Miehen ja naisen suhteeseen pitää panostaa

Olen monesti järkyttynyt sellaIaisista viesteistä, joissa miehistä ja naisista puhutaan ikään kuin kahden sotivan valtakunnan sotilaista, joista kumpikin yrittää tappaa toisensa ja pelkää itse tapetuksi tuloa.

Täällä on toistuvasti korostettu TV ohjelmassa esiintyneitä naisia, ja ikävä kyllä samassa yhteydessä käytetty erittäin halveksivaa kieltä miehistä.

Tämä ei tee ollenkaan oikeutta ohjelmassa olleille henkilöille, eikä heidän asialleenkaan. Kysymyksessä oli akateemisesti koulutetut rouvat, eikä halveksivaa sanaa kuulunut heidän suustaan, ei edes rikoksiin syyllistyneistä miehistä.

Eikö juuri tästä esimerkistä tulisi toistenkin naisten oppia kunnioittamaan ihmistä ihmisenä ja miehiä miehinä.
Vain ihmisenä toiselle ihmiselle, meistä voi tulla onnellisia.

Kypsään naiseuteen kuuluu pehmeyttä, ja suojelua, miehuuteen kuuluu puolestaan hyökkäävyyttä ja puolustusreaktioita.
Kun aikanaan karhu tai susi hyökkäsi perheen kimppuun, niin miehen tehtävä oli hyökätä karhun kimppuun ja tappaa se. Nainen varjeli lapsia susilta ja karhuilta, - toisella tavalla.

Mies tarvitsee naista ja nainen miestä. Parhaimmillaan tämä tiimi on loistava, se tuo turvan ja lohdutuksen myös lapsille.
$$$

Synnytyksiin kadotuksen uhalla pakotettu nainen ei ole onnellinen. Onnelisuutta voi teeskennellä ihmisten silmissä, ja hylätyksi tulermisen pelossa, mutta sisin itkee. Sellaisen naisen lähellä ei ole miehenkään hyvä olla, puhumattakaan herkistä lapsista.

Kun aina muistaa tämän että rakkaudessa ei ole pelkoa, siitä oppii erottamaan mikä on Jumalasta ja mikä on omanvanhurskauden vaatimuksia. Ymmärtää pistää heti korvat kiinni kun omanvanhurskauden piru alkaa julistamaan loputtomia vaatimuksiaan, vaikka kateedereilta.

Vanhurskaus eli Jumalalle kelpaavuus tulee LAHJANA, armosta ja ilman omia töitä, Jeesuksessa Kristuksessa vanhurskautetuille.

Jumala on rakkaus, hän ei tee ketään onnettomaksi. Sen sijaan pelokkaat, rikotut, väkivallalla kasvatetut ihmiset vahingoittavat itseään lain alla ja myös lähellään olevia.
Vihollinen ei häpeä yhtään nousta saarnatuoliin, päinvastoin, mita arvostetumpi henkilö seurakunnassa, sen mehevämpi makupala viholliselle. Siksi Jumala on asettanut seurakunnan kontrolloimaan saarnaajia, opettavatko he Jumalan sanan mukaisesti. Eikä päinvastoin että saarnaajat alkavat kontrolloimaan seurakuntaa,
kuten lestadiolaisuudessa on valitettavasti käynyt.

Seurakunta on saarnaaja esimies ja työnanantaja. Esimies valvoo että työntekijä tekee hyvin työnsä.

Kristus on seurakunnan pää ja sen Herra. Hänen alaisinaan seurakunta yhdessä, me kaikki Jumalan lapset vaellamme.

Kristus on mies ja seurakunta on vaimo joka synnyttää lapset Jumalalle hänen siemenestään, joka on Jumalan sana.