Sä unohdit mut hetkessä, on mun aika unohtaa sut. On vaan päätettävä niin.
Tiedät, että olisin rakastunut sua, vaikka maailman ääriin asti!
Tiedät, että olisin rakastunut sua, vaikka maailman ääriin asti!
Unohdan sut.
on jo aika
12303
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miten mä voin jatkuvasti laittaa samoja juttuja, kaipauksia. Kyllä sä tiedät mitä mä ajattelen. Ei täällä ole mitään elämää, tämä on jotain ihan muuta. Asiat tapahtuu irl jos on tapahtuakseen. Kerran vielä- Nostakaa ne persseenne penkistä ja lähteekää ulos! Ei muuten tule mistään mitään jos ei NÄE koskaan missään!
..forgotten.
Hetkessä hyvinkin, jos ironisesti ajattee.
Tällä miehellä on jo nainen, ei siinä kauaa kestänyt.
Luulen, että sitä mun rakastamaa mielikuvaa ei ollut olemassa :( ainakaan sitten mulle tarkoitettuna.
Mun on vaan päätettävä, etten riudu siinä, joka oli valhetta.
Kannattaa muistaa että joskus uusi otetaan nopeasti ettei tarvitse yksin riutua. Ei se tarkoita ettetkö olisi merkinnyt mitään.
No, en kuitenkaan tarpeeksi. Ainakin on sanonut, että on niin ihastunut siihen naiseen...
Itse en kertakuluta ihmisiä, suhteita tai muutakaan, siksi kestää ennen kun mieli päästä irti ja se ikävä ja haikailu on kamalaa, kun muistaa niitä lämpimiä ja suloisia hetkiä, joita tarvitsisin pysyäkseni hengissä...
meillä oli kivaa aikamme, mutta aika on ajanut kaiken ohi, ei jäädä mekään tuleen makaamaan, vaan otetaan kesä vastaan uusin ajatuksin. Mutta muistetaan toisiamme kuitenkin hyvällä ja annetaan anteeksi, jos toisiamme loukkasimme, koska varmaan kumpikin ymmärämme, että ei se ollut tarkoitus. Luojakaan ei myöskään tarkoittanut, että meistä tulisi mitään ehkä ikäerokin oli liian iso..,mutta hyvillä muistoilla eteenpäin ja no hard feelings kohti uusia pett.. siis seikkailuja ;) Hyvää kesää sulle ja toivotaan uusia ja mielenkiintoisia elämäämme.
Enpä nyt tiedä luojan päätöksistä, mutta kyllä ne päätökset tekee ihmiset itse. Mitä itse haluaa elämältä, vaikuttaa myös ihmissuhteisiin ja ikäeroihin. Aikalailla oman pään sisäisiä asioita kaikki. Mielestäni jos vähänkin arvostaa toisia ihmisiä, niin erotkin pitäisi osata hoitaa tyylikkäämmin, toista kunnioittaen. Jos tuntuu, että tätä lajia riitti nyt, niin olisiko muitakin tapoja lähteä ns kävelemään kuin kylmä viesti johonkin....itse pyrin kuitenkin omista puutteellisuuksistani huolimatta hoitamaan tällaiset asiat nätimmin. Etten jättäisi kylmästi ja yksipuolisesti toista jonnekin jäälautalle harhailemaan ja ihmettelemään miten tässä näin kävi ja miten tästä nyt selviäisi rannalle. Ei ihmissuhteet kuitenkaan mitään kertakäyttötavaraa ole olipa tilanne mikä hyvänsä. Joskus voi ja useinkin voi hyvin eron hoitaneiden ihmisten välille syntyä vielä hyvä kaveruussuhdekin. Huonosti hoidetun taas ... no sen tietää.
Kuka milläkin tyylillä sitten, mutta tuleen ei ole ajatuskaan jäädä makaamaan. Toivon kuitenkin, että itse törmäisin jatkossa vähän empaattisempiin ihmisiin. Ei silti millään pahalla. Hyvää kesää silti toivottelen ja toivottavasti löydät sen oman juttusi sieltä jostain.
Mulla on samanlaiset ajatukset. Ihmisyys mitataan erossa ja vaikka se toinen ei ole enää tärkeä eikä rakas sitäkin voi kohdella kuin ihmistä. Mä olen asiani hoitanut irl ja niin hänkin. Ei meillä ole jäänyt epäselvyyksiä. Mä en silti usko että meistä kavereita tulee. Hän ei ole sellainen ihminen jonka haluan elämääni. Silti muistan hyvällä hyviä hetkiä. Niitäkin oli ja niistä kovasti nautin. Olen aika valoisin mielin kevättä kohden menossa. Mitä sitä hehkuttamaan, mutta uskon olevin nyt valmiimpi uusiin ihmissuhteisiin. Jostain kumman syystä se ihminen johon en voinut luottaa, lisäsi luottamustani muihin. Aloin nähdä ympärilläni merkkejä, jotka avautuivat uudella tavalla. Näen paljon mistä pidän ja tiedän mistä en pidä. Merkit kartalla selkiytyvät. Jokaisesta ihmisestä jää jälki. Riippumatta siitä, mitä hänestä ajattelen, teen tästä jäljestä hyvän. Se saa palvella minua siirtymisessä seuraavaan vaiheeseen. Luopuminen on raskasta, mutta senkin voi kääntää hyväksi.
Eiköhän me kaikki tehdä ratkaisumme ihan itse, turha siitä on luojaa syyttää. Jos olisit mun hän, en voi muuta sanoa kuin että loukkasin täysin tahallani ja olen siitä pahoillani. Yritän muistaa hyvällä vaikka se ei aina luonnistuisikaan. Kaikkea hyvää sulle myös.
Hienosti kirjoitettu, "Loppusanoja" ja "Lopultakin", kiitos.
Raskasta on luopuminen, kun on jätetty sinne jäälautalle ajelehtimaan... yrittää muodostaa käsityksen toisesta ja menneestä suhteesta, jotta voisi hyväksyä tapahtuneen ja päästä sieltä jäälautalta rannalle.
Kun toinen osapuoli pakenee ja välttelee, käsityksen luominen on niin vaikeaa. Ihan kuin se olisi jotenkin omituista että haluaa keskustella asioista ja edes yrittää ymmärtää mitkä toisen syyt olivat. Mikä hän on, mikä minä olin. Pelkkä unohtaminenkaan ei onnistu minulta noin vain. Miksi ei voi kaiken jälkeen kohdella kuin ihmistä. Eikä kyse ole mistään teini-ihastuksesta vaan kahdesta aikuisesta ihmisestä.
Koittasit helvetti edes kirjottaa paremmin. Viittikö joku muka lukee ton sotkun kokonaan? Ite pystyin lukee 2 riviä tuota. Harmittavan usein viestit on täällä tota tasoo.