Kannattaako käydä lukio ensin ?

Lukio on yleisesti ottaen vain yleissivistävä; mitään nimenomaista tietoa, jota ilman olisit tuhoontuomittu loppuelämäsi sieltä et saa. Kuitenkin suurin oppi lukiosta on yleissivistys, kielet ja jonkinlainen pohjavalmius akateemiseen opiskeluun. Juristin työssä yleissivistyksestä on vain hyötyä.

Hyvin harva ilman lukiopapereita hakeva pääsee sisään, mutta ei sillä ole mitään tekemistä itse papereiden kanssa.

Kuitenkin, oikiksessa on kyllä myös aika paljonkin väkeä, jota opiskelu ei kiinnostanut lukioaikana, ovat kirjoittaneet lähinnä rimaa hipoen kehnoilla papereilla ja sitten löytäneet akateemisen selkärankansa ja päässeet oikeustieteelliseen. En usko, että huonosti suoritettu lukio on paljoa sen parempi pohja kuin ammattikoulu.

Kannattaa myös pitää mielessä, ettei oikeustieteelliseen välttämättä pääse ensi yrittämällä. Sikälimikäli palsta on oikea syvällisille elämänvinkeille, sanoisin, että hae vain suoraan oikikseen, mutta aloita samalla ensi tilassa esim. aikuislukiossa kurssien käynti. Aikuislukion voi kuitenkin käydä noin kahdessa vuodessa, joten josset ensimmäisellä kerralla pääse, ehdit ehkä valmistua jo ylioppilaaksi toista hakukertaa varten. Ja jos lukio jää kesken kun onnellisesti pääset yliopistoon, niin ne kielet ja muut kurssit, joita ehdit käydä, ovat vain plussaa.

Suoraa haet oikikseen, koska sinne on pelkkä pääsykoekirja, kun sen osaa oot IN

Hae vaan, luultavasti et kuitenkaan pääse sisään.
Muut hakijat ovat käyneet lukion ja osaavat käsitellä isoja tekstimääriä sinua kokeneemmin, samoin lukion kokeiden esseevastaustekniikka helpottaa pääsykokeissa.
Oikiksen kokeessa ei ole kyse vain pääsykoekirjojen osaamisesta, sisäänpääsyyn vaaditaan, että on parempi kuin hyvä eli pitää kuulua siihen ihan huippujoukkoon. Viime vuonna Turun kokeeseen osallistui 636 joista 129 hyväksyttiin, Helsinkiin 2010 pyrki 1130 ja hyväksyttiin 202.
Lukio helpottaa myös opiskelua esim. kielten kokeet ja se toinen kotimainen perustuvat lukion kursseihin.

