Onko oikeus saada lukea mielisairaalassa itsestä

Potilaalla on suomalaisessa terveydenhuollossa aina oikeus saada itseään koskevat potilastiedot haltuunsa. Käytännöstä en osaa sanoa, esim. hoituuko puhelimitse tilaaminen tms.

Mutta huom! Mikäli lääkäri arvelee potilaan voinnin huononevan potilastietoja lukemalla, tietojen saanti voidaan kieltää. Mutta siinä tapauksessa voit antaa potilasasiamiehelle tehtäväksi lukea ko. asiakirjat. Joissain tapauksissa voit kai yhdessä em. kanssa päästä lukemaan.

Tässä asiasta yleisesti
http://www.potilaanoikeudet.fi/oikeus-tarkastaa-potilasasiakirjat/

Jokaisessa sairaanhoitopiirissä hiukan omat käytännöt asiakirjojen tilaamisesta, mutta tässä esimerkki Keski-Suomesta
http://www.ksshp.fi/Public/default.aspx?contentid=36650&nodeid=34611

Ja ongelmatapauksissa voi neuvoja tosiaan kysellä potilasasiamieheltä.

Kiitos paljon teille vastaajille!

Olen sattumoisin juuri Keski-Suomesta, joten kiitos linkistäkin. :)

Miten tarkkaa tietoa noissa raporteissa on? Siis voiko saada käsiinsä esimerkiksi niitä raportteja, jotka lääkärit/hoitaja on kirjoittanut sairaalaan tullessa, sairaalassa ollessa potilaan käyttäytymisestä jne.? Itse en muista, mitä psykoottisena sairaalassa touhuisin, mutta olisi mielenkiintoista saada tietää...

Itse luin parin sairaalareissun jälkeen paperini. Melkein toivon, etten olisi tehnyt sitä. Niin paljon p-kaa siellä oli. Asioita, joita on tajuttu väärin ja konkreettisia asioitakin kirjoitettu väärin. Jäi paha olo. Papereita oli vaikea saada, ja ne piti lukea valvonnan alla sairaalassa. Kotiin ei jäljennöksiä saanut. Psykoosissa en ollut ollut, ja tiesin hyvin, mitä olin tehnyt.

Yritin saada muutosta yhteen toiseen lääkärinlausuntoon, joka koski tapaturmaa (ei siis mitään tekemistä psyk.ongelmien kanssa). Sain ylilääkäriltä vastauksen, jossa kieltäydyttiin korjaamasta selvää virhettä sillä perusteella, että se on lääkärin arvio tilanteesta kirjoitushetkellä. Kyse oli asiasta, jota lääkäri ei ollut todennut., mutta oli kirjoittanut kuitenkin. Muutenkin ko. lausunnossa oli asioita, jotka eivät liittyneet tapaturmaan mitenkään. Nyt harkitsen potilasasiamiehen puoleen kääntymistä.

Lääkärit ovat jumalia näissä asioissa.

Olen samaa mieltä. Minulla on hieman sellainen musta huumorintaju ja heitän aika rankkaa huumoria, itsestäni.
Ei olisi kannattanut ainakaan psykiatrille. Ne huumoripläjäykset (!!!) jotka siellä heitin vastaanotolla on kiltisti kirjattu. Ja saatu siihen muotoon että olen aivan ufo ihmiseksi.

Tuossa muutama vuosi sitten kerroin että mahdollisesti muutan paikkakuntaa.
Kirjattu on "ettei potilas ainakaan tällä hetkellä ole kykenevä toteuttamaan suunnitelmiaan".
Niin varmaan, tiesin sen, mutta en silloin aikonutkaan, mahdollisesti tulevaisuudessa ja sanoinkin sen. On siis vielä 20v siihen että täyttää 60v.


Olin silloin sekamuotoisessa tilassa, mutta kiitos, sitä ei kerrtottu vaan sain kaiken ongittua itselleni kelan papereista, voi kiitos, mitä siellä luki.


Tuiskutuulelle, mulle tehtiin leikkaus ja leikkauksessa sattui komplikaatio.
Kukaan ei kertonut yhtään mitään mistään, leikkaava lääkärikin haihtui savuna ilmaan.
Kysyin potilasasiamieheltä kaavakkeita jotta saan tehdä valituksen tää rääkäisi:
"MITÄ! tahdotko sinä valittaa".
Tahdoin ja valitin.

Sain korvauksia 5000 euroa ja kun lausekin oli "huono hoito" niin aattelin että olinpas oikeassa ja kannatti.
Varsinkin kun diagnoosi on bibolaarinen niin sanotaan "voi sun noita juttujasi", näin suomalainen lääkäri kohtelee potilastaan.