Kaksikieliset tyhmempiä,

ankkastukki

10

87

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • huusianna

      Hbl: Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä

      STT 21.11.2011

      Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo

      Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

      Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

      Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

      Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

      Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

      HS
      http://www.hs.fi/kotimaa/Hbl Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat laiskasti läksyjä/a1305549759227

      ILtasanomat
      http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hbl-suomenruotsalaiset-oppilaat-laiskoja-laksyissa-/art-1288429692234.html

      IL - Ruotsinkieliset tekevät vähemmän kotitöitä kuin suomenkieliset.
      http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml


      HBL
      http://hbl.fi/nyheter/2011-11-20/forskare-finlandssvenska-elever-struntar-i-skolan

      • huusianna

        Ruotsinkieliset oppilaat eivät pärjää matematiikassa



        http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101312514867_uu.shtml

        Heikoimmat koulut ovat geometriassa suomenkielisten kolmasluokkalaisten keskitasolla

        Ruotsinkielisten alakoulujen oppilaat menestyvät selvästi heikommin matematiikassa kuin suomenkieliset oppilaat, selviää Opetushallituksen tekemästä raportista.

        Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyvät paremmin kaikilla matematiikan osa-alueilla. Kaikkein heikoimpien koulujen joukossa enemmistö on ruotsinkielisiä kouluja. Toisaalta parhaat ruotsinkieliset kaupunkikoulut ovat maan parhaiden koulujen joukossa.

        Yksi syy voi olla erilaisessa johtamiskulttuurissa, arvioi erikoistutkija Jari Metsämuuronen Opetushallituksesta.

        - Suomenkielisissä kouluissa heikkotasoiset oppilaat siirretään mahdollisesti nopeammin tukiopetukseen, Metsämuuronen sanoo.

        Oppimistulosten eroja voivat selittää myös oppimateriaalit, kodin tuki, opettajien erikoistumisopinnot ja oppilaan asenne opiskeluun.

        Tasoerot suuria suomalaisittain

        Raportin mukaan opettajan merkitys oppimistuloksissa ei ole ratkaiseva.

        Opetusneuvos Eero Niemi Opetushallituksesta arvioi, että yksi selittävä tekijä saattaa olla oppikirjat.

        - Oppimateriaalin yhteys oppimistuloksiin on erittäin merkittävä, Niemi sanoo.

        Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Suomenkielisissä kouluissa osaaminen oli lisääntynyt tasaisesti kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle koko Suomessa. Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut eroa, ei myöskään maaseudulla tai kaupungilla.

        Ruotsinkielisten oppilaiden tilanne on aivan toinen.

        Kaupunkien kouluissa oppilaiden osaaminen lisääntyy huikeasti, mutta maaseutukouluissa heikkoa lähtötasoa suomenkielisiin verrattuna ei saatu kurottua kiinni.

        - Kaupunkialueen ulkopuolella erot tuntuvat vain kasvavan. Heikkoja ruotsinkielisiä kouluja on paljon, Metsämuuronen toteaa.

        Kodin kannustus ratkaisevaa

        Tilanne on onnettomin kaupunkialueen ulkopuolella, erityisesti Länsi-Suomessa. Joissakin ruotsinkielisissä kouluissa geometrian taidot olivat kuudennen luokan alussa samalla tasolla, missä suomenkielisten koulujen keskiarvo oli jo kolmannen luokan alussa.

        - Suomen sisällä ero on suuri. Toisaalta voi olla, että heikoimmatkin oppilaat voivat olla parempia kuin monessa keskieurooppalaisessa koulussa, Metsämuuronen lohduttaa.

        Tutkija korostaa kodin merkitystä oppimistuloksissa. Kaupunkialueen ulkopuolella opiskelumotivaatio ei välttämättä ole kohdallaan, jos haaveena on seurata isän jalanjälkiä maatilalla.

        Metsämuuronen viittaa norjalaistutkimuksiin, joiden mukaan maaseudulla tytöt pärjäävät siksi paremmin matematiikassa.

        - Alakouluikäisillä lapsilla ei ole automaattista halua mennä kouluun. Vanhempien velvollisuus on kannustaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt kunnolla.

        Kiusaaminen heikentää oppimistuloksia

        Raportin mukaan koulussa viihtyminen ja koulukiusaaminen ovat selvästi yhteydessä menestymiseen.

