tapahtua myös myöhemmässä iässä, sellaista joka muuttaa käsitystä siitä kuka, mikä ja mitä olen.

Asioistaan kannattaa puhua ulkopuolisille ennenkuin aita tulee liian korkeaksi eikä enää kehtaa puhua.......ja sittenkin jos on edennyt niin pitkälle, ettei enää kehtaa puhua, niin on puhuttava, koska mikään ei muuten muutu.

Mun mielestä tämä oli ihan hyvä aloitus. Näinhän se valitettavasti on. Täytyy itse havahtua tuohon toimintamalliin olit sitten roikkuja tai roikottaja, alistaja tai alistuva. Joskus olen miettinyt että jos olet ihmissuhteissa suht simppeli ihminen sua pidetään tylsänä. Vaikka ihmissuhteen pitäisi olla voimaannuttava tekijä, ei ikuista valtataistelua. Siinä niin paljon muita asioita elämässä varjoon, jotka voisivat tuoda terveemällä tavalla sisältöä elämään.

http://www.healingeagle.net/Fin/Burney/Romantic.html

Todella osuvaa.

toivon sulle sairasta suhdetta, niin tule sen jälkeen kertomaan.

sairaaseen suhteeseen ei tarvita kuin yksi viekas, joka osaa kylmä/kuumakäsittelyllä pistää toisen ajatukset ja tahdon sekaisin, siintä kun herää syyttää ainoastaan vain itseään: miten on ollutkin niin tyhmä ja antanut toisen kohdella niin kuin on.

joten tuskin siihen enää päälle kukaan itseään syyllistävä sun syytöksiä tarvitsee.
http://www.youtube.com/watch?v=kTHNpusq654

ihmisiä me kaikki ollaan ja kaikki tekee virheitä.

Jos ihminen on lapsuudessaan altistunut väkivallan kokemuksille ja on nähnyt vanhempiensa vääristyneen valtasuhteen, niin hän alkaa myöhemmissä suhteissa toteuttamaan tätä mallia tiedostamattaan. Se tuntuu "tutulta", kun elää vääristyneessä suhteessa. Tätä on hyvin vaikea selittää ns. tavallisille ihmisille, joilla ei ole pienintäkään käsitystä tästä, mutta näin se vaan menee. Vaatii vuosien ja vuosien terapiatyön ja elämänkoulun, että pääsee irti "automaattisista" käyttäytymismalleista.

Ihmettelen, miksi Suomessa laki ei suojele lasta perheväkivallan näkemiseltä. Myöskään hyvin harvoin ulkopuoliset ihmiset kuten tutut tai naapurit eivät mitenkään puutu, jos he kuulevat, että perheessä on väkivaltaa. He ajattelevat, että se on jokaisen oma asia. Kuitenkin minä olen sitä mieltä, että lasta pitäisi aina suojella.

Sairas suhde ei ole koskaan pelkästään kahden ihmisen välinen suhde. Se on myös muiden ihmisten välinpitämättömyyden "kohde". Myös se on pahaa, että ihmiset eivät puutu. Välinpitämättömyys ja mahdollistaminen on aina pahaa.