Aavikolla,
kaksi kamelia.
Erillään,
matkaansa kulkevat,
kaukana toisistaan.
Janoisia ovat.
Väsyneitä ovat.
Aurinko kuumana,
paahtaa taivaalla.
Matka lähteelle pitkä.
Saavuttavatko ne,
sitä koskaan,
vettä lähteen?
Aavikolla,
kaksi kamelia.
Erillään nyt,
mutta toisiaan kohti
kulkevat.
kaksi kamelia.
Erillään,
matkaansa kulkevat,
kaukana toisistaan.
Janoisia ovat.
Väsyneitä ovat.
Aurinko kuumana,
paahtaa taivaalla.
Matka lähteelle pitkä.
Saavuttavatko ne,
sitä koskaan,
vettä lähteen?
Aavikolla,
kaksi kamelia.
Erillään nyt,
mutta toisiaan kohti
kulkevat.
Vastaukset 42
Vanhimmat
Kyllä ne "kamelit" saavuttavat yhdessä sen lähteen.
Mikäli se yhtään on minusta kiinni...:)!
Ja ne kulkevat koko ajan toisiaan kohti, vaikka joka hetki ei siltä näyttäisikään!
Hyvää yötä ja suloisia unia eräälle naiselle yhdeltä mieheltä.
Toivon niin.. :)
Öitä.
http://www.youtube.com/watch?v=d1riAeLDRZ4
Kamelit on samalla karttalehdellä, mutta kaukana erillään toisistaan.
Heidän tiet sivuavat toisiaan, mutta ei koskaan johdata nokatusten.
Molemmilla on tässä elämässä oma tehtävä...
Kamelit näkevät toisensa kangastuksena, kohtalo johdattaa
heitä omiin vääjäämättä eri suuntiin.
Tavataan seuraavassa elämässä.
Jos noin käy, ainakin se uroskameli ikävöi loppuikänsä ja voi jopa menehtyä suruun...
EI ! !
Ei mitään seuraavaa elämää vaan tämä elämä.
erään dyynin takana musta koppakuoriainen muistaa lämmöllä ohi kulkenutta kamelia.. ja pyörittelee lantapalleroita kotionkaloonsa
Toinen kameli on lopen uupunut.
kysyy lupaa liittyä seuraa, se on tallustellut aavikolla ihan itsekseen ja möökyen seuralaisia mutta kaikki näkemänsä ovat vaikuttaneet kangastuksilta vain ja nyt se toivoo kohtaavansa kohtalon toverinsa....
Niin toinenkin on lopen uupunut, täynnä rakkautta, etsii sielunkumppaniaan...
Tietää toisen olevan olemassa.. mutta...
Lähettää sielunkumppanilleen joka ilta kauniin ajatuksen.... :) Jaksaa toivoa, että
joku päivä koordinaatit kohtaisivat.....
Mutta kun mielessä pyörii se yksi kameli johon toivoo törmäävänsä. Toivottavasti ja varmasti tiellesi osuu mukava kameli, sellainen oikein huippuyksilö.
onko toinen niistä kaksikyttyräinen ja toinen yksikyttyräinen
On. Juuri niin :)
Sama määrä kyttyröitä tietenkin molemmilla, kun samaa lajia ovat.. :)
Voin kun olisinkin kameli...ei tarvitsisi miettiä kaiken maailman kotkotuksia...:)
http://www.youtube.com/watch?v=cT3HZ9HnvJE
Toinen kameli lähettää toiselle kamelille terveisiä...
Sattuipa niin, että toinen kameli sai vahingossa kahden euron kolikon sijasta egyptin punnan ja niin kameli joutui keskelle aavikkoa Egyptiin.. Siellä se sitten janoisena mietti mitä saa sillä rahalla.. Samaan aikaan kameli näki aivan kuin kangastuksen, nimittäin toisen kamelin..sen uupuneemman. Ensimmäinen kameli mietti, kuinka hän saisi toista kamelia piristymään ja niin hän päätyi rakastamaan uupunutta kamelia.
Uupunut kameli piristyi kovin, kun toinen kameli hänelle virvoittavaa juotavaa.
Hän mietti, miten ihana ja ajattelevainen tuo kameli on, toi hänelle juotavaa, vaikka oli itsekin väsynyt ja janoinen. Kamelit jakoivat juoman keskenään. Ystäviähän olivat....
Kului vaan pieni hetki, ja kamelit rakastuivat syvästi toisiinsa. :)
.
