Vaiettu, kielletty, totuus.

Mitä siitä hyötyisit ? Jos kohteesi on varattu,voisit satuttaa monia ja hajoittaa jotain.
Kannattaa miettiä myös.oletko oikeasti rakastunut vai ihastunut haavekuvaan.
Mitä elämässäsi on pielessä? Mitä kaipaat tilalle? Muuttuuko elämäsi paremmaksi jos tunnustat ja siirrät tuskasi jollekin muulle?
Onko se rakkautta jos satuttaa muita?

No kerpele tää elämä helppoa ole koskaan, joten anna palaa vaan. Sittenpähän voitais yhdessä pähkäillä tilannetta (jos Hän olisit)... Kyllä asiat aina jotenkin järjestyy. Kummallakin vois olla parempi olo kun juttu otettais esille. :)

Haaveet voi joskus olla ainoa jäljellä oleva toivo, joka kannattelee. Ilman haaveita elämä on tylsää.

http://www.youtube.com/watch?v=jYa1eI1hpDE&ob=av2e

Jos tietäisin että sinäkin haluat, niin en ymmärrä miksei saataisi tätä yhdessä toimimaan.

http://www.youtube.com/watch?v=S88Wit5bNdY


Niinpä;):)

Mä olen siinä mielessä aika ylpeä, jos huomaan että joku yrittää hyväksikäyttää tunteitani, muutun äärimmäisen kylmäksi.

Jos kerran on ollut mopoauton kyydissä, niin varmasti sen jälkeen homma toimii bemarilla :)

Sitten ei kannata huonompaan kyytiin ainakaan lähteä.

Mitä tarkoittaa irl....?

Kuule, jos sulla olisi selkärankaa edes limanuljaskan verran niin sanoisit, että ei kiinnosta, häivy.

Älä ihmeessä tee sitä, sotkeutuisit vaan tosi pahasti maailmasn, jossa kaikki ihmiset vihaisi sua, menettäisit kaikki ystävät (ns.) ja läheiset ja pilaisit vatvomisellasi tämän toisenkin ihmisen elämän.

OMG!!!!

IRL! Sitäkö sä oot yrittänyt koko ajan?..Minä typerys!..Olisit heti sanonut, että haluut..huoh!..tavata. Itse elin "virtuaalitodellisuudessa"..no siinä tapauksessa on ryhdyttävä "tarpeellisiin" toimenpiteisiin..hih! Rakastan,tykkään ja ikävöin sinua "in real life"..onnistuu..kultaseni..pus! : )

Aloittaja ajattelee juuri kuten minä.

Kumma juttu, heräsin kolmelta yöllä, kaikki oli mielessäni kristallinkirkasta ja selvää. Eikä minulla ollut epäilyksen häivääkään.

Aamun tullen, se kristallinkirkkaus hävisikin jonnekin usvan sekaan, ja yölliset niin selkeät tuntemukset tuntuivatkin yhtäkkiä niin vääriltä kuin olla voi.

Miten voikin vaihdella ajatukset, tunteet ja aikomukset aivan laidasta laitaan.

Mutta totuus on, että en voi olla pitämättä hänestä.

Onko tuo nyt sitten niin kauheata. Ei se maailmaa tietääkseni kaada, jos pidät hänestä tai kenestä vaan. Jos olet varattu, niin silloin tuntemuksesi tosiaan ovat väärät ja sinun pitää ratkaista asia niin, että olet rehellinen kaikille osapuolille, etkä vaan pidä kenenkään selän takana mitään peliä. Muista, että mikään ei loukkaa enempää kuin kaksinaamainen kaksoiselämä.

Pidä ihmeessä!
Mutta älä takerru toiseen jos toista ei kiinnosta.
Tai jos hän pitää sinusta niin se ei ole rakkautta,toisesta voi pitää ilman rakkautta.
Hölmö rakastaa yksin ja kuvittelee että toinenkin rakastaa.

Niinpä.

