Stora Enson Impilahden saha aloitti toimintansa vuonna 2003.
