http://www.kansanuutiset.fi/viikkolehti.htm
Viikkolehti 9.7.
Jäseniä jo 234 000
Loimaan kassa kasvaa edelleen
YTK-työttömyyskassa, eli ns. Loimaan kassa kasvaa edelleen voimakkaasti. Nykyisin noin joka kymmenes palkansaaja kuuluu siihen. Jäseniään aikaisemmin menettäneet ammattiliitot ilmoittavat kuitenkin, että niiden jäsenkato on vähentynyt ja paikoitellen jopa kääntynyt takaisin.
ESA MÄKINEN
Ammattiliittojen ulkopuolisen YTK-työttömyyskassan, eli tuttavallisemmin Loimaan kassan jäsenmäärä on kasvanut edelleen viime vuodesta. Kesäkuussa kassalla oli jäseniä 234 000.
Viimeisen kolmen vuoden ajan YTK-työttömyyskassaan on liittynyt vuosittain noin 20 000 täysin uutta jäsentä. Kassanjohtaja Juho Paloheimo arvelee, että kasvutahti ei tulevaisuudessa jatku aivan yhtä voimakkaana.
- Kolme viime vuotta ovat olleet ennätysmäisiä kassan historiassa, enkä usko että enää neljättä perättäistä tulee. Ihan hyvä kasvuvuosi tulee tästäkin, Paloheimo kertoo.
Ay-liikkeessä kassan toiminta on herättänyt huolta, koska perinteisesti työttömyyskassat ovat toimineet ammattiliittojen yhteydessä.
Loimaan kassaan ei liity työttömyysturvan ohella edunvalvontaa tai esimerkiksi lakipalveluita. Perusolettamus on, että kun Loimaan kassan jäsenmäärä kasvaa, ay-liikkeiden jäsenmäärä vähenee. Pitkällä tähtäimellä tämä saattaa viedä pohjaa pois kaikelta ammattiyhdistystoiminnalta.
Tällä hetkellä YTK-työttömyyskassa on Suomen suurin työttömyyskassa. Noin kymmenen prosenttia palkansaajista kuuluu siihen.
Nuoret liittyvät Loimaaseen
Kassanjohtaja Paloheimon mukaan YTK-työttömyyskassaan liittyy pääosin nuoria, joilla ei ole vielä lainkaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
- He joutuvat yleensä työmarkkinoille tullessaan tekemään monenlaisia töitä. Meidän kassamme laaja jäsenrajaus helpottaa turvan järjestämistä, Paloheimo sanoo.
Kassan antamien tietojen mukaan tyypillinen jäsen on pääkaupunkiseudulla asuva, noin 39-vuotias perheellinen mies. Keskimääräinen vuosiansio on 22000 euroa, koulutus keskiasteelta ja työpaikka pienessä yrityksessä toimihenkilönä tai työntekijänä.
YTK-työttömyyskassan tekemän kyselyn mukaan puolet vastaajista on liittynyt kassaan sen edullisuuden takia. Muita syitä olivat kassan riippumattomuus ay-liikkeestä ja kavereiden suositus. Jopa 66% vastanneista oli kuullut kassan toiminnasta ystävältään tai tuttavaltaan.
Väitteitä ay-liikkeen pohjan nakertamisesta Paloheimo ei allekirjoita.
- Asia ei meille tavallaan kuulu. Ammattijärjestötoiminta on heidän omien sääntöjensä mukaista. Työttömyyskassatoiminta on taas lakiin perustuvaa julkisen tehtävän hoitamista. Nämä asiat eivät käytännön tasolla juurikaan kohtaa.
Paloheimon mukaan kassa perustettiin, koska monilla ammattiryhmillä oli 90-luvun alussa vaikeuksia hankkia itselleen työttömyysturvaa, kun he eivät löytäneet itselleen sopivaa ammattiliittoa ja työttömyyskassaa. Kassa perustettiin heidän työttömyytensä turvaksi. Mitään ideologista pyrkimystä ei kassalla Paloheimon mukaan ole ollut.
- Tällainen turvallisuusnäkökulma meillä on ollut koko ajan ohjenuorana. Voidaanhan sitä kutsua ideologiaksi, mutta se sana tuntuu aika huonosti sopivan tähän yhteyteen, Paloheimo toteaa.
