Virkkunen selvityttää kaksikielisten tiekylttien kustannukset
jussiniinisto.fi:
"Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen vastasi kirjalliseen kysymykseeni kuntauudistuksen vaikutuksista kuntien kaksikielisyyteen. Kysyin onko hallitus aikeissa selvittää kuntauudistuksen yhteydessä kaksikielisyydestä aiheutuvat kustannukset ehdotettujen selvitysalueiden kunnille ja onko kielilainsäädäntöä tarkoitus muuttaa?
Ministerin vastaus on lupaava, sillä sen mukaan kuntarakenteen muuttuessa tulee arvioitavaksi, miten uudistus vaikuttaa kielellisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja miten muutoksien perusteella lainsäädäntöä tulisi muuttaa. Kysymyksessä esille nostamani yksityiskohta koskien tienviittoja olisi ministerin mukaan myös otettava lainsäädäntömuutoksia mietittäessä huomioon.
Alla ministerin vastaus kokonaisuudessaan.
“Kuntauudistuksen jatkovalmistelu on käynnistynyt. Helmikuussa asettamani rakennelakityöryhmän tehtävänä on valmistella luonnos hallituksen esitys rakennelaiksi. Lainsäädännön valmistelussa on otettava huomioon myös muun lainsäädännön uudistustarve.
Rakennelain valmistelussa arvioidaan esityksen vaikutukset eli mm. alueen kielellisen aseman muutoksesta aiheutuvat vaikutukset kuntalaisten mahdollisuuksiin saada palveluja omalla kielellään, taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset hallintoon. Esitystä laadittaessa on otettava huomioon perustuslain turvaamien kielellisten oikeuksien turvaaminen perustuslain edellyttämällä tavalla niin laintasolla kuin käytännössä.
Kielilain (423/2003) 33 §:n mukaan kaksikielisessä kunnassa viranomaisen asettamien kilpien, liikennemerkkien ja muiden yleisölle suunnattujen vastaavien opasteiden tekstien on oltava suomen- ja ruotsinkielisiä. Kirjallisessa kysymyksessä on esitetty, että kuntauudistuksessa tulisi selvittää kaksikielisten alueiden laajentumisesta aiheutuvat uusien kylttien asentamisesta aiheutuvat kustannukset.
Kaksikielisten alueiden laajentuminen on ollut esillä tienviittakysymyksen osalta jo aiemmin erityisesti alueille, joissa paikoilla ei ole olemassa ruotsinkielisiä nimiä. Mm. Lohjan kaupunki on tehnyt aloitteen, jossa esitetään, että tienviitoitus voisi olla yksikielinen sellaisilla alueilla, joista ei ole olemassa ruotsinkielisiä nimiä.
Kuntauudistuksen vaikutuksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että kuntia koskeva yleinen lainsäädäntö on säädetty nykyisenkaltaisen kuntarakenteen pohjalle. Kuntarakenteen muuttuessa tulee arvioitavaksi, miten kuntauudistus vaikuttaa kielellisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja miten muutoksien perusteella lainsäädäntöä tulisi muuttaa. Lainsäädäntömuutoksia mietittäessä olisi otettava huomioon myös kirjallisessa kysymyksessä esitetty tienviittakysymys.”
Jälleen kerran mainittakoon, että Ruotsin edellinen pääministeri Göran Persson sanoi Haaparannassa lokakuussa 2004, että "Ruotsilla ei olisi varaa Suomen kaltaiseen kaksikielisyyteen".
jussiniinisto.fi:
"Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen vastasi kirjalliseen kysymykseeni kuntauudistuksen vaikutuksista kuntien kaksikielisyyteen. Kysyin onko hallitus aikeissa selvittää kuntauudistuksen yhteydessä kaksikielisyydestä aiheutuvat kustannukset ehdotettujen selvitysalueiden kunnille ja onko kielilainsäädäntöä tarkoitus muuttaa?
Ministerin vastaus on lupaava, sillä sen mukaan kuntarakenteen muuttuessa tulee arvioitavaksi, miten uudistus vaikuttaa kielellisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja miten muutoksien perusteella lainsäädäntöä tulisi muuttaa. Kysymyksessä esille nostamani yksityiskohta koskien tienviittoja olisi ministerin mukaan myös otettava lainsäädäntömuutoksia mietittäessä huomioon.
Alla ministerin vastaus kokonaisuudessaan.
“Kuntauudistuksen jatkovalmistelu on käynnistynyt. Helmikuussa asettamani rakennelakityöryhmän tehtävänä on valmistella luonnos hallituksen esitys rakennelaiksi. Lainsäädännön valmistelussa on otettava huomioon myös muun lainsäädännön uudistustarve.
Rakennelain valmistelussa arvioidaan esityksen vaikutukset eli mm. alueen kielellisen aseman muutoksesta aiheutuvat vaikutukset kuntalaisten mahdollisuuksiin saada palveluja omalla kielellään, taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset hallintoon. Esitystä laadittaessa on otettava huomioon perustuslain turvaamien kielellisten oikeuksien turvaaminen perustuslain edellyttämällä tavalla niin laintasolla kuin käytännössä.
