Sinkut ja yksinäiset onnellisempia eläkeläisiä

aubautaumau

Uskon, että olette onnellisempia eläkeläisiä, koska totutte aikaisin olemaan yksin. Itse en tiedä miten selviäisin ilman rakasta puolisoa, lapsia aina tulen kaipaamaan, perheeni on mulle maailman tärkein asia.

Kun olen 80, puoliso kuollut, kaverit vanhainkodeissa ja lapset tekemässä omia asioita, menen makaamaan ja kuolen. Yksinäisillä ja sinkuilla on vaan uus päivä - taas kerran.

22

588

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Impivaarasta

      Jotkut osaavat olla yksin ja jotkut eivät. Omat pelkonsa kohdanneet ja itsensä ja elämänsä kanssa kanssa sinut eivät pelkää kuolemaa. Kaiken yksinäisyyden pelon takana on kuoleman pelko ja hylätyksi tulemisen pelko, joka juontaa evoluution alkuajoilta. Ihmisen ei ole hyvä olla yksin sillä hän tarvitsee toista antamaan hänelle tunteen siitä, että Jumala on olemassa, rakastaa, välittää, huolehtii ja ei hylkää häntä. Ihmiselle tärkeää on jatkuvuuden tunne. Elämässä ei olisi mitään mieltä, jos se olisi vain tarkoitettu koettavaksi yksin. Jakaminen, lisääntyminen, uusien asioiden kokeminen yhdessä on elämää. Yksin ei kukaan saisi jäädä, eikä ketään yksinäisyyteen hylätä, sillä se on ihmisen pahin pelko.

      Yksinäisyys pitää olla vapaaehtoista, mutta hylätyksi tulemiseen tarvitaan anteeksiantamaton kokemus, joka loukkaa niin syvältä, että on mahdoton ajatella pääsevänsä enää yhteyteen sen kanssa, jonka petti ja jota piti pilkkanaan vaikka toinen antoi hänelle kalleimpansa - rakkauden.

      • Anonyymi

        Useimmat osaavat olla ja jopa viihtyvät sekä yksin että kaksin ja isommassakin joukossa. Kokonaan ilman yhteisöä ihminen ei kauan pärjää. Nekin, jotka viihtyvät parhaiten yksin, tarvitsevat välttämättä myös muiden tukea ja työn tuloksia. Mutta mitään kotityrannia kukaan tuskin vierelleen kaipaa ainakaan jatkuvasti.

        Itse väsyn, jos kimpussa on koko ajan joku tai pitää seurustella isossa joukossa koko päivä. Silloin nautin, kun pääsen omaan rauhaan.


    • onnellinen sinkku

      Olet mummu oikeassa. Olen elänyt jo 15 vuotta sinkkuna eron jälkeen. Lapsia ei ole ja vähän sukulasia. Ystäväpiiri on kattava. On harrastuksia ja toimintaa. Ei pelota vanhuus ja eläkeikä. Olen tottunut elämään vapaasti aj yskin.

    • 1413

      En ole erityisen uskovainen tai yksinäinen tylsään elämään sidottu tyyppi, minä vain viihdyn omissa oloissani paremmin kuin porukassa, vaikka käyn paljon paikoissa ja juhlissa ym. Ja minä tunnen kuinka minua ei ahdista kuolema tai eläkeikä lainkaan, yksin synnytään, yksin kuollaan. Parisuhteen loppuminen tai elämäntilanteen muutoskaan ei ahdista, kun pärjää itsekseen. Joten jahka eläkeikä sitten tulee, ei minua pelota pelailla itsekseni ristikoita ja katsella televisiota, muita mummoja voin sitten nähdä jossain käsityöryhmässä.

      Omaiseni nukkui pois tänään ja sitä luulisi, että pelkäisi omaakin kuolemaansa nyt kun se tulee konkreettisesti esille, mutta ei, maallisista asioista siinä vain vapautuu.

      • Anonyymi

        laita viesti minulle olen 54 vuotias nainen ota yhtyttä laita viesti t marita


    • Nautitaan

      Olen 60v. ja asunut jo vuosia yksin.En ole lainkaan uskovainen,enkä minäkään viihdy isoissa porukoissa.
      Käyn lenkillä ja kaupoissa,katselen kaikkea kivaa.
      Välillä olen kierellyt kaupungilla ja juttelen ihmisten kanssa.
      Yksin on hyvä olla ,voi tehdä mitä huvittaa,nukkua,syödä milloin ja mitä haluaa ja olla tekemättä yhtään mitään.Ei tarvi passata ketään.
      Ihmisiä näkee tarpeeksi tuolla kaupungilla ja ruuhkabussissa.
      Kukaan ei ole mankumassa ruokaa tai sanomassa ,että pitäis siivota.Ihanaa aikaa
      tämä on.
      Voihan sitä sitten mennä johonkin käymään jos huvittaa nähdä ja tavata ihmisiä.