Rakkauttakin on monelaista. Välillä yritän uskotella itselleni, että nyt ei olekaan kyse sellaisesta rakkaudesta, jollaiseksi rakkaus "perinteisesti" mielletään, vaan jostain "puhtaasta rakkaudesta". Paskanmarjat, en onnistu huijaamaan itseänikään :/.

Jep, vaikea olisi tilanne, mutta kaikesta voisi selvitä ja se voisi tuoda paljon onnea elämään."Jokainen tehtävä tuo mukanaan siihen tarvittavat voimat"

Minäkin mietin tänään, että mitähän mahtaisi tapahtua, jos tunnustaisin tunteeni sinulle irl. Tilanteesta voisi kehkeytyä vielä vatava soppa, tai sitten ei... Kaikki riippuisi sinusta, siitä mitä tunnet minua kohtaan.

Jos tunteita on, voisimme joutua tekemään melkoisia järjestelyitä ennenkuin voisimme oikeasti nauttia toisistamme. Tilanne joka aiheuttausi paljon vaivaa, mutta lopputulos olisi varmasti kaiken sen arvoista.

Jos taas et tuntisi samoin, kokisin nolauksen. Sinä kuitenkin välität minusta oikeasti, eli et nauraisi. Korkeintaan saattaisit pitää minua lapsellisena tytön hupakkona. Kuitenkin lausuisit lohduttavat, mutta samalla järkevät sanat. Neuvoisit minua jatkamaan elämääni ja kaikki jatkuisi ennallaan, kunnes unohtaisin sinut.

Periaatteessa voisin saada aikaan kiusallisen tilanteen hetkeksi. Tuskin kuitenkaan suurempaa tuhoa. Ja hei kiusallisista tilanteista ollaan selvitty ennenkin! Saatanpa siis tunnustaa, kun seuraavan kerran sopivasti kahden tapaamme ;)

Kunpa tapaisimmekin..huoh!

Ei pidä aliarvioida totuuden merkitystä. Kyllä jos minulle tärkeä ihminen tunnustaisi tunteensa niin olisin onnellisempi, varsinkin jos ne tunteet ovat kuitenkin koko ajan levänneet tekoja alla, mutta tunnustamattomina. Sellainen on aika kuluttavaa loppujen lopuksi, kun sitä kuitenkin miettii, että oliko tässä nyt mitään, tunsiko hän mitään vai kuvittelinko kaiken?

Eräs ystäväni kysyi tuola pimeässä

elämän perusedellytyksiä, kun tarkasti miettii niin

1. selviytyminen 2. tarkoitettujen asioiden tekeminen 3. muut tarpeet

mitä olet mieltä? toivottavasti olet jo ymmärtänyt menneiden vuosien käytökseni ja että sille todella todella todella oli syynsä. Jos en olisi pitänyt sinua minulle tärkeänä olisin toiminut täysin toisin. Sanat joita ei sanotuksi saa on että nyt on kaikkien voimavarojen keskittäminen pakollista ja kaikki tässä elämässä ei ole pelkkää hyvää ja kestämistä on enemmän kuin paljon. Toivottavasti sinun luoksesi on kiirinyt hyviä asioita tänä kevään alkuna etkä ole joutunut kokemaan tälläistä vastaavaa jota ei toivoisi kenellekään. Olen taas viimeaikoina käynyt täälä kirjoittelemassa joten jos ja kun täälä menet tai edes kuvitteellisesti helpottaa vaihtaa ajatuksia..älyä tarvitaan että selviytyy.

http://www.youtube.com/watch?v=zE-rD8vcY4U

verta nenästäni :(

Kyllä sitä itse ainakin tulen varmaan vielä kuolinvuoteellanikin miettimään, että rakastiko hän minua koskaan, missään vaiheessa, vai mitä se kaikki oikein oli?

