Päädytäänkö me yhteen vai ei?

Ja minähän en antaudu enkä avaudu..jästipää kun olen. Siitä tulee mahdotonta..en huomioi, en lirkuttele, en tyrkytä, en lähesty, en haikaile, en kuuntele, en katso, en soita enkä laula. Lisäksi laitan kädet kyynärpäitä myöten ristiin.
Kerran olin lempeä, hempeä, auttavainen, vaikka paidan päältäni toiselle suojaksi antava..odotin vastakaikua ja tässä tulos..ei ikinä enää, pettymykset riittäköön.

Kuules mies, lähetäppä tuo naisellesi s-postiin tai kännykkään, niin veikkaan että päädytte yhteen jo tänä iltana.

Toi otsikko oli loukkaava. Epäröintisi kuulostaa ikävältä. Olet varmaan jo murskannut naisen sydämen käytökselläsi. Nainen haluaa miehen joka uskaltaa rakastaa.

On loukaavaa kutsua toista ihmistä ongelmaiseksi ja vaikeaksi jos itsellä ei riitä rohkeus yhteydenottoon. Sinä epäröit ja yrität löytää hänestä jotain vikaa.
Jos tuo viesti olisi minulle niin loukkaantuisin syvästi.

Älä sä tee diagnoseja toisten itsetunnosta jos itsellä on ongelmia myöskään.Älä hauku muita ihmisiä, puhu vaan omasta puolestasi.
Sä et halua häntä, kirjoitat nettiin ja leikit mieluummin täällä.
Myönnä se asia itsellesi ja lopeta tuo asian vatvominen.
Olet jo sössinyt kaiken irl, jos tuollaista hänestä tänne kirjoitat.
Kukaan nainen ei halua kuulla olevansa: itsetunto-ongelmainen, ongelmallinen, vaikea tai miten nyt häntä haukuitkaan.

Se että sä pelkäät ei ole muiden vika, muista tämä.

Jos se sun naisesi lukee tuon sepustuksen, menetät hänet iäksi.

Aika jännää...nuo kaks yläpuolen kommenttia...Näin me ihmiset ollaan erilaisia.
Minuun tuo miehen teksti taas vetosi ihan satasella.
Varmaan siksi kun mies on osannut kirjoittaa asiat oikein, tunnistan itseni,
vaikkei tuo tietenkään ole mieheltä jota kaipaan ja ajattelen. Eihän nää koskaan...

Mä en pidä aloittajan viestistä myöskään. Ei saa haukkua naista.

Voi jos tää ois mulle, oisin ihan seitsämännes taivaas. Mä sitten odotan koko ajan sun yhteydenottoos. Ole mies ja tee se.

Jännä viesti. Jakaa lukijoitaan, vaikka minusta se on oikein hyvä ja tarkkakatseinen. Siitä näkee, että kirjoittaja on todella miettinyt ja etsii ratkaisua tilanteeseensa, ja itse en kyllä naisena loukkaantuisi noin suorasta tunnustuksesta - päin vastoin olisin hyvilläni siitä, että joku osaisi tulkita minua noinkin tarkasti ja nähdä kaiken taa kuoren alle. On huomattavan paljon helpompaa, kun ei tarvitse koko ajan selittää itseään auki pienimpiäkin piirteitä myöten.

Kaverini sanoi minulle samaa tänään, että ota nyt piru vie yhteyttää siihen mieheen. Kuljen varmaan onneni ohi :( Pelkään saavani takkiini. Pelkkään näyttää sisimpäni ja sen, että kaipaan. Että olen ihastunut. Että tunnen paljonkin. Se intohimo ja kaikki läheisyyshalu mikä velloo ja yritän sammuttaa sen näyttämällä kovan kuoreni. Vain sisällä on pienisuuri yksinäinen sydän, jolla voisin rakastaa paljon jos vaan joku saisi sen avattua.

