Useammissakin fantasikeskusteluissa tulee esiin, että keksityt kielet ovat huonoja, kliseitä ja tyhmiä.
Itse olen kirjoittamassa omaa eeposta omassa maailmassa. Tarinakäsikirjoitus on aloittamatta, mutta idea on. Olen tosin kirjoittanut minämuotoisen kertomukset tutkimusmatkailijasta maailmassani, joka kertoo henkilön kokemana mitä näkyy.
Asiaan. Henkiolennoilla tulee olemaan suuri merkitys. Heillä pitäisi olla ikiaikaisina jokin vanha ja vaikea kieli. Mietin, että miksi keksiä, kun sellainen on. Voisin käyttää muokattua 50-60-luvun stadin slangia.
Aion käyttää eri kansojen kielinä kuitenkin suomen murteita. Meänkieltä, pohjanmaan murretta ja savoa.
Hyvä vai huono? Luulisin olevan ainakin omaperäinen.
Itse olen kirjoittamassa omaa eeposta omassa maailmassa. Tarinakäsikirjoitus on aloittamatta, mutta idea on. Olen tosin kirjoittanut minämuotoisen kertomukset tutkimusmatkailijasta maailmassani, joka kertoo henkilön kokemana mitä näkyy.
Asiaan. Henkiolennoilla tulee olemaan suuri merkitys. Heillä pitäisi olla ikiaikaisina jokin vanha ja vaikea kieli. Mietin, että miksi keksiä, kun sellainen on. Voisin käyttää muokattua 50-60-luvun stadin slangia.
Aion käyttää eri kansojen kielinä kuitenkin suomen murteita. Meänkieltä, pohjanmaan murretta ja savoa.
Hyvä vai huono? Luulisin olevan ainakin omaperäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eikähän tarinan onnistuminen riipu ennemmin ihan muusta - juonesta, päähenkilöistä ja tapahtumien kerronnasta - kuin henkiolentojen käyttämästä kielestä. Oleellista on tietenkin se, että lukija ymmärtää sitä riittävän helposti tai sisältö on avattu toisella tapaa, eikä tarina sisällä liikaa keksityn kielen käyttöä. Silloin sitä ei jaksa enää lukea. Jos käytät stadin slangista muokattua kieltä, niin ainakin monella lukijalla on mahdollisuus tajuta sitä jollain tasolla ilmankin selityksiä.
Samaa mieltä, että riippuu kokonaisuudesta, mutta idea on minusta mielenkiintoinen ja voisin kuvitella, että olisi kiva lukea sellainen kirja.
Murteet eivät toimi fantasiatarinassa, olen testannut kuukauden päivät. Ja vaikka toimisikin, luen hyvän tarinan ilman murteita. Keskity olennaiseen: tarinaan, juoneen, kerrontatapaan ja henkilöhahmoihin.
Ainoa jokseenkin toimiva tapaus oli Eddingsin Mimbren ritareiden puheenparsi. Suomennoksessa käytettyjä sanoja: sa, ma, sun, ällös, ollos. En kopioisi ainakaan ritarihahmolle, sen verran nähtyä on.
>Murteet eivät toimi fantasiatarinassa
Kyllä ja ei. Esimerkiksi Star Warsissa Naboo-planeetan "toinen kansa" gungalaiset (kuten Jar Jar Binks) puhuivat gungaa, mikä on käytännössä erittäin vahvalla aksentilla puhuttua englantia. Alunperin kieli suunniteltiin elokuvaan eli puhuttuun muotoon, mutta olen lukenut myös kirjallisessa muodossa jatkotarinoita joissa sitä käytetään. Se toimii kirjoitettunakin ihan hyvin, mutta huomasin ettei sitä saa käyttää liikaa, eikä se saa poiketa liikaa todellisesta kielestä. Silloin sitä ei jaksa lukea, koska lukijan energia kuluu "koodin avaamiseen" eli tekstin kääntämiseen ymmärrettäväksi.
http://starwars.wikia.com/wiki/Gungan_Basic
Pidätkö Jar Jar Binksiä hyvänä esimerkkinä? No jaa, makuja on monia. Omalta kohdata kyseinen pelle miltei pilasi Star Wars -elämykseni. Olisin tunkenut Jar Jarin lihamyllyyn ja syöttänyt kaloille.
Oli hyvä, että tuottajat havaitsivat kuinka vähän suuri yleisö piti hahmosta:
http://en.wikipedia.org/wiki/Jar_Jar_Binks#Reception