      • Anonyymi

        Samaa mieltä kanssasi. Itse olen kohta 70 ja ollut yksin jo reilu parikymmentä vuotta lapseni muutettua omilleen. Hänellä jo perhettä ja viikottain nähdään kun lähekkäin asutaan. Lapsenlapset viettävät joskus viikonloppua luonani, mutta muuten ei vieraita juuri käy.
        Joskus teen pikku matkoja kun sattuu sopiva hotellitarjous toiselle paikkakunnalle tai sopiva risteilytarjous matkatoimistolta, ulkomaat ei kiinnosta. Päivät menee harrastusten parissa välillä liiankin nopsaan. Ainoa mitä joskus kaipaan on juttuseura jonka kanssa soitella ja turista vaikka joutavia, mutta sekään ei ole välttämättömyys kun kuitenkin usein noilla reissuilla tulee jonkun kanssa enemmänkin juteltua.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Samaa mieltä kanssasi. Itse olen kohta 70 ja ollut yksin jo reilu parikymmentä vuotta lapseni muutettua omilleen. Hänellä jo perhettä ja viikottain nähdään kun lähekkäin asutaan. Lapsenlapset viettävät joskus viikonloppua luonani, mutta muuten ei vieraita juuri käy.
        Joskus teen pikku matkoja kun sattuu sopiva hotellitarjous toiselle paikkakunnalle tai sopiva risteilytarjous matkatoimistolta, ulkomaat ei kiinnosta. Päivät menee harrastusten parissa välillä liiankin nopsaan. Ainoa mitä joskus kaipaan on juttuseura jonka kanssa soitella ja turista vaikka joutavia, mutta sekään ei ole välttämättömyys kun kuitenkin usein noilla reissuilla tulee jonkun kanssa enemmänkin juteltua.

        Hyvä sinä!


    • Anonyymi

      Minä olen yli 70 vuotta. Elän elämäni parasta aikaa. Puoliso kuoli jo 5 vuotta sitten, mutta yksinäisyyttä en pode. Lapsetkin ja lastenlapset ovat kaukana, mutta maailma on täynnä ihmisiä. Harrastusmahdollisuuksia on joka lähtöön.

      Joku nyt sanoo, että eihän mikään rakasta puolisoa korvaa. Se on tietysti totta, ei korvaa mikään ei. Silti elämässä on paljon mukavia asioita. Minulle puoliso, niin rakas ja hyvä kuin olikin, ei koskaan ollut koko elämä.

      Jos on toimivat jalat ja järkeä vielä päässä, yksin ei tarvitse olla.

    • Anonyymi

      Mitä hullua aloittaja tarkoittaa? Ei eläkeläisen tarvitse olla yksin! Eläkeläisiä on paljon, ja niillä on yhteisiä harrastuksia, retkiä, vapaaehtoishommia, matkoja, kielten opiskelua, kuorolaulua, keilaamista... Moni puuhaa lastenlasten kanssa, toiset kouluvaarina ja ties mitä. Aina kiire!

      • Anonyymi

        Niinpä. Minäkin aikoinaan eläkkeelle päästyäni liityin erääseen eläkeläisyhdistykseen jota oli minulle kehuttu. No , oli niin sisäänlämpiävää touhua että paikalle mennessäni ei edes tervehdykseen vastattu, yksin sain pöydässä istua paria poikkeuskertaa lukuunottamatta. Kukaan ei halunnut tulla juttelemaan kanssani, kun en itse ole sellainen joka suunapäänä on vieraaseen seuraan heti tunkemassa. En koko aikana mitä tilaisuuksissa kävin parin vuoden aikana, osa jopa viikottain, tuntenut oloani tervetulleeksi, joten jättäydyin pois ja erosin koko yhdistyksestä. Kynnys liittyä johonkin toiseen nousi niin korkealle että on jäänyt sikseen.


    • Anonyymi

      Jos olet oppinut (opetellut) olemaan yksin ja toimimaan itsenäisesti, ei se yksinäinen vanhuus ole pelote.
      Olen vähän nuorempi, mutta väitän näin.
      Kyse ei ole niinkään siitä jäätkö itkemään yksin, vaan osaatko itkeä myös yksin. Siihen kun ei kuole.
      Uusi päivä koittaa aina ja kunhan pysyy liikkeessä, fyysisesti ja/tai henkisesti eikä unohdu liian pitkäksi aikaa paikalleen- tekee paljon tai edes ajattelee asioita ja kiinnostuu niistä - on suojassa masennukselta.
      Masennus on eläkeläisen vihulainen nro 1, ei leskeys.

      • Anonyymi

        Siinähän se onkin, jos on tottunut elämään ja toimimaan itsenäisesti, ja tuleekin tilanne, että tarvitsee apua, eikä enää pärjääkään yksin.
        On iso kynnys pyytää apua, tai ottaa sitä vastaan, kun on aina ennen toiminut itse.
        Sekin saattaa pahimmillaan syrjäyttää eläkeläisen, ja voi tulla masennustakin, eläkeläinen saattaa vetäytyä, erakoitua.
        Niin kauan kuin pysyy kunnossa, niin ei mikään oikeastaan estä menemästä ja tekemästä.
        Omalla kohdallani, jos joskus vanhaksi tulen, haluaisin johonkin laitokseen, vanhainkotiin, ettei tarvitsisi jäädä yksin kotiin, odottelemaan jotain kotihoitoa, tuleeko se käymään vai ei. Ja niin että se olisi sitten ainoa ihmiskontakti, ei kiitos.
        Lapsettomana ei ole jälkeläisiäkään, jotka kävisivät katsomassa, vaikka ei sekään tarkoita että jos olisi, niin kävisivät. On myös eläkeläisiä ja vanhuksia, joilla on huonot, olemattomat välit lastensa kanssa, kenellä mistäkin syystä.


