Rikkoiko Hymy kirjesalaisuutta?

Ei riko.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/5.5.html



Tekijänoikeusfakki, luku 5 Tekijänoikeus ja netti:
Mutta eikö kirjesalaisuus kiellä yksityisen meilin julkistamisen?


Ei. Ilmeisesti sana "kirjesalaisuus" johtaa ihmisiä harhaan. Sen tulkitaan tarkoittavan jonkinlaista yleistä salaisuutta eikä sitä, mistä asiassa oikeudellisesti on kyse.

Kirjesalaisuus suojaa suljetun kirjeen lähettäjän ja vastaanottajan välistä viestintää kolmansilta osapuolilta. Kirjesalaisuus kieltää muita kuin vastaanottajaa avaamasta kirjettä ilman vastaanottajan lupaa. (Kirjesalaisuus saattaa rikkoutua vahingossa. Minulle saattaa tulla kirje tai meili, joka näyttää olevan osoitettu minulle mutta onkin tarkoitettu esim. toiselle samannimiselle henkilölle. Tällöin olen tietysti velvollinen lopettamaan lukemisen heti, kun oivallan asian, enkä saa antaa kirjeen sisällöstä tietoa muille.)

Kirjesalaisuus suojaa myös kirjeen asiasisältöä. Kirjesalaisuuden, toisin kuin tekijänoikeuden, kannalta olennaisinta on sisältö, ei sen ilmaisumuoto.

Kirjesalaisuus ei siis estä lähettäjää tai vastaanottajaa julkaisemasta kirjettä. Tekijänoikeudesta taas seuraa, että jos kirje muodostaa teoksen, vastaanottaja saa julkaista kirjeen vain kirjoittajan luvalla, mutta tämä ei estä asiasisällön julkistamista.

Julkaiseminen voi tietysti olla laitonta jostain aivan muusta syystä, esimerkiksi jos kirje sisältää asian, joka on lain mukaan pidettävä salassa. Kyseessähän voi olla esimerkiksi lääkärin vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluva asia tai valtiosalaisuus. Tällöin itse asian laatu ja sitä koskeva lainsäädäntö ratkaisee, ei se seikka, että asia on satuttu ilmaisemaan kirjeessä.

Kokonaan eri asia on, pidetäänkö kirjeen tai sen sisällön julkistamista ilman lähettäjän lupaa moraalisesti oikeana. Tapauksia varmaan on monenlaisia. Moraalisen paheksunnan verhoaminen syytöksiin kirjesalaisuuden rikkomisesta ei kuitenkaan ole asiallista. Myös tekijänoikeuteen vetoaminen tuntuu usein keinotekoiselta, koska tuskinpa kirjeen kirjoittajalla yleensä on mielessään mahdollisuus ansaita kirjeen julkaisemisella teoksena taikka teoksen kirjallisen tai taiteellisen arvon suojaaminen – pikemminkin halu estää kirjeen asiasisällön tulo julkisuuteen.