Suunnitteilla oleva kuntauudistus lisäisi kaksikielisten (tai tarkallaeen ottaen ns. kaksikielisten) kuntien määrää.
Tämä luonnolisesti hankaloittaisi ruotsinkielenosaamisvaatimuksien takia esimerkiksi poliisien rekrytointia tietyissä kunnissa, joissa on optimistisestikin arvioiden hurreja yhden käden sormin laskettava määrä.
Helvetin fiksu suunnitelma.
Ja kaikkihan me tiedämme mitä kieltä puhuvat ovat tämän pelleilyn, suoranaisen suomalaisia kohtaan osoitetun vttuilun pääarkkitehteja..
Tämä luonnolisesti hankaloittaisi ruotsinkielenosaamisvaatimuksien takia esimerkiksi poliisien rekrytointia tietyissä kunnissa, joissa on optimistisestikin arvioiden hurreja yhden käden sormin laskettava määrä.
Helvetin fiksu suunnitelma.
Ja kaikkihan me tiedämme mitä kieltä puhuvat ovat tämän pelleilyn, suoranaisen suomalaisia kohtaan osoitetun vttuilun pääarkkitehteja..
Vastaukset 3
Vanhimmat
On välttämätöntä, että varsinkin kuntauudistuksen toteudutua pitää kuntalakia muuttaa kaksikielisyysrajan suhteen.
Varsinkin se 3 000 asukkaan kaksikielisyysraja on tulevaisuudessa kohtuuton.
Myös vapaaehtoinen kaksikielisyys pitää lopettaa, koska se altistaa epädemokraattiselle vaikuttamiselle ja valtiontukikeinottelulle.
Muuten nykyinen 7%:n kaksikielisyysrajan kanssa voitaisiin elää. Vaikka kyllähän se voitaisiin nostaa ainakin 10%:in.
Olisiko suunniteltu Suur-Helsinki kaksikielinen tuon 7%:n rajan mukaan?
Se olisi aika hilkulla, koska Sipoota kaavaillaan mukaan.
Toisaalta. Svekot keksisivät taas uuden lain, jonka mukaan pääkaupunki pitää olla kaksikielinen. Jollain näppärän valheellisella syyllä.
20 % on hyvä raja.
Kielibarometri 2008 -selvityksen mukaan ...
.. Jos vähemmistön
määrällinen osuus on alle 20 prosenttia väestöstä,
palvelujen saatavuus omalla kielellä
heikkenee selvästi. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa vähemmistön kieli
on ruotsi.
Hallintovastaavien näkemys tilanteesta vaikuttaisi olevan samansuuntainen
ja he epäilivät, että kielelliset oikeudet eivät aina toteudu, kun toinen kieliryhmä
muodostaa pienen vähemmistön kunnassa..
Kriittinen massa
Mitä usemapi ihminen edustaa organisaatiossa jotain tiettyä intressiä, sitä useampi ajattelee automaattisesti ryhmän tarpeita. Kaksikielisen organisaation kielellisellä jaotuksella on suuri merkitys sille, miten hyvin kaksikielisyys toimii. Organisaatiossa, jossa kieliryhmät ovat yhtä suuria, kaksikielisyys toimii paremmin, organisaatiossa, jossa toinen kieliryhmä on vähemmistössä, organisaation palvelut toimivat sillä kielellä useimmiten paljon huonommin.
Kyse on siis kriittisestä massasta. Vähemmistön absoluuttisella ja suhteellisella koolla on merkitystä. Pieni vähemmistö (enintään noin 15 prosentin) taistelee sen puolesta, että se edes huomattaisiin, kun taas suurempi vähemmistö pystyy vaikuttamaan. Rosabeth Moss Kanterin (1977) mukaan kolmasosa on eräänlainen kriittinen raja. Jos jokin vähemmistö (naiset/miehet, etninen ryhmä, uskonnollinen ryhmä) muodostaa alle kolmasosan jostain ryhmästä, se keskittyy olemaan vähemmistöä. Jos osuus ylittää kolmasosan, vähemmistö tuntee olonsa turvalliseksi ja vähemmistössä voi esiintyä erilaisia ryhmittymiä. Ryhmät eivät enää puhu yhdellä äänellä. Jos raja ylittää 40 prosenttia, vähemmistö lakkaa olemasta vähemmistö, sillä silloin ryhmien välillä on tasapaino.
Myös kielellisssä yhteyksissä eräänlainen kriittinen raja kulkee yhden kolmasosan kohdalla (Henriksson 2011). Jos kielivähemmistön osuus jostain ryhmästä on suunnilleen yksi kolmasosa, on toimivalle kaksikielisyydelle suhteellisen hyvät edellytykset.