No mua ei kyllä kukaan mies kutsuisi ongelmalliseksi,vaikeaksi tai itsetunto-ongelmaiseksi. Todella törkeää tekstiä.

Jos olisit herra V niin sanoisin nyt vielä kerran sinulle, että olen sinulle jo monta kertaa kertonut, että rakastan sinua. ♥

Aina kun nukut minun vierelläni, niin ihastelen sinua ja toivon, että ihan oikeesti oltaisiin "pari" eikä mitään ihme juttuja.

Ei se takoita sitä, että meidän pitäisi muuttaa yhteen ja elää avoparina.



Minä olen valmis - entä sinä?

Itselläni vastaavanlainen tilanne:
-tunteita on molemmilla, mutta emme uskalla puhua suoraan vaan puhuimme aina kolmannessa persoonassa tilanteestamme
-molemmat olemme romanttisia ja herkkiä
-molemmat haluaisimme enemmän
-olemme samanhenkisiä
-molemmat epäröi liikaa
-erossa molemmat kaipailee ja valvoo yöt miettien

Mistä voimaa sinulle mies , että tekisit rohkeasti aloitteen??
Ei ap:lle

Neg.palaute on myös avuksi,koska todellakaan ei pidä koskaan mennä diagnosoimaan tai haukkumaan toista ihmistä, itsestä voi sanoa ikäviä asioita.

Hämmästyn näitä kirjoituksia täällä. Olen astumassa tielle, josta en ole varma.

Miksi kirjoitat nyt?

En ymmärrä.

Olipa kirjoitus.. jos miettii liikaa saattaa käydä noin.
Itse ajattelen näin, vaikka syvästi toista kohtaan tunnenkin, että en silti haluaisi että mitään pysyvää rikkontumista missään tapahtuvan. Ei kertakaikkiaan saa päästää asioista liian pitkälle.

Huh! Jopas oli.. ;)

Mä mietin objektiivisesti, mikä ap:n tilanteessa auttaisi. Sanoisin, että se on anteeksipyyntö. Anteeksipyyntö ja oman osuuden tunnistaminen. Se mitä mä miettisin tarkkaan: tarkoittaako sitä mitä sanoo. Se toinen vaistoaa kyllä, jos anteeksipyyyntö on tehty velvollisuudesta ei vilpittömästi sydämestä. Tuossa tilanteessa olen itse miettinyt onko taustalla syyllisyys vai aito välittäminen ja halu rakentaa tulevaa. Olen myös kertonut, mitä toivon, että minulle sanotaan, jotta voin taas alkaa kommunikoida ja uskoa tulevaan. Toiselle antaa ja sanoo niitä asioita, mitä haluaisi itse saada tai sanoa. Ongelma vain on joskus siinä ettei toinen halua samojan asioita. Tämän olen tunnistanut ja siksi kertonut, mitä minulle pitäisi sanoa. Mutta vain sillä edellytyksellä että sanoja tarkoittaa mitä sanoo. Muuten kaikki on turhaa. Mieti siis ap. tarkoin mitä haluat. Sinä voit saada hänet takaisin, mutta älä tee mitään velvollisuuden tunnosta tai sen takia että pääsisit tavoitteeseesi. Jos jotain sanot, tarkoita sitä. Muuten on uusia ongelmia. Helppoa ei tule olemaan, mieti onko se sen arvoista. Onko hän se ihminen, jonka kanssa haluat yrittää vaikeuksista huolimatta. Helpolla ei saa mitään ja omat kipupisteet on hyvä tunnistaa.

Jotenkin tuttua tekstiä tuo ap:n juttu...sopisi tilanteeseeni aikalailla. Kunpa olisikin mahdollista saada asiat luonnistumaan. Sitä toivon.

joten: heitetäänkö kolikkoa, kruunu vai klaava?