Hmm. Sanottakoon aluksi, että minusta on ollut mukava lukea tähän astista viestiketjua, koska sen taso on pysynyt verraten asiallisena.
Samaan hengenvetoon haluan lisätä sen, mikä olisi oikeastaan heti pitänyt sanoa/kirjoittaa: Vain hakemalla voi tulla valituksi. Ei oikeustieteelliseen tiedekuntaan pääsy ole mitään "ylitiedettä" ,tai johon vaadittaisiin jotain sellaista, mitä ei voisi saavuttaa "tavallisella" tajunnalla ja ymmärryskyvyllä.
Toki pääsy tiedekuntaan vaatii useimmilta "hieman" ponnisteluja, mutta kuvaavaa lienee se, mitä täällä joku jo kirjoittikin: En -minäkään- usko, että huonosti suoritettu lukio on paljoa sen parempi pohja valmistaumiselle pääsykokeissa kuin ammattikoulu.
Tärkeintä, mitä lukiosta voit saada on luultavasti hieman parempi yleis-sivistys, joihin omasta mielestäni kuuluu, myös hieman parempaa kielitaito, kuin sellaisesta koulusta, jossa sivistäviä aineita on osaksi korvattu jonkun alan omilla opeilla.
viimeistään tässä vaiheessa voi sanoa, että aikaa puntaroinnille, mitä tehdä oikeustieteelisen haaveilusta kanssa, on vielä varsin hyvin; hakuaika oikeustieteellisiin tiedekuntiin on kuluneelta vuodelta päättynyt.
Toisin sanoen Yliopistojen yhteishaun hakuaika on ollut 5.3.-3.4. (Poikkeuksena ovat Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulua) Erillisvalintojen -kuten avoimen yliopiston kautta tai erillisenä hakuna suoraan maisteriohjelmiin saattavat, _ehkä_ muodostaa poikkeuksen, niihin hakuajat vaihtelevat yliopistoittain. Mutta toisin sanoen, jos tai kuten useimmat hakijoista tulevat valituiksi "perinteisellä tavalla" pääsykokeen kautta (,kuten luullakseni, myös mm. tämän viestiketjun aloittaja tulee) niin tällöin olisi tullut imoittautua hakijaksi, jotta voisi "hakea paikkaa" sitten pääsykokeissa.
Eli koska aloittaja pääsykokeisiin pääsee osallistumaan edellämainitulla perusteella -ellei siis ole ilmoitatunut yliopistoon, oikeustieteelliseen tiedekuntaan hakijaksi. Voineekin ajatella, ainakin seuraavia vaihtoehtoja.
iltalukio -nopeimmat suorittanevat lukion kahdessa vuodessa. - Kannattanee selvittää voiko saada, jonkun pakollisen kurssin pois aiemmilla opinnoilla, niin aikaa jää tärkeimmille kursseille, tai esim keväällä pääsykokeisiin lukemiselle. Jos pääseekin seuraavanai kesänä , niin lukio voi jäädä kesken taij atkua vielä mahd. rinnala, jos nyt haluaa saada oikeuden kantaa ylioppilaslakkia, sillä en äkkiseltään oikein muuta ulkoisesti näkyvää keksi, jos -siis käy niin onnellisesti opiskelu paikka aukeaakin ammattikoulu-pohjalta.
Toisaalta aikaa voi käyttää myös töiden tekemiseen ja kerätä hieman pesämunaaa, sillä pelkkä opintotuki on aikas pieni. (Jolloin myöh. opinnoissa voi ottaa hieman lepsummin rahan käytösn suhteen, jos on hieman säästöjä kerättynä). Ja tottahan toki voinee harkita sitäkin vaihtoehtoa, että käy -jos vain mahdollista, eli on esim lähellä- suorittamassa, jonkun avoimen yliopiston oikeustieteen kurssin.
Kolmas vuosi, (jos siis ei ensi vuonna tule valituksi) voi lukiossa kyllä kannattaa painaa täysillä ja yrittää kirjoittaa mahd. hyvin. syynä se, että käytännössä usein vain parhaimmista arvosanoista on hyötyä ja auttavat pääsemään sisään ns. ylioppilaskiintiössä.
Lienee huomattava, että useimpia edellä luetelluista vaihtoehdoista voi tehdä yksin, esim keskittyä pelkkään lukio-opiskeluun. Tai yhdessä jonkun tai joidenkin toisten kanssa. (Käydä osapäivätöissä kesä ja syksy ja samalla käydä iltalukiota. Jne.

Tsemppiä lujasti. Aina kannattaa yrittää; tyhjän saa pyytämättäkin(!)

Useammat isommat asianajotoimistot edellyttävät harjoittelijalta tai työnhakijalta erittäin hvyää lukion menestystä sekä samoin oikiksen opinnoissa, joten ilman lukiot et pääse isoihin asianajotoimistoihin.

jJos haluat ulkomaille opiskelemaan, sinne yliopistoihin et pääse ilman lukion suoritusta.

No ei ole työnantajat kiinnostuneita yo-papereista. Ehkä jos haet fuksivuotena kahvinkeittäjäksi isoon toimistoon, voidaan niitä kysyä, varsinkin, jos ikää on vasta 19 vuotta, eikä työkokemusta kertynyt.

hahaha et salee pääse

Ei todellakaan ole mitään syytä käydä lukioo ennen yliopistoa. Sisään pääsee osaamalla pääsykoekirjat. Yliopistossa opiskelu on viimekädessä varsin yksinkertaista. Itse kävin ammattikoulun, olin kolme vuotta töissä, hain yliopistoon ja pääsin ensimmäisellä yrityksellä sisään. Nyt humanististen tieteiden kandidaatti, ja n. 2 vuoden päästä psykologian maisteri. Kaikkien kurssien keskiarvo yli nelonen, eikä juuri ole tarvinnut kuin lukea annetut kirjat kokeisiin. Moni yliopistossa opiskeleva haluaa luoda kuvan jostain suuresta sivistyksen kehdosta, mutta se on ainoastaan oman hännän nostamista. Sivistyksen kehto on kirjasto; yliopisto on koulu.

Et pääse koskaan sisään :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD

Kyllä reaaliaineet ovat oikiksessa ja tulevaisuuden duunissa tärkeitä: esimerkiksi rikostutkija, tuomari tai syyttäjä - jotakin aavistusta täystyisi olla reaaliaineista. Samoin laskenta on tärkeä vaikkapa verotuksessa, yritysjuridiikan puolella tai kannattaako viedä juttu tuomioistuimeen...

Toiseksi se, että oikis työllistää todella huonosti. Työpaikkoja on mahdoton saada, jopa opiskelun aikana, puhumatta valmistumisen jälkeisistä papereista.

Moi! Lueskelin tätä viestiketjua pidempään, ja tästä oli kyllä tosi paljon hyötyä. Oon nimittäin TÄYSIN samassa tilanteessa. Mulla kosmetologin tutkinto takana, valmistunut 2008 ja siitä asti töitä. Mullakin oikis muodostui lopulta sellaiseksi todelliseks tulevisuuden haaveksi, ja pähkäillyt et mennäkkö lukioon vai yrittääkö suoraan jne jne. Kumpaan itse lopulta päädyit? Itse olen näillä näkyminen menossa lukioon työn ohessa syksyllä, ja yritän varmaan lukion yhä kesken ollessa oikikseen jo ensi keväänä. Olis kiva vaikka kirjotella aiheesta enemmän privana tässä kevään ja ekan hauan hiljalleen lähestyessä, jos sua kiinnostaa? :)

Tarkastelin tuossa kuluvan vuoden pääsykoetta. Ei näytä kovin vaikealta ja tuon kokeen tosiaan suorittaa ilman ylioppilastutkintoa tai lukion päättötodistusta. Mielenkiintoiseksi toki tekee pistemäärät. Pisteitä kokeesta ja aloituspisteistä tuli vuonna 2012 olla yhteensä vähintään 72. Kokeen maksimipistemäärät ovat 70. Aloituspisteitä tiedekunnan sivujen mukaan voi saada vain ylioppilastutkinnosta. Mistä lähihoitaja, ilman ylioppilastutkintoa, saa aloituspisteitä? Voiko olla siis mahdollisuus siihen, että 23-vuotias lähihoitaja läpäisee kokeet maksimipistemäärällä, mutta jää kahden pisteen päähän ilman aloituspisteitä?

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni kannustaisin aloittajaa osallistumaan rohkeasti pääsykokeisiin. Puhun nyt hiljattain valmistuneen, asianajomaailmaan astuneen lukiotaustaisen lakimiehen suulla.

Itse näkisin syyt lukio-opintojen skippaamiselle tällaisina:

1. Sinulla on jo ikää ja kaikkien asteiden opintoja takana. Yleissivistystä ja kypsyyttä itsetutkiskeluun on varmasti karttunut. Lukio-opinnot vievät hurjasti aikaa ja vaikka ehdottomasti pidän niitä tärkeinä ja yleissivistävinä, sinun osaltasi juna on jo vähän mennyt. Uskon siihen, että vaikean sairauden ja jo elämää nähneen ihmisen kokemuksella pystyt hahmottamaan, onko sinulla valmiuksia yliopisto-opintoihin suurine lukumäärineen, kieliopintoineen ja pitkine työpäivineen. Jos oikeustieteellinen tuntuu oikealta vaihtoehdolta, hae suoraan sinne.