        Noin 30 000 lasta on toistuvasti kiusattuina suomalaisissa kouluissa.

        - Olisi erikoista, jos kiusaaminen ei mitenkään vaikuttaisi oppimishaluun ja haluun käydä koulua. Viihtymisen huonous voi olla ennemmin syy kuin seuraus, Metsämuuronen toteaa.

        Ruotsinkielisten alakoululaisten huonompia oppimistuloksia kiusaaminen ei kuitenkaan selitä.

        - Olisi järkevää niin pian kuin mahdollista katkaista tällainen kehitys, jos se on todellinen. Ruotsinkieliset oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, Metsämuuronen sanoo.

        Otokseen kuului 5 560 oppilasta. Tiedot kerättiin 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä peruskoulusta.

        STT

      • huusianna
        huusianna kirjoitti:

        Ruotsinkieliset oppilaat eivät pärjää matematiikassa



        http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101312514867_uu.shtml

        Heikoimmat koulut ovat geometriassa suomenkielisten kolmasluokkalaisten keskitasolla

        Ruotsinkielisten alakoulujen oppilaat menestyvät selvästi heikommin matematiikassa kuin suomenkieliset oppilaat, selviää Opetushallituksen tekemästä raportista.

        Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyvät paremmin kaikilla matematiikan osa-alueilla. Kaikkein heikoimpien koulujen joukossa enemmistö on ruotsinkielisiä kouluja. Toisaalta parhaat ruotsinkieliset kaupunkikoulut ovat maan parhaiden koulujen joukossa.

        Yksi syy voi olla erilaisessa johtamiskulttuurissa, arvioi erikoistutkija Jari Metsämuuronen Opetushallituksesta.

        - Suomenkielisissä kouluissa heikkotasoiset oppilaat siirretään mahdollisesti nopeammin tukiopetukseen, Metsämuuronen sanoo.

        Oppimistulosten eroja voivat selittää myös oppimateriaalit, kodin tuki, opettajien erikoistumisopinnot ja oppilaan asenne opiskeluun.

        Tasoerot suuria suomalaisittain

        Raportin mukaan opettajan merkitys oppimistuloksissa ei ole ratkaiseva.

        Opetusneuvos Eero Niemi Opetushallituksesta arvioi, että yksi selittävä tekijä saattaa olla oppikirjat.

        - Oppimateriaalin yhteys oppimistuloksiin on erittäin merkittävä, Niemi sanoo.

        Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Suomenkielisissä kouluissa osaaminen oli lisääntynyt tasaisesti kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle koko Suomessa. Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut eroa, ei myöskään maaseudulla tai kaupungilla.

        Ruotsinkielisten oppilaiden tilanne on aivan toinen.

        Kaupunkien kouluissa oppilaiden osaaminen lisääntyy huikeasti, mutta maaseutukouluissa heikkoa lähtötasoa suomenkielisiin verrattuna ei saatu kurottua kiinni.

        - Kaupunkialueen ulkopuolella erot tuntuvat vain kasvavan. Heikkoja ruotsinkielisiä kouluja on paljon, Metsämuuronen toteaa.

        Kodin kannustus ratkaisevaa

        Tilanne on onnettomin kaupunkialueen ulkopuolella, erityisesti Länsi-Suomessa. Joissakin ruotsinkielisissä kouluissa geometrian taidot olivat kuudennen luokan alussa samalla tasolla, missä suomenkielisten koulujen keskiarvo oli jo kolmannen luokan alussa.

        - Suomen sisällä ero on suuri. Toisaalta voi olla, että heikoimmatkin oppilaat voivat olla parempia kuin monessa keskieurooppalaisessa koulussa, Metsämuuronen lohduttaa.

        Tutkija korostaa kodin merkitystä oppimistuloksissa. Kaupunkialueen ulkopuolella opiskelumotivaatio ei välttämättä ole kohdallaan, jos haaveena on seurata isän jalanjälkiä maatilalla.

        Metsämuuronen viittaa norjalaistutkimuksiin, joiden mukaan maaseudulla tytöt pärjäävät siksi paremmin matematiikassa.

        - Alakouluikäisillä lapsilla ei ole automaattista halua mennä kouluun. Vanhempien velvollisuus on kannustaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt kunnolla.

