Mulla on vaikeuksia pitää parisuhdetta kasassa, sekamuotoisen paniikki- ja ahdistuneisuushäiriön takia.
Tuntuu, että aina asiat kaatuvat juuri noihin asioihin. Vaikka elän tällä hetkellä parempaa aikaa, niin itsellä on vielä vaikeuksia lähteä uusiin paikkoihin, enkä jaksa olla aina niin aktiivinen kuin kumppani toivoisi. Arkijutut sujuu kyllä, niin kun opiskelut ja harrastukset ja yleinen asioiden hoito.
Parisuhde on sinänsä aina ollut helppo itselle aloittaa. En kuitenkaan makaa kotona, vaan on harrastuksia ja opiskeluja. En juo ja harrastan aktiivisesti urheilua.
Kun sattui pahempi aika niin viimeisin tyttöystävä sanoi ettei voi käsittää tällaisia oireita kun ei ikinä ole kokenut masennusta eikä ahdistusta.
Alkaa vähän tuntua epätoivoiselta kun parin vuoden päästä alkaa olla kolmekymmentä ikää ja kaikki muut tuntuvat perustavan perheitä ja pelkää, että sitä itse jää ulkopuolelle nyt kaikesta tällaisesta.
Miettiny, että onko ainoa vaihtoehto sitten yrittää etsiä kumppani jolla on samantapaisia juttuja.
Miten te olette pystyneet rakentamaan parisuhdetta tällaisessa tilanteessa?
Tuntuu, että aina asiat kaatuvat juuri noihin asioihin. Vaikka elän tällä hetkellä parempaa aikaa, niin itsellä on vielä vaikeuksia lähteä uusiin paikkoihin, enkä jaksa olla aina niin aktiivinen kuin kumppani toivoisi. Arkijutut sujuu kyllä, niin kun opiskelut ja harrastukset ja yleinen asioiden hoito.
Parisuhde on sinänsä aina ollut helppo itselle aloittaa. En kuitenkaan makaa kotona, vaan on harrastuksia ja opiskeluja. En juo ja harrastan aktiivisesti urheilua.
Kun sattui pahempi aika niin viimeisin tyttöystävä sanoi ettei voi käsittää tällaisia oireita kun ei ikinä ole kokenut masennusta eikä ahdistusta.
Alkaa vähän tuntua epätoivoiselta kun parin vuoden päästä alkaa olla kolmekymmentä ikää ja kaikki muut tuntuvat perustavan perheitä ja pelkää, että sitä itse jää ulkopuolelle nyt kaikesta tällaisesta.
Miettiny, että onko ainoa vaihtoehto sitten yrittää etsiä kumppani jolla on samantapaisia juttuja.
Miten te olette pystyneet rakentamaan parisuhdetta tällaisessa tilanteessa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minun oli myös vaikea ymmärtää kumppaniani jolla oli paniikkihäiriö, nyt itsellä on alkanut paniikkihäiriö ja siihen kuuluvia muita oireita, en osannut kuvitellakkaan että itse saan kokea samanlaista.
Mielestäni parisuhteessa paniikkihäiriöisen kanssa on hyvä olla, jos antaa aikaa parantua eikä hoputa mihinkään, tätä en tosiaan ymmärtänyt vasta nyt kun itse olen väsyttänyt itseäni ahdistuksilla ja paniikkikohtauksilla: (
jotenkin
Meillä paniikkihäiriö on tuonut suhteeseen paljon hyvääkin. ainakin meidän suhteessa luottamus on aivan täydellisetä, mutta pahinpina aikoina pitää vain antaa toiselle aikaa.