Voi miten hieno kirjoitus mieheltä, hyvä sinä ; ) !!!!!
Ihme negatiivisia kommentteja on ap. saanut? Jos näillä ihmisillä, täällä, on niin heikko itsetunto etteivät ei tuota kestä niin ihmettelen miten he oikeassa elämässään kestävät totuuksia.
MInä tykkäsin "ap"een rehellisyydestä

Ajattelu näkyy kirjoituksesta, asioita on punnittu. Toimintasuunnitelma on valmis, toteutusta vailla. Ei huono teksti ollenkaan. Uskaltaako kirjoittaja, toteutuuko unelma, ken sen tietää.

Toivon kovasti niin,. Kaikki mitä tuossa oli, on hyvin pitkälti sitä mitä Hän ja minä olemme.. Ja se haaste päästä siihen tasapainoon. Mutta sen löytäminen vaatii keskustelua.Myös minä osaan joustaa, paljonkin, kun siihen on hyvä syy..ja ymmärrän tilanteen.
Minä en ottaisi loukkauksena tuota, vaan suorana puheena, pidän siitä..


Anna mennä vaan..;)

Tunnen erään miehen, joka voisi ajatella jopa noinkin pitkälle asioita..
Näin vuosien saatossa olisi voinut tehdä jotain päätelmiä naisestakin?
Se on päivänselvää, että molemminpuolista kiinnostusta on ollut havaittavissa, mutta mitään ei ole tapahtunut .
Tänään viimeksi eräs nainen sanoi minua kauniiksi, joka tuntui jopa hämmentävältä kuultuna naisen suusta! En pidä itseäni kauniina enää ja niin pysyttelenkin vapaa- ajallani omissa oloissani poissa ihmistenilmoilta. Olen toisaalta rohkeakin ja puhelias, mutta välillä koen oloni erittäin epävarmaksi. Minulla on paniikkihäiriö, joka ilmenee välillä ylijännittämisenä ja se estää välillä olemasta rento oma minä.
Mies on myös välillä jossain määrin rohkea, mutta jänistää viimehetkillä.. Hän on kyllä komea ja välillä olen ajatellutkin, että tuskin loppupeleissä on sitten kuitenkaan kiinnostunut ja vientiä hänellä rittäisi -joten tuskin oikeasti olisi kiinnostunut tutustumaan lähemmin.
En tiedä, mutta jostain kumman syystä hän on myös mielessäni usein. Tuli vaan joskus mieleen, että tuo on minun mies, jonka kanssa haluaisin olla ja elää - ja tuntuu vieläkin.

Niin totta joka sana ,en vain tajuu miehen ylpeyttä
Se on ikävä joka syö sisältäpäin.
Mitäs yhdestä särkyneestä sydämestä ,mitä sen on väliä.

kerropa naisen nimen alkukirjain.....:)

Ehkä tuo nainen on epävarma tunteistasi eikä siksi uskalla näyttää enempää. Hän haluaa suojella itseään. Jos on elämässä saanut usein turpiin ja selkään ihmissuhderintamalla ei enää kestä enempää kipua. Ja itselleni kolahti tuo pelaaminen. En ihan vilpittömästi tiedä kenet hän haluaa ja ketä hän kaipaa. En halua satuttaa itseäni.

Tämä oli just kuin minulle kirjoitettu. Olen joskus ottanut yhteyttä-> et vastanut. Sä kiusaat mua tahallas tekstiviestillä. Ei fiksua ollenkaan. En ota yhteyttä sinuun. Olen väsynyt pikkupojan käyttäytymisestäsi. Niin se on.

Onhan se selväksi jo käynyt, että olet ihastunut ja minä olen ihastunut. Treffipyyntöä siis odottelen! Tiedät kyllä mikä minua "estää" tekemästä seuraavaa siirtoa. Käytännön syyt, eikä mikään muu.

Miksi sinä et voi tunnustaa tälle naiselle tunteitasi? Miksei hän sinulle? Miksi ylimenevät vitsit etäännyttävät? Tunnetko tämän naisen kuinka hyvin? Kauanko olette tunteneet? Näettekö päivittäin?

