että olen niin hemmetin onneton ilman hänen seuraansa (mies). Surkeaa roikkua muistoissaan, kun ei toinen kaipaa tippaakaan...
Totuus on se,
päivästä päivään
19537
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Se hälvenee ajansaatossa. Rakkaus muuttuu muistoksi, ikävä hämäräkuvaksi.
ja kohtako tupsahtaa joku surkea Yö:n linkki tänne?
tai popedaa? Vaikuttaako muuten huono yö linkkivalintoihin:)
Ei, kyllä nämä kaksi ovat nyyhkybiisien aatelia:
http://youtu.be/Hat1Hc9SNwE ja http://youtu.be/o22i_gqAf_o
Oletko IHAN varma, ettei se mies kaipaa sua tippaakaan?
Ainakin minä kaipaan yhtä naista aivan mielettömästi!!!
usko, että mielettömästi
Enkä edes yhtään liioittele, kun käytän sanaa 'mielettömästi'!
sinuna ottaisin siinä tapauksessa jo yhteyttä siihen kaivattuusi vai onk hän varattu? tosin eihän se nyt välttämättä este ole
Oikein arvasit, varattu on. Siksi tämä ikävä tuntuukin niin tuskalliselta...
kerro mieletön ikävä tälle kaipaamallesi naiselle suoraan , niin että hän uskoo sinun olevan tosissasi, tiedä vaikka teillä olisi vielä mahdollisuus...saada toisenne.
Mikään ei ole mahdotonta varsinkin jos saa kuulla totuuden toisen tunteista , muista kerran se vain kirpaisee... oli hänen vastaus tunteisiisi myönteinen tai kielteinen ,siitä on paljon helpompi jatkaa elämää yhdessä tai erikseen . eipähän tarvitse epävarmuudessa elellä ja ikävöidä turhaan.
Kai sitä voi silti ottaa yhteyttä...eikö kannattaisi selvittää asioita kuitenkin, ehkä ne olisi selvitettävissä?!
No ehkä pienen tipan verran. Ainakin näkeminen näyttää tuovan vaikeuksia, joten ehkä pinnan alla vielä kytee jotain tunteita.
Vaikka hänellä on kai vähän vaikeaa liitossaan, en haluaisi kuitenkaan aiheuttaa mitään hankaluuksia hänelle... jos mies on vielä mustasukkainen...
Uskoisin, että hän varmaan osaa siihen antaa vastauksen, aiheutatko hankaluuksia vai et ...juttelemalla se varmaan selviäisi. Ei se mustasukkaisuus aina ole välttämättä vaarallista laatua :) rohkeasti vaan.
Taidat olla vähän samantyyppisessä tilanteessa itsekin, koska suorastaan yllytät minua ottamaan yhteyttä häneen...:)?
Taidan soittaa hänelle, sitä olen tosin miettinyt jo monta päivää...
tosi monet ovat avo-tai avioliitossa onnettomia, mutteivat vaan jostain syystä pysty eroamaan. Vaikka ei edes ole lapsiakaan. Mun mielestä, jos monta vuotta ollut kylmää sängyssäkin, silloin olisi jo korkea aika puhaltaa peli poikki ja kantapäät vastakkain.
On niitä tunteita vielä, paljon.
Totta, niin totta. Olen itsekin sen saanut kokea, mutta vihdoin viimein sain voimaa lähteä. Oikein tein! Ja nyt olen onnellisesti rakastumassa suloiseen naiseen...
Melkoinen dilemma siispä monella meistä. Mitä tehdä näillä kaikilla käyttämättömillä tunteilla, jotka hiertävät sisintä?