Rakennusliitossa virtaa takaisin
Loimaan kassan toiminta on jo pidemmän aikaa näkynyt ammattiliittojen ja niiden kassojen jäsenmäärän pienenemisenä. Parin viime vuoden aikana ammattiliitot ovat kuitenkin kampanjoineet voimakkaasti estääkseen jäsenkatoa.
Esimerkiksi Rakennusliitto on panostanut jäsenyyskampanjoihin erityisesti oppilaitoksissa, ja tämä on tuottanutkin tulosta. Parin-kolmen vuoden takaisesta Loimaan kassan aiheuttamasta jäsenkadosta ei ole enää merkkiäkään. Jäsenmäärä on vähentynyt lähinnä rakennustyöläisten määrän vähetessä.
- Ennemmin voisi sanoa, että viime syksystä alkaen liikenne on ollut meille päin, Rakennusliiton liittosihteeri Mauri Kivistö kertoo.
Taustalla on Kivistön mukaan se, että hyvin nuoret tuntevat aikaisempaa paremmin liiton tarjoamat palvelut. Asenteet ovat myös muuttuneet myönteisemmiksi ay-toimintaa kohtaan.
Laajempi trendi rakennusliitolla ja muillakin ammattiliitoilla Kivistön mukaan on kuitenkin se, että 22-30 -vuotiaat liittyvät YTK-kassaan etenkin hyvän työllisyystilanteen aikana. Myöhemmin, kun ikää ja perhettä alkaa kertyä, ammattiliitto alkaa tuntua taas houkuttelevalta vaihtoehdolta.
Yleissitovuus vaarassa
Myös SAK:n tilanne on samankaltainen: jäseniä lähtee YTK-työttömyyskassaan suunnilleen saman verran kuin sieltä tulee takaisin. Lähinnä uudet, työmarkkinoille tulevat henkilöt liittyvät Loimaan kassaan.
- Jos sitten joudutaan työpaikalla hankaluuksiin, tulee ongelmatilanteita tai tarvitaan apua, siinä vaiheessa liitytään takaisin liittoon, lakimies Kalle Räisänen kertoo.
Myös yleinen epävarmuus työelämässä näkyy Räisäsen mukaan suurempana halukkuutena siirtyä takaisin liittoon.
Yksi suuri uhkakuva on se, että jollakin alalla järjestäytymisaste putoaisi alle 50 prosentin. Se merkitsisi sitä, että näillä aloilla ei olisi enää olemassa yleissitovaa työehtosopimusta.
Näin ei ole SAK:n liitoissa käynyt, eikä se ole edes kovin todennäköistä tällä hetkellä. Räisänen pahoittelee sitä, että kassaan liittyvät eivät välttämättä ymmärrä toimintansa kaikkia seurauksia.
- Työelämän perusasiat ovat olleet pitkäaikaisen ay-toiminnan tulosta, mutta monia niistä pidetään nykyisin itsestään selvinä.
Viikkolehti 9.7.
Jäseniä jo 234 000
Loimaan kassa kasvaa edelleen
YTK-työttömyyskassa, eli ns. Loimaan kassa kasvaa edelleen voimakkaasti. Nykyisin noin joka kymmenes palkansaaja kuuluu siihen. Jäseniään aikaisemmin menettäneet ammattiliitot ilmoittavat kuitenkin, että niiden jäsenkato on vähentynyt ja paikoitellen jopa kääntynyt takaisin.
ESA MÄKINEN
Ammattiliittojen ulkopuolisen YTK-työttömyyskassan, eli tuttavallisemmin Loimaan kassan jäsenmäärä on kasvanut edelleen viime vuodesta. Kesäkuussa kassalla oli jäseniä 234 000.
Viimeisen kolmen vuoden ajan YTK-työttömyyskassaan on liittynyt vuosittain noin 20 000 täysin uutta jäsentä. Kassanjohtaja Juho Paloheimo arvelee, että kasvutahti ei tulevaisuudessa jatku aivan yhtä voimakkaana.
- Kolme viime vuotta ovat olleet ennätysmäisiä kassan historiassa, enkä usko että enää neljättä perättäistä tulee. Ihan hyvä kasvuvuosi tulee tästäkin, Paloheimo kertoo.
Ay-liikkeessä kassan toiminta on herättänyt huolta, koska perinteisesti työttömyyskassat ovat toimineet ammattiliittojen yhteydessä.
Loimaan kassaan ei liity työttömyysturvan ohella edunvalvontaa tai esimerkiksi lakipalveluita. Perusolettamus on, että kun Loimaan kassan jäsenmäärä kasvaa, ay-liikkeiden jäsenmäärä vähenee. Pitkällä tähtäimellä tämä saattaa viedä pohjaa pois kaikelta ammattiyhdistystoiminnalta.
Tällä hetkellä YTK-työttömyyskassa on Suomen suurin työttömyyskassa. Noin kymmenen prosenttia palkansaajista kuuluu siihen.
Nuoret liittyvät Loimaaseen
Kassanjohtaja Paloheimon mukaan YTK-työttömyyskassaan liittyy pääosin nuoria, joilla ei ole vielä lainkaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
- He joutuvat yleensä työmarkkinoille tullessaan tekemään monenlaisia töitä. Meidän kassamme laaja jäsenrajaus helpottaa turvan järjestämistä, Paloheimo sanoo.
Kassan antamien tietojen mukaan tyypillinen jäsen on pääkaupunkiseudulla asuva, noin 39-vuotias perheellinen mies. Keskimääräinen vuosiansio on 22000 euroa, koulutus keskiasteelta ja työpaikka pienessä yrityksessä toimihenkilönä tai työntekijänä.
YTK-työttömyyskassan tekemän kyselyn mukaan puolet vastaajista on liittynyt kassaan sen edullisuuden takia. Muita syitä olivat kassan riippumattomuus ay-liikkeestä ja kavereiden suositus. Jopa 66% vastanneista oli kuullut kassan toiminnasta ystävältään tai tuttavaltaan.
Väitteitä ay-liikkeen pohjan nakertamisesta Paloheimo ei allekirjoita.
- Asia ei meille tavallaan kuulu. Ammattijärjestötoiminta on heidän omien sääntöjensä mukaista. Työttömyyskassatoiminta on taas lakiin perustuvaa julkisen tehtävän hoitamista. Nämä asiat eivät käytännön tasolla juurikaan kohtaa.
Paloheimon mukaan kassa perustettiin, koska monilla ammattiryhmillä oli 90-luvun alussa vaikeuksia hankkia itselleen työttömyysturvaa, kun he eivät löytäneet itselleen sopivaa ammattiliittoa ja työttömyyskassaa. Kassa perustettiin heidän työttömyytensä turvaksi. Mitään ideologista pyrkimystä ei kassalla Paloheimon mukaan ole ollut.
- Tällainen turvallisuusnäkökulma meillä on ollut koko ajan ohjenuorana. Voidaanhan sitä kutsua ideologiaksi, mutta se sana tuntuu aika huonosti sopivan tähän yhteyteen, Paloheimo toteaa.
Rakennusliitossa virtaa takaisin
Loimaan kassan toiminta on jo pidemmän aikaa näkynyt ammattiliittojen ja niiden kassojen jäsenmäärän pienenemisenä. Parin viime vuoden aikana ammattiliitot ovat kuitenkin kampanjoineet voimakkaasti estääkseen jäsenkatoa.
Esimerkiksi Rakennusliitto on panostanut jäsenyyskampanjoihin erityisesti oppilaitoksissa, ja tämä on tuottanutkin tulosta. Parin-kolmen vuoden takaisesta Loimaan kassan aiheuttamasta jäsenkadosta ei ole enää merkkiäkään. Jäsenmäärä on vähentynyt lähinnä rakennustyöläisten määrän vähetessä.
- Ennemmin voisi sanoa, että viime syksystä alkaen liikenne on ollut meille päin, Rakennusliiton liittosihteeri Mauri Kivistö kertoo.
Taustalla on Kivistön mukaan se, että hyvin nuoret tuntevat aikaisempaa paremmin liiton tarjoamat palvelut. Asenteet ovat myös muuttuneet myönteisemmiksi ay-toimintaa kohtaan.
Laajempi trendi rakennusliitolla ja muillakin ammattiliitoilla Kivistön mukaan on kuitenkin se, että 22-30 -vuotiaat liittyvät YTK-kassaan etenkin hyvän työllisyystilanteen aikana. Myöhemmin, kun ikää ja perhettä alkaa kertyä, ammattiliitto alkaa tuntua taas houkuttelevalta vaihtoehdolta.
Yleissitovuus vaarassa
Myös SAK:n tilanne on samankaltainen: jäseniä lähtee YTK-työttömyyskassaan suunnilleen saman verran kuin sieltä tulee takaisin. Lähinnä uudet, työmarkkinoille tulevat henkilöt liittyvät Loimaan kassaan.
- Jos sitten joudutaan työpaikalla hankaluuksiin, tulee ongelmatilanteita tai tarvitaan apua, siinä vaiheessa liitytään takaisin liittoon, lakimies Kalle Räisänen kertoo.
Myös yleinen epävarmuus työelämässä näkyy Räisäsen mukaan suurempana halukkuutena siirtyä takaisin liittoon.
Yksi suuri uhkakuva on se, että jollakin alalla järjestäytymisaste putoaisi alle 50 prosentin. Se merkitsisi sitä, että näillä aloilla ei olisi enää olemassa yleissitovaa työehtosopimusta.
Näin ei ole SAK:n liitoissa käynyt, eikä se ole edes kovin todennäköistä tällä hetkellä. Räisänen pahoittelee sitä, että kassaan liittyvät eivät välttämättä ymmärrä toimintansa kaikkia seurauksia.
- Työelämän perusasiat ovat olleet pitkäaikaisen ay-toiminnan tulosta, mutta monia niistä pidetään nykyisin itsestään selvinä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Paloheimon mukaan kassa perustettiin, koska monilla ammattiryhmillä oli 90-luvun alussa vaikeuksia hankkia itselleen työttömyysturvaa, kun he eivät löytäneet itselleen sopivaa ammattiliittoa ja työttömyyskassaa. Kassa perustettiin heidän työttömyytensä turvaksi. Mitään ideologista pyrkimystä ei kassalla Paloheimon mukaan ole ollut."
-----
Tuossa on yhä suurin syy Loimaan kassaan liittymiseen. Kyselyssä ilmoitettu syy "kassan riippumattomuus ay-liikkeestä" nimittäin sisältää saman asian. Ay-protestihenkisiä liittyjistä on vain osa.
Ammattisidonnainen työttömyyskassajärjestelmä on käynyt vanhanaikaiseksi. Nykyään ammattia vaihdetaan tiheään työtilaisuuksien mukaan. Erityisesti nuoret, pätkätyöläiset ja tukityöllistetyt ovat kausittain hyvin erilaisissa ammateissa, eivätkä siten tunne mitään ammattiliittoa ja sen työttömyyskassaa muita läheisemmäksi.
Ammattiliittojen mainostama etujen ja oikeusturvan ajaminen ei motivoi näiden jäseniksi, koska työsuhteen lyhyt kesto ja sen ehdot tiedetään tarkasti jo ennalta. Palkan ja ehdot määrää käytännössä työllistämistuen myöntänyt työvoimatoimisto.
Samoin mielessä herää kysymys, että jos seuraavassa työsuhteessa olen taas eri ammatissa, niin hittoako nykyinen liitto piittaa sen ammatin etujen ajamisesta. Olisi taas pakko vaihtaa ammattiliittoa.
Se että puolet Loimaan kassaan liittyneistä ilmoitti syyksi sen edullisuuden, liittyy niinikään satunnaisiin työsuhteisiin. Lyhyellä työjaksolla pitää kerätä mahdollisimman paljon säästöön tulevaa työttömyysjaksoa varten, ja työttömyyskassamaksut ovat yksi keino säästää.
Yli 30 vuoden ay-jäsenyyden kokekemuksella voin todeta, että ay-lakiavusta ei ole paskankaan vertaa, jos työnantaja irtisanoo tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Ja näin se tekee. Koska se on kaikkein yksinkertaisinta. Ei häviä koskaan lakituvassa. Sinne ei edes joudu, kuin äärimmäisissä tapauksissa ja niissäkin yleensä työnantaja on voittanut. On yhden sormin laskettavissa työntekijäpuolen voitot. Ja juuri sinäkö olisi se lottovoittaja? Isäni tapasi sanoa aikanaan voittaneensa rahapeleissä tuhottomasti, koska ei pelannut niitä koskaan. Samaa voi sanoa ay-jäsenmaksun suhteen. Tyhjää saa maksamattakin. Hyvät nuoret, miettikääpä tätä. Kuinka paljon säästät rahaa kuulumalla vain kassaan? Eikä tarvitse maksaa tappelevien politikkojen kuluja. Maksat vain itsestäsi. Siksi esim. ns. Loimaan kassa on varteenotettava vaihtoehto. Olen itse saanut sen karvaasti kokea. Mutta, jos ideologisesti haluat Heinäluomaa ym. muita "putkosia" tukea, se on eri asia.