http://www.youtube.com/watch?v=Drd2N4irvyo&feature=related

Miksi tämä "Selvä Asia = Rakkaus!" on näin vaikeasti ymmärretty. En tiedä, oletin että toin tunteeni ja ajatukseni tarpeeksi selvästi esille..mutta..jos se ei riitä..niin..olen kai sitten "heikoilla jäillä"..en tiedä..en todellakaan tiedä..halusin ehkä vastakaikua, tai jotain..emmä tiiä..nää tunne asiat on tosi vaikeita..varsinkin tälläselle rakastuneelle, herkälle ja tunteelliselle miehelle..emmä tiiä..Kerro sä..

myös toisenlainen. Niin monta totuutta

Ei tarvitse tunnustaa jos siltä tuntuu. Tiedän kuitenkin, se riittää minulle.

Onko tämä ap:lta nyt tällaista kuuluisaa sinä-muotoista ajatusten purkua, vai oletko langennut siihen intuitio-skeidaan, että kuvittelet hänen tunnistaneen täältä sinun tunnustuksesi?

Eikö täällä kaikki (sorry vaan) ole yksipuolisia kaipailijoita, jotka kilpaa vastailevat toistensa kirjoituksiin?

Järki päässä molemmilla -> kyllä.
Tiedetään tilanne -> kyllä.
Hyväksytään asian laita -> ???

Tieto joskus lisää tuskaa, mutta joskus se avaa silmät. Tuntea saa -mut toimia sit ei (jos on varattu)
Kerroin joskus yhdelle ihmiselle, et on ihana ja olen tykästynyt. Mut en halunnut mitään suhdetta. Halusin vaan et tietää. Itse haluaisin tietää, jos joku minusta tykkäisi.
En tiedä vaikuttaisiko se muuta kuin hymyilisin useammin...

En usko, että kirjoittaja on se kenen toivoisin hänen olevan. Mutta itselläni on sama tilanne. Tunnen ja paljon. En kuitenkaan uskalla sanoa mitään ja toivon, että kyseinen henkilö löytää unelmiensa kumppanin. Vaikka se samalla sattuukin. En tiedä tämän toisen tunteista, toivon toki, että tunteet olisivat samat. Suoraan ei ole mitään sellaista ikinä sanottu, mutta välillämme on aistittavissa jotain muutakin kuin kaveruutta. Ehkä kuvittelen, ehkä en, mutta sen tiedän, että viihdymme toistemme seurassa. Toisaalta totuus satuttaisi, olisi se mikä vain, koska asiat menisivät monimutkaisemmiksi. Mutta toisaalta tieto helpottaisi. Voisimmeko jatkaa kavereina/ystävinä? En tiedä. Koska haluaisin olla enemmän, mutta en kuitenkaan voi. Ikinä en pettäisi miestäni. Ja tiedän, ettei tämä kyseinen henkilö myöskään ikinä haluaisi rikkoa toisen suhdetta ja viedä ns. "toisen omaa".

Hankala tilanne. Mutta aloittajalle huomioksi, ettei hän todellakaan ole ainut tällaisten tunteiden kanssa. Ja voi olla hyvin mahdollista, että myös tämä toinen osapuoli tuntee samoin. Mutta se ei selviä kuin kysymällä. Ole rohkea. Haluatko miettiä loppuelämäsi, tunteeko toinen samoin? Minä ainakaan en.

En tiedä, miksi tänne kirjoitin. Ikinä ennen en ole kirjoittanut, vain lukenut. Kuitenkin se toivo, että löytäisi tämän kyseisen henkilön kirjoittamasta täältä on suuri, vaikkei hän varmasti täällä pyörikään. Tai mistä minä tiedän. Mutta jos olisit juuri SE henkilö, niin osaat yhdistää tämän: viime yönä sanoit autossani jotakin sellaista vitsinä/heittona, jonka olisin toivonut olevan totta.

But like I said, be brave :)

Niin, tiedän kyllä tilanteen vaikeuden, eikä minulla ole siihen ratkaisua.

Ajattelen sinua aina, eikä kukaan toinen voi saada paikkaasi sydämessäni.

Minäkin tiedän vaikeuden ja elän sitä jo parhaillani. Niin kuin olet huomannut on mulla näitä drama queenin taipumuksia, ja joskus kun lukee vanhoja viestejään, niin nolottaa.

Vaikeksista huolimatta uskon, että olisin onnellisempi, jos tällainen viesti olisi minulle. Olisi kiva olla ehyt ja yksi tai ehkä kaksi ehyttä eikä niin yksin.

http://www.youtube.com/watch?v=g41ehFERfuk&feature=relmfu

vastaisin kyllä..ja jättäisin kaiken..

www.youtube.com/watch?v=Jeg-jT7MnEs&feature=related

Vaikeaa on, kun en haluaisi sitä itsellenikään tunnustaa. Riitelen itseni kanssa ja se ei aina olekkaan mitään pientä sähinää. Kolme oikeaa sanaa joita en haluaisi välttämättä ajatella, mutta tuossa ne nyt ovat sinun otsikossasi.Pelottavan näköinen rivi, jotka hiipivät tajuntaani paikkaa ja aikaa katsomatta. Todellakin väärässä paikassa, johon ei kuulu kolmansia osapuolia. Seuraan tilannetta miten tässä riidassani käy itseni kanssa.

nosto

Kun täällä on samantyylisiä kirjoittajia, että mistä voi olla varma, ettei nyt sotke kirjoittajia toisiinsa? Minä olen jo historiaa tällä, alkuun olin varma tunnistamisesta, mutta en enää lainkaan.

Ei pahalla, mutta tämä on mielestäni täysin väärä paikka kysellä mitään oikeita ja todellisia kysymyksiä, ellei ole selvänäkijän tai meedion lahjoja. Kai sellaisiakin voi olla. Vuorovaikutus täällä ei ole sitä, mitä sen kuuluisi olla.

Saitko ap tunnustettua sun tunteet ja kävikö onnellisesti?

Soppaa keitellään taas. Ei se tunne mihinkään kadonnut, kieltämättä voin paremmin kun olet siinä. Kahdenkeskeistä hetkeä odotellen.

En ole parempi kuin te ja roikun itsekkin ikäväpalstalla, mutta olen sentään yrittänyt tehdä jotain. Laitoin tekstiviestin miehelle mutta varattu kun oli halusi olla vaan kaveri. En minä muuta oottanutkaan itseäni helpottaakseen halusin kertoa. Joku voi senkin tuomita mutta sen helvetin minkä jatkuva toisen ajatteleminen saa aikaan tietää vain saman kokenut. Ei mielenterveys enää kestänyt asioiden pyörittelyä päässä ja kun toinenkin reakoi selvästi mun läheisyyteen. Oli silmäpeliä, hymyä vihjailevaa läppää.Selvitettiin asia ja tunteita oli toiselta puolelta mutta pääsyttiin kaverilinjalle toisen sitoumusten vuoksi. Näin on helpompi en elättele turhia toiveita mutta välillä käyn täällä ikäväpalstalla purkamassa ikävää. Onneksi se on haihtumassa.Tiedän mitä käytte läpi ja toivon että saatte kuviot järjestykseen ennen kun järki lähtee. asiat monesti mutkistuu kun aika menee eikä mitään tapahdu alkaa tulla vainoharhaiseksi ja tosi ja epätosi sekottua.

Kyllä olen suhun ihastunut ja vaik aiheuttais kauheen tilanteen ni mitä sitten. Olen tullut siihen tulokseen että elän vain kerran. Tää on kohtalo

Mistäköhän sen vääntäisi että ymmärtäisit ettei ei ole mitään "tunnetta".

Ainakaan minun puolelta. Rakkautta on,mutta kohde on toinen,se joka on kainalossani öisin=)

Ei jaksais enää tätä paskaa..

Ap taitaa kyllä olla nainen. En usko että on miehen kirjoittama!

Joku provoilee..ja naureskelee..