Ei muut voi ymmärtää tätä. Mutta siihenhän me ollaan jo totuttu.. Selitä selitä ja selitä vähän lisää ja hermostut kun toinen ei ekalla kerralla tajua ja vaikuttaa muutenkin vähän hidasälyseltä.. Se on normaalia, me ajatellaan nopeasti ja monimutkasesti. Välillä niinkin vaikeaasti, ettemme itsekkään aina oikeen ymmärrä, mikä oli se juttu,mikä piti ratkoa. Mutta älykkäinä perfektionisteinä emme anan periksi, vaan väännämme vaikka ratakiskoa jotta homma saadaan rullaamaan.. Molemmat hyvin paljon samanalaisa, luukuunottamatta pieniä vivahteita .Siitä syntyy juuri noita ongelmia. Se hiuksenhieno ero, molemmat kuvittelee että toinen tajuaa, mutta koska olemme mies ja nainen, on siinä se erottava "mauste". Muut piirteethän tossa jo oliki. Mitä sitä mennä kieltämään.

Rakkauden vankeja kohdellaan hellästi : )

asioita, vaikeita ihmisiä.
Tää oli mun mielestä hyvin pohdittu,
en loukkaantuisi tällaisesta tekstistä.
Pelaaminen ihmisillä ja
nää tällaiset palstat stalkkereineen ja ilkiöineen
loitontaa
Vihjeiden suhteen varoisin
tekemästä kenestäkään yleistä
ajoriistaa .

Oli aika samanmoisia tunteita itsellään eräästä naisesta. Olin vaan tulkinnu toisen ihan väärin eikä se ollukkaan kiinnostunu musta, vaikka se tuntukin ihan itsestäänselvältä että olis... :(

haluan olla satavarma, ettei tunteillani leikitä tai pelata. Syvästi loukattuna tuollainen olisi täystuho. Siksi olen varovainen ja siksi pelkään. En häntä tiettyä, vaan tilannetta, jossa jälleen joutuisin menettämään jotain tärkeää.

Meissä on jotain todella samaa hänen kanssaan. Veikkaan ettei niitä masennuskausia ole enää niin usein. Minä tuon tällä persoonallisuudellani tasapainoa. me osaamme tulkita toisiamme niin hyvässä kuin pahassa. Tämä suhde läpihengittää ja tulee niin tekemään. Monimutkaisuus vaatii samanlaisen tulkinnan ja minä häntä rakastan kuten hänkin minun vajavaista minuutta. Hän tulee minulle todeksi omana itsenään kuten minäkin hänelle. Yhdessä me olemme pelottavan vahvat!

:) Minä tykkäisin jos mun "mieheni" mulle tuolla tavalla juuri nyt sanoisi.

Kertoisin toiselle mitä oikeasti ajattelen ja tunnen -olen sen tehnytkin. Rohkeus ei kyl riittänyt naamatusten, vaan kirjehän se oli...
Mut ei jää itseä harmittamaan, et miksi en kertonut tunteistani.
Ehkä kypsempää olisi kasvotusten -mut pelotti! Torjutuksi tuleminen...

En odota, että toisit minulle kuun taivaalta,
en odota, että sanot, että rakastat minua
en odota, että pyydät minut paratiisiin.
Elämä ei ole pilvilinna, eikä helppoa.

Odotan, että annat meille mahdollisuuden
odotan, että olet valmis kohtaamaan tunteesi
odotan, että löydämme elämänpolkumme, sävelet
haluan etsiä ne kanssasi yhdessä.

En odota, että se tie on ehdottomasti yhteinen ja sama,
vaikka sitä kovasti toivonkin, koska rakastan sinua!
Ja koska rakastan sinua, päästän sinut pois
– sinä palaat vielä, kun olet valmis kohtaamaan tiemme

Meillä on molemmilla paljon annettavaa rakkauden saralla. Mutta tiedätkö kaikki lähtee siitä, että hyväksyy toisen sellaisena kuin hän on. Se ei toteudu heti, mutta luottamuksesta ja välittämisestä matka voi alkaa. se matka on raskas ja pitkä. Ei sille lähdetä huonosti varustautuneina ilman päämääriä. Puolihuolimattomasti, valmiina etenemään vain silloin kun on hyvä sää ja aurinko paistaa. Eteenpäin pitää pyrkiä myös kurjassa kelissä. Rämpineen loskassa ja lumisateessa raskaan varustukseen kanssa. Varmana, että vielä kerran aurinko paistaa ja sen vuoksi matkaa kannattaa jatkaa. Mä en jatka tätä matkaa ennenkuin tiedän, että repussa painavat rehellisyys, arvostus ja molemminpuolinen luottamus. Käytöksesi ei aina tukenut minua yrityksissäkin luottaa. Varsinkin loppuajasta sanasi ja tekosi puhuivat täysin ei kieltä. Et ollut rehellinen. Kun taas minä en tehnyt mitään selkäsi takana. Olen hankala, myönnetään. Kyse on siitä, mitä ihminen arvostaa. Onko niitä yhteisiä arvoja, jotka ohjaavat arkea ja meidän käyttäytymistämme toisiamme kohtaan. Tein paljon väärin ja olin julma. Kuitenkin olin sitoutunut tähän. Yrittämään parastani, jotta matka voi jatkua.

juu kopsaa tuo naisellesi, et muuta tarvitse ja olet kuningas, alfauros hänen silmissään! Vain liian herkät loukkaantuvat tuosta. Jos saisin tuollaisen tekstin häneltä, olisin sulaa vahaa..

Mitä voisin tehdä tälle kiusalliselle tilanteelleni . Rakastuin nuorempaan mieheen , joka on minun lapseni ikäinen , ja nyt kun hän sai tietää minun ikäni , niin hän karttaa seuraani . Odotan joka päivä hänen soittoaan , on niin valtava ikävä , kaipaan häntä koko ajan....jos näet tämän viestini niin soita....samoja ihmisiä olemme ja ikähän on vaan numeroita , tunnen olevani edelleen nuori .

Tee se aloitus niin yhdessä ollaan me kaksi ongelmaista enemmin tai myöhemmin ;)

Luulen että vain pelaat. Kiva vedonlyönti kavereiden kesken ja hauskaa kun tartun syöttiin.

Höpö! Höpö! Eikö me puhuttu nää asiat jo..Minun tehtäväni ei ole sinun "pyydystäminen", vaan rakkauteni ja ystävyyteni saattaminen ulottuvillesi.Olet minulle Rakas ja Tärkeä. : )

Aivan, se vaatii paljon !
Kun osoitat minulle olevasi mies, mies joka tietää mitä tahtoo ja uskaltaa toimia sen mukaan, kun uskallat näyttää tunteesi , olla avoin ja rehellinen.
Sen jälkeen saat minut, saat tuntea minut, rakkauteni , kaiken.

Noi on kauniit sanat joltakin jollekin ja se joka ei ymmärrä noitten sanojen kauneutta (siis jos ne on puhtaalla omalla tunnolla kirjoitettu eikä mikään feikkikirjoitus) saa olla onnellinen siitä, että elämä on ehkä sittenkin kohdellut hellästi


Miettikää ite kuinka moni ihminen meistä on ihan oikeasti ehjä konaisuus vaan jokainen me ollaa tavalla tai toisella rikki ja paikattu, mut silti sellaisenakin voi olla ihan kokonainen kun vaan tunnistaa omat vikansa ja puuttensa (kuten myös ne hyvät puolensa).

Viesti naiselta, joka kokee olevansa tämän tarinan päähenkilö, vaikka tietää että tuskinpa niin on.