        Kiusaaminen heikentää oppimistuloksia

        Raportin mukaan koulussa viihtyminen ja koulukiusaaminen ovat selvästi yhteydessä menestymiseen.

        Noin 30 000 lasta on toistuvasti kiusattuina suomalaisissa kouluissa.

        - Olisi erikoista, jos kiusaaminen ei mitenkään vaikuttaisi oppimishaluun ja haluun käydä koulua. Viihtymisen huonous voi olla ennemmin syy kuin seuraus, Metsämuuronen toteaa.

        Ruotsinkielisten alakoululaisten huonompia oppimistuloksia kiusaaminen ei kuitenkaan selitä.

        - Olisi järkevää niin pian kuin mahdollista katkaista tällainen kehitys, jos se on todellinen. Ruotsinkieliset oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, Metsämuuronen sanoo.

        Otokseen kuului 5 560 oppilasta. Tiedot kerättiin 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä peruskoulusta.

        STT

        Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakoulluun mutta suomenkielisistä vain 30%.

        Näiden nymeroiden valossa oli syy mikä tahansa se on VÄÄRIN.

    • tv stu ring

      Kuka hullu sitä nyt lukisi mitään jos "heimoveljet" takaa suojatyöpaikat mediassa, valtion laitoksissa ja kirkossa sekä keinotekoisesti tuetulla varustamolla puhumattakaan muista oikeuksista jotka luovat työpaikkoja. Suomenkielinen ansaitsee elontonsa mieluummin rehellisesti.

      • Etuoikeudet odottava

        Miksi niitä läksyjä tulisi lukea, kun opiskelupaikan saa muutenkin, jos ei muuten niin ainakin kielikiintiössä ? Tyhmät ne on, kun trenaa. "Fiksu", siisi sutki, sveko saa opiskelupaikan pelailemalla...

    • Kaksikieliset?

      Tavallinen suru on useimmiten puolikielinen eli ei puhu kumpaakaan kieltä hyvin.

      Siitä johtuu myös oppimisongelmat.

      Kun Pohjanmaan surua haastattelee, niin suomea hän osaa huonosti. Myös oma äidinkieli hänellä on lähinnä murteellista muumiruotsia, joka ei käy oikeasta ruotsista.

    • selitys löytyy
    • SUOMEKSI KIITOS

      JA SITTEN

      "Kärnä löytää ilmiölle muutaman selittävän syyn. Ensinnä ovat KULTTUURISET tekijät. KAKSIKIELISET suomenruotsalaiset oppilaat vastasivat osaan kysymyksistä suomeksi, mikä johti epätarkkuuteen ja hylkäämiseen."

      Ovatko ns. ruotsinkieliset sittenkin vain rasti ruutuun ruotsinkielisiä, kun eivät osaa kokeisiin vastata äidinkielellään.
      Millä kielellä heille vanhemmat tai tarhatäti opettaa luonnon ihmeet.
      EIVÄT TIENNEET SUOMEN KANSALLISLINTUA !!!!

      • dsafghjg

        O.K.
        Tiedämme ruotsinkielen tyhmentävän vaikutuksen ja olemme kuulleet "sukurasitteista", silti, täytyykö tätä/näitä todistella vielä pitkään, vai olisiko
        VAPAAN KIELIVALINNAN AIKA.

    • hommat hoituvat..

      Heikkotasoiset suomenkieliset oppilaat siirretään nopeasti tukiopetukseen, joten sen suhteen ei ole huolta. Tukiopetuksessa suomenkieliset saavat varmasti vapauksia nyös kielivalintaan, joten senkään ei pitäisi olla suomenkielisille huolenaihe.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      97
      4399

    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      29
      3273

    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2360

    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      35
      1368

    5. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      10
      999

    6. Harmittaako sinua yhtään?

      Tuntuuko pahalta ollenkaan?
      Ikävä
      32
      996

    7. Minulla on käsitys

      Ettet ole kovin se k s uaalinen ihminen.
      Ikävä
      25
      990

    8. Mitä sun kaltainen ihminen tekee tämmöisessä paikassa?

      Et kuulu tänne?
      Ikävä
      153
      985

    9. rakas J siellä jossain

      Niin ikävä sua. -P. Nainen
      Ikävä
      6
      914

    10. Masan touhut etenee

      Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa
      Äänekoski
      12
      862
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt