Tänää menin paikalliselle päihdeosastolle hakemaan apua, ja kyllähän ne pari pillerii antokin, mut kyse ei oo nyt siitä vaan, et oon tää juominen niin kauhee riesa miulle ja perheelle. jäin työttömäks tuos kk sitten ni lähti läträäminen tosi pahasti hanskasta. Ajattelin nyt kirjottaa tänne ja purkaa vähän tuntoja ku en oo vielä valmis AA:han menemään. Mie niin toivon et kestäisin nyt raittiina mahdollisimman pitkään et tulevasta kesästä jäis jotain muistojakii. Jos ihmisillä ois hyviä vinkkejä mite pysyy raittiina helpommin tai ihan muute vaan ajatuksia aiheeseen liittyen ni kirjotelkaa tänne. Aika paljon oon menettänyt dokaamisen tähden..
Whis me luck..
c..
168
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Alkoholismi on synnynnäinen ja parantumaton sairaus.
Siihen auttaa usko korkeimpaan voimaan, jumalaan. Sekä käynti kerholla toipumassa, koko loppuikänsä, päivä kerrallaan.
Mikä parasta, kerholta onkin sitten erikiva lähteä kokouksen jälkeen virkistävälle ohrapirtelölle, esson paariin, samanhenkisessä kerholais-seurassa!
http://www.youtube.com/watch?v=RdEZLfueE5k