    • Anonyymi

      Kun kaverit on vanhainkodeissa, siellähän sinäkin olet!

    • Anonyymi

      Niille, jotka eivät selviydy kotona yksin, on olemassa kotipalvelua. Pientä maksua vastaan tietysti. Sosiaalitoimi voi tehdä tarvekartoituksen.

      Kannattaisi ajatella ja selvittää jo etukäteen, miten järjestää elämänsä, jos toimintakyky heikkenee vuosien karttuessa.

      Elämä muuttuu jokaisella vuosien vieriessä. Parempi on ajatella, että kaikesta selvitään eikä luulla, ettei selviä. Muutkin ovat selviytyneet!

      • Anonyymi

        Ei voi sanoa, että muutkin ovat selviytyneet, koska on ollut myös heitä, jotka eivät ole selviytyneet. Osa on toki selviytynyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei voi sanoa, että muutkin ovat selviytyneet, koska on ollut myös heitä, jotka eivät ole selviytyneet. Osa on toki selviytynyt.

        Mitä tarkoitat sillä, että eivät ole selviytyneet?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä tarkoitat sillä, että eivät ole selviytyneet?

        Siis kun ikääntyy ja kunto heikkenee, voi ihminen jopa kuolla.
        Sitä tarkoitin, että kaikki eivät selviydy, joillain lähtee ikävä kyllä henki.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis kun ikääntyy ja kunto heikkenee, voi ihminen jopa kuolla.
        Sitä tarkoitin, että kaikki eivät selviydy, joillain lähtee ikävä kyllä henki.

        Ikävä kyllä henki lähtee jokaiselta, olitpa sitten yksin tai kaksin tai miten hyvänsä!


    • Anonyymi

      MOI LAITA V IESTI MINULLE OLEN 55 VUOTIAS SAIKO VIESTIN MINULTA T MARITA

      • Anonyymi

        Kenen sinulle pitäisi viestiä laittaa ja mihin ? Aloitus on yli 10 vuotta vanha.


    • Anonyymi

      LAITA VIESTI OLEN 55VUOTIAS NAINEN SATKO VIESTIN MINULTA OT A YHTYTTÄ T MARITA

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Jos nainen harrastaa seksiä

      Useiden kanssa, miten se eroaa miesten mielestä siitä, jos miehellä on ollut useita s kumppaneita? Oletan että kaikki mi
      Ikävä
      324
      3377
    2. Ikävöin sinua kokoyön!

      En halua odottaa, että voisin näyttää sinulle kuinka paljon rakastan sinua. Toivon, että uskot, että olen varsin hullun
      Ikävä
      19
      2278
    3. Pihlaja-puulle

      Illat on mulle pahimpia. En tiiä miks se olis vaan parasta yöstä toiseen nukkua sun kanssa ja herätä sun kasvoihin. Jos
      Ikävä
      15
      1880
    4. Päivieni piristys, missä olet?

      Toit iloa ja valoa mun elämään ☀️ Nyt mennyt kohta viikko ettei ole nähty. Kaipaan nähdä sua silti ja pelkään vaikka tei
      Ikävä
      14
      1605
    5. Kova karman laki

      Karman lain kautta pahantekijä tehdessään pahaa toteuttaa koston ja rangaistuksen sille jolle pahaa on tehty. Tämä tarko
      Hindulaisuus
      417
      1522
    6. Kysymys Kuhmolaisille

      Hei. Olen 32 vuotias nainen ja muutin Kuhmoon noin 12 vuotta sitten. Mutta nyt täytyy ihmetellä ihan ääneen että onhan t
      Kuhmo
      36
      1404
    7. Savimajasta lääketieteen tohtoriksi - ja ei tikkua ristiin

      ”Jos ihminen muuttaa savimajasta tänne kerrostaloon länsimaisen elintason piiriin ilman että tarvitsee panna tikkua rist
      Maahanmuutto
      245
      1334
    8. Älä mahdollisesti ota itseesi

      En voinut tietää. Sitäpaitsi.. niin
      Ikävä
      17
      1274
    9. Olen valtavan ihastunut

      Yritin sen sinulle viime viikolla kertoa, mutta liikaa muuttujia ja isoja tunteita, niin en kyllä ollut kovin selkeä.
      Ikävä
      63
      1076
    10. Ensi viikolla tulen takaisin

      Ja käyn varmaan siellä monta kertaa. Monta mahdollisuutta nähdä jos olet siellä päin
      Ikävä
      20
      1010
    Aihe