Jos koet noin, ehdottomasti sinun täytyy sanoa se tälle naiselle. Ehdottomasti. Oikea tapa vain täytyy löytää. Ja oikea tapa ei ole se, että yhtäkkiä se kaikki tulee ylitseen kuin vyörynä. Hänhän on ilmiselvästi herkkä ja jotenkin tässä elämässä haavoittunut. Tunnen sellaiset naiset, olen sellainen.

Hänkin, mies, on. Ja tämän kirjoittanut mies. On parempi sinulle, aloittaja, näyttää sitä rakkautta teoissasi, ettei sitten niiden lopulta ulos tulevien sanojen aikana ole enää niin suuri yllätys tai informaatiotulva. Kun sen tietää jo, tavallaan.

Minun kohdallani oikea tapa häneltä, jota rakastan yksipuolisesti, olisi viettää kanssani aikaa. Aika kun on arvokkainta, mitä ihminen voi toiselle antaa. Ja sitten joskus niitä sanoja, ehkä halauksen yhteydessä, ehkä suukon, sanattoman silityksen.

Ei se ole niin mahdoton asia. Sehän on vain rakkautta. Sehän on suurinta mitä on. Ei sitä saisi heittää roskiin. Jos ja kun se teillä on jo, ei se mihinkään häviä.

Itse olen joutunut luovuttamaan, koska en saa mieheltä mitään vastakaikua hänen itsensä ensin aloitettuaan tämän kaiken. Nykyään rakastan häntä vaieten siitä täysin ja tietysti osa minusta toivoo, että joskus hän katsoisi myös lähelleen.

Mutta vain osa. Rakastaminen näin syvältä sattuu niin kovasti kun sydän ei ole ehjä. Siksi on parempi rakastaa yksin, kun sitä sydäntä ei ole varaa enää kenenkään pudottaa käsistään tai polkea.

Päädytään ! Päädytään! Mutta tee sinäkin jotain asian eteen..Riittäkö toi unelmoiminen..Sano sä..hih! ; )

Älä viitti, kyllä mä sen oon nähnyt kuinka sä oot mua "katellu" sillä silmällä ja halunut nipistää ja kouria mua "herkku" pepustani..ettäs kehtaat siinä..no joo..onhan mulla tunteita suakin kohtaan..mutta näytä sä ensin ne tuntees..haluun vastakaikua..vihdoinkin..ja muista, että mä en oo sun mikään "seksiobjekti" tai "seksileikkikalu"..mullakin on tunteet..on aina ollu..snif!..itkettää..sä oot kauhee..mua pelottaa..tajuuksä..

En tiedä miksi odotat. Tiedät, että minäkin odotan. Pientä vihjettä siitä, että tulet luokseni taas.

No voi hyvä luoja! Ainahan toiselle voi antaa uuden mahdollisuuden.

Samaa mieltä, rohkeutta vaan ja soitto sinulle tärkeälle henkilölle.
Epäröinti tuhoaa kallista aikaanne.
Ota riski ja ota selvää :)

Ei se useinkaan ole kyse rohkeuden puutteesta. Vaan jos aivan oikeasti yksin rakastaa, niin kyllähän se tuskallista on. Elämä ei mene niin kuin elokuvissa.

Tiedän tunteen.
Rakastan yksipuolisesti, mutta otin riskin ja kerroin tunteistani ;)
Sain takkiini, mutta elämä on :(

Mä olen lukenut tämän niin monta kertaa, että en enää tiedä mitä sanoa... Jotenkin nämä sanat uppoaa niin syvälle ja menee ihon alle. Kylmät väreet suorastaan kiirii selkäpiitä pitkin, koska tämä sopisi niin hyvin siihen mitä minä tunnen... Naisena ehdottaisin, että oikeasti ottaisit vaan itseäsi niskasta kiinni ja sanoisit tälle naiselle, että mistä nyt on kyse. Itselläni ehkä hieman samantyyppinen tilanne. Sanotaan, että mitään ei saa, jos ei yritä. Eihän sitä tiedä mitä tilanteesta syntyisi, jos vaan vaikka pyytäisit naista kahville tai elokuviin. Tiedän, että huumorin taa on helppo piiloutua tunteineen, mutta joskus kannattaa olla hieman totinen ja sanoa miten asiat on. Ja jos et sanoa pysty, niin ota kiinni ja pussaa! Ehkä nainen sitten tajuaa... Tsemppiä!!

Voi Sinua,kultaseni... Aivan ihana,koskettava viesti, joka sai aikaan kyyneleet silmiini.
Aika hyvin olet tulkinnut minua.
Tosin epäilen kyllä suuresti, ettei viestisi ole minulle, koska ihastukseni kanssa olemme tuntemattomia toisillemme.
Takana ainoastaan satunnaisia kohtaamisia, pienen hetken ajan vaihdettuja lämpimiä katseita,hymyjä. Sellaisia, jotka saavat sydämeni pamppailemaan, henkeä haukkomaan..
Lämmin hymy ja katse, joka tuntuu sydämenpohjassa asti, ehkäpä sitä sielunkumppanuutta? En ole tällaista aiemmin tuntenut, epäselvää minulle on mitä ajattelet, kun katsot minua noin..
Aikas monta penniä maksaisin jos saisin tietää mitä ajattelet.
Olet jäänyt ajatuksiini pysyvästi.
Ehkä luulet etten ole kiinnostunut, vaikka se on juuri toisin päin.
Liian monta kertaa vain olen saanut "turpiini" rakkausrintamalla, tullut petetyksi,loukatuksi,hyväksikäytetyksi.
Ne ovat jättäneet syvät arvet sydämeeni ja pelon siitä, että joutuisi uudestaan samoja kokemaan.
Siitä huolimatta kaipaan eniten sitä, että olisin jollekin se ainoa ihminen jota rakastaa, elää arkea yhdessä.. Haaveilla, toteuttaa unelmia..
Oikeassa olit, en pidä itseäni niin kauniina,viehättävänä, että riittäisin jollekin. Että joku saattaisi välittää minusta, kaikkine vajavaisuuksineni..
Ajattelen, että olet niin komea, miellyttävä mies --> miksi kiinnostuisit minusta, kun voisit saada paljon paremman. Painitaan eri sarjoissa.. Pelimiehiä olen kohdannut riittävästi ja tullut pettymään, kun ihastus ei olekaan ollut molemminpuolista..
Saatan omata kovan kuoren, mutta ajan kanssa sen läpi pääsee. Sisältä löytyy herkkä,tunteellinen neito, joka haluaa rakastaa, tulla rakastetuksi.
Hmm, mitä tarkoitit tuolla " me kaksi ongelmaista" ? Minun silmissäni olet täydellinen, itseäni en ehkä täyspäisenä pitäisi.. Mutta se kieliikin huonosta itsetunnosta..
Tilanteen pitäisi edetä molempien ehdoilla, toisia kunnioittaen..
Itse lyön ainakin peloissani kapuloita rattaisiin jos asiat etenee liian nopeasti..
Tarvitsen aikaa, vakuuttelua,turvaa.. Varmuutta siitä, ettet katoa minnekään..
Varmistusta tunteistasi..
Tällaisia ajatuksia heräsi.. Ihastunut olen Sinuun korviani myöten.. =)
Haluan vain Sinut, en ketään muuta.. =)
A***

Tunnen samoin. Ihan kun kirjoittaisit meistä.
Ihan kun tuntisit jopa mitä ajattelen.....

Pelottaako että se onkin oikeasti miehen kirjoitus, väpättääkö sydämessä että kirjoittaa jollekin noin? ;)

Älä turhaan, me kustais vaan se homma kuitenkin.
Plus oletko varma että oot samaa tasoo mun kanssa?
Entäs jos me kuvitellaan vain liikoja itsestämme molemmat ja ollaan ylpeitä, ei valmiita sitoutumaan...entäs sitten?Tappeluksihan se menee...

no,..se ei tule olemaan helppoa ainakaan enää.