2. Jos haet nyt kerran ihan tosissasi sisään, näet pääsykoepisteistä aika hyvin, onko sinulla asiaa alalle. Tähän ei kuitenkaan kulu aikaa kuin muutama kuukausi. Tsemppaa ne kuukaudet ja ole rehellinen itsellesi kun tulokset tulevat. Jos jäit selvästi kauaksi sisäänpääsystä, oikeustiede ei ole sinun juttusi. Jos asiat ovat sinulle aikuisiällä liian vaikeita tai et pysty luku-urakkaan muuten, mitkään lukiokurssit eivät tilannetta enää paranna. Jos taas sisäänpääsy jääkin kiinni vain muutamasta pisteestä, lue muutama avoimen yliopiston kurssi syksyllä ja hae uudestaan seuraavana vuonna - silloin ovet jo aukeavat, jos jaksat yrittää tosissasi.

3. Yleisellä tasolla on kurjaa yheiskunna resurssien haaskausta, jos nyt opiskeltuasi jo kolmella asteella palaat taas lukioon ja sitten luet vähän pääsykokeisiin ja sitten opiskelet taas vähän lukiossa jne. Lukiosta ei valmistu mihinkään. Sinun taustallasi voit käydä oikeissa töissä sinä aikana, kun mitään järkevää opiskeltavaa ei ole. Esimerkiksi avoimessa voit lukea paljon hyödyllisempiä kursseja kuin lukiossa.

Yleisenä huomiona (tämä ei toki välttämättä liity sinuun) olen havainnut, että vähemmän kouluja käyneillä on usein kaikkein epärealistisimmat ajatukset omista kyvyistä tai sitten taipumus vähätellä akateemisilla aloilla vaadittavaa osaamista. Tässä voisi muistuttaa hiljattain uutisoidusta tutkimuksesta, jonka mukaan vähälahjaisemmat ihmiset ovat myös taipuvaisempia arvioimaan oman todellisen osaamisensa heikoimmin (he pitävät lähes poikkeuksetta itseään älykkäämpinä kuin ovat). Kannattaa harrastaa vähäsen objektiivista itsetutkiskelua ja miettiä omia vahvuuksia ja heikkouksia.

Se, että kasin tyttönä olet pärjännyt ammattikoulussa tosi hyvin, on kiva asia ja varmasti tehnyt hyvää itsetunnollesi, mutta se ei välttämättä kauheasti kerro akateemisista valmiuksistasi. Lukiossa monen ahkeran mutta yksinkertaisen kasin tyttösen keskiarvo romahtaa ja yliopistoon pääseminen ei ole mikään itsestäänselvyys niillekään mimmeille, jotka saavat kaseja lukiossakin. Tosin kouluarvosanojen tuijottelu on aika hölmöä joka tapauksessa, koska kuka tahansa riittävän ahkera saa ihan hyviä numeroita kunhan tekee kauheasti töitä.

Jos oikeustieteen opinnot ovat kuitenkin varmasti juuri sinun kutsumuksesi, kannattaa harkita myös noita b-luokan vaihtoehtoja, eli esimerkiksi Rovaniemelle, Joensuuhun tai Tallinnan yliopistoon hakemista.

Voimia pohdiskeluihin ja tuulta siipien alle! Ihailen kaltaisiasi rohkeita naisia, jotka ottavat elämän omiin käsiinsä, eivätkä sitten nelikymppisenä jossittele, että "kyllä minäkin voisin olla tuomari/kirurgi/missi/professori kun vaan olisin sillon...".

Älä todellakaan mene lukioon enää. Täydellistä ajan tuhlausta.

Miten aloittajalle ja muille kävi? Itse hain ammattikoulun käyneenä oikikseen, luin kirjat 3 kertaa läpi ja kävin pienen preppauskurssin 5pvä ja sisään pääsin ensimmäisellä yrittämällä. En ole kokenut että olisin tarvinnut luokiota missään vaiheessa. Keskiarvo yläasteella seiskan paikkeilla kun olin niin laiska. Jos intoa ja mielenkiintoa löytyy niin kaikki on mahdollista!

Tarjoon Henkalle kaljan! :D Itse arvostan enemmän tällaisia tapauksia kuin tusinalukiolaisia. Lukiosta ei tosiaan ole kovinkaan paljon hyötyä oikiksen kannalta.