Oi, miten kaunis kamelirakkaustarina , ihana
Niin oli suloinen se tarina... :,)
Mutta sitten taivaalle tulikin mustia pilviä ja aavikolla alkoi todella harvinainen
valtava sadekuuro. Se oli niin kova, ettei kamelit erottaneet toisiaan myrskyn keskellä kuin vähäsen. Yht'äkkiä toinen kameli näki kuinka tuo hänen juuri löytämänsä kameli sielunkumppaninsa kyttyrät heiluen lähti uuden kamelin kanssa aavikon taivanrantaa kohden. Toinen kameli jäi kyttyrät roikkuen katsomaan, mutta eivät ne kääntyneet. Kameli huusi sateeseen hänelle juuri löydetylle, että tule takaisin tarvitsen sinua, mutta ei he menivät menojaan. Joskus harvoin tämä kaipaamaan jäänyt kameli kuuli kamelipostissa kuulumisia. Kameli turtui kun ei kuullut enää toisesta kamelista. Unohti kokonaan tämän kamelin, vaikka tämä kameli olisi vain halunnut pitää pienen palasen häntä elämäänsä. Kameli kuitenkin selvisi suuresta surustaan ja talletti muistot kyttyröihinsä kalliina aarteina.
Hyi, ei tuommoista loppua tarinalle...
Olihan se;)
Ikävä palsta ei rakkaus ja rakastaminen palsta :(
aamulla kameli heräsi ja katsoi vierelleen ja hymyili. Se olikin vain hyvin pahaa unta ja kömpi takaisin kamelirakkaansa kainaloon.
Niin aamulla toinen kamelikin heräsi. Huh näkikö hänkin samaa unta..? Mitähän tuo uni oli, en tiedä mutta onneksi olet siinä vieressä vielä, tuumi kameli toiselle.
Kamelit katsoivat toisiaan silmiin ja hieraisivat hellästi kuonoilla toisiaan. ;)
Hienoa musiikkia sai tanssimaan jopa, tuli mieleen intiaanimusiikki josta pidän.
Juu, ja upeat kuvat....ja tuo musiikki ihana, jotenkin aavemainen...
Kaunis satu, hyvä ettei rakkaus ollut pelkkää unta. Vaikka loppu jäi vähän epäselväksi.
Loppu jäi tarkoituksella epäselväksi. Rakastivatko kamelit toisiaan loppuelämän, kyllä varmaan. Ei tarina kerro.
Toisaalta se: he elivät yhdessä elämänsä loppuun asti sopisi satuihin.
Saavuttivatko nämä kamelit lähdettään, joka oli heissä molemmissa toisilleen? Ehtyikö toinen lähde?
Saavuttivat, ei ollut kangastus, ja ei ehtynyt.. kamelithan jaksavat aavikolla kärsivällisinä pitkät ajat ilman mitään.. se ei ole kuin tiimalasi, toiselle puolelle kun virtaa toisesta puolesta loppuu.. rakkauden lähde ei ehdy milloinkaan.
ei helvetti sentään mikä juttu.
on löytänyt tiensä kotiini, seisoo se ikkunasta ulos kurkista ja odottelee sielunkumppaniaan saapuvaksi.
Vierellään istuu siipirikko joutsen joka kertoo tarinaa suuresta rakkaudesta, kaipuusta polttavasta, kumppanuudesta elinikäisestä.
Onko tuossa se kameli jo kuitenkin tavannut sen sielunkumppaninsa ja odottaa uudestaan saapuvaksi?
Toisen kamelin nahasta on tehty saappaat ja ne komeilee keskustan stoccan kenkäosastolla.
Tavannut on ja kaipaamaan jäänyt, hiljaisesti kipinä kytee sydämmessä.
PS. Oli pakko laittaa tähän kun sopi niin hyvin, on nimittäin oikeesti ikkunakoristeena kameli ja sininen joutsen ;)
kari granti on kaikkien janoisten sankari ja pelastaja
Aavikolla kaksi kamelia ja huntupäinen mies.........
.........sen pituinen se.
Ja ne kauheat kyttyrät...kuka niitä olisi lopulta kestänyt.
Voi! Ihania tarinoita, Varsingin nuo Egyptin kamelit..hihhih! Rakas! Piristit taas minua. Olet ihmeellinen. Olisi joskus mukava tavata henkilökohtaisesti. Sanat ja Ääni ei aina riittäisi. Ehkä? Sinulle? Hih! ; )
Voihan kameli! :D
Tämän runon kirjoitin,
palstalle nyt piipahdin,
ja mitä näinkään,
lukea sainkaan,
no,
tätä runoani uudestaan lueskelin.
Muistelen.
Oli vuoden alku huono tuo,
ja edeltävä vuosi sen.
En tiennyt,
katkeisiko kamelin selkä,
jaksaisinko,
pystyisinkö eheytymään,
elämään onnellisena enää.
Sitä tiennyt en.
Toivoni melkein menetin.
Tästä
pari viikkoa eteenpäin,
edessäni hän seisoi.
Hän siinä seisoi.
Silmiäni uskonut en,
aivan myyty olin.
Ei katkennut kamelin selkä,
löysivät kamelit yhteisen tiensä.
Tuosta hetkestä aikaa on,
onnen ja ilon kyynelien määrä loputon.
Niin seisoi, joo. En uskonut silmiäni, en. Olin aivan myyty. Mutta, mutta, mitäs sen jälkeen tapahtuikaan?