Kielilain (423/2003) 33 §:n mukaan kaksikielisessä kunnassa viranomaisen asettamien kilpien, liikennemerkkien ja muiden yleisölle suunnattujen vastaavien opasteiden tekstien on oltava suomen- ja ruotsinkielisiä. Kirjallisessa kysymyksessä on esitetty, että kuntauudistuksessa tulisi selvittää kaksikielisten alueiden laajentumisesta aiheutuvat uusien kylttien asentamisesta aiheutuvat kustannukset.
Kaksikielisten alueiden laajentuminen on ollut esillä tienviittakysymyksen osalta jo aiemmin erityisesti alueille, joissa paikoilla ei ole olemassa ruotsinkielisiä nimiä. Mm. Lohjan kaupunki on tehnyt aloitteen, jossa esitetään, että tienviitoitus voisi olla yksikielinen sellaisilla alueilla, joista ei ole olemassa ruotsinkielisiä nimiä.
Kuntauudistuksen vaikutuksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että kuntia koskeva yleinen lainsäädäntö on säädetty nykyisenkaltaisen kuntarakenteen pohjalle. Kuntarakenteen muuttuessa tulee arvioitavaksi, miten kuntauudistus vaikuttaa kielellisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin ja miten muutoksien perusteella lainsäädäntöä tulisi muuttaa. Lainsäädäntömuutoksia mietittäessä olisi otettava huomioon myös kirjallisessa kysymyksessä esitetty tienviittakysymys.”
Jälleen kerran mainittakoon, että Ruotsin edellinen pääministeri Göran Persson sanoi Haaparannassa lokakuussa 2004, että "Ruotsilla ei olisi varaa Suomen kaltaiseen kaksikielisyyteen".
Vastaukset 2
Vanhimmat
Taitaa tuo muutama kymmen miljoonaa kertahankintana olla niitä pienimpiä kustannuksia, verrattuna 5 vuoden irtisanomissuojaan molemissa kunnissa liittyvässä ja vastaan ottavassa. Palkkaharmonisointiin jossa palkat nostetaan samassa tehtävässä toimivien korkeimman palkan mukaisiksi. Tai sitten vaan se työmäärä ja selvittely kun tuhansien ihmisten työpaikat ja työtavat viedään samalle tasolle.
Yleensä vielä suuremmassa kaupungissa tilavuokrat ovat tuplat ja laajennuksia joudutaan toteuttamaan työpaikoilla suuremmassa kaupungissa tupla hintaan.
Sitten alkavat johtajat joiden määrää muutenkin lisätään vaatimaan korkeampaa palkkaa alaisten määrän kasvaessa ja monissa kunnan ammateissa palkka nousee jo työsopimuksenkin mukaan alaisten määrän suhteessa.
Koko kuntaliitos vouhotus on täysi katastroofi, eikä pelkästään Kokoomukselle vaan myös veronmaksajien veroille, sekä palveluille.
Koko kestävyys vaje on puppujuttua, asiassa on yksinkertainen selitys: Julkisen sektorin palkkoja ja etuja on nostettu liikaa, eikä niitä enää yritystyöpaikoilla ja niiden tuotoilla pystytä kattamaan. Kyse on siis Kreikan mallista.
Kuntien ongelmat ovat pääsääntöisesti itse aiheutettuja huonon talousosaamisen lopputulosta. Aivan samoin kuin yrityksissä ja yksityistalouksissakin on hyviä ja huonoja. Kuntia tai perheitä yhdistämällä ei tästä tilanteesta ole ulostuloa, on aivan liian yksinkertaisesti ajateltu.
Koko homman takana on vallan muut intressit, vallan keskittäminen ja rahojen jakaminen parempiin suihin.
Huonon talousosaamisen kunnat tulisi ottaa valtion ohjaukseen, kuten Karkkila aikanaan. Mikäli kunnat haluavat liittyä toisiinsa vapaaehtoisesti voi se olla jossakin ratkaisu, mitään varmaa ei ole siitäkään.
Eikös se Virkkunen puhu mitään Ahvenanmaan kuntaliitkosista mitään. Hän on täysi paskka hullukin kaiketi vielä, silmät kiiluu kun hulluilla ruukaakin,
Ahvenesmaas on 16 kuntaa ja pienin kun on 121 asukaan kunta, miksi ei näitä saa yhten, siellä ne kulut on, niissä on kyllä jokaisessa kunnassa oma NORDEN pankkikonttori, että silleen sisäsisäsiittosia ruokitaan.
Tämä juuri samaa meininkiä, kun 1960-1990 Stasin juttuja 1970-72 kun yrittivät saada tunnustamaan DDR valtioksi, tämä kuntaliitos asiat on juuri samaa luokkaa.
Että otetaan toisilta kaikki pois, mutta eräiltä ei oteta mitään, se on juuri kun KGB_SUPO_STASI oikein kunnolla mustaa politiikkaa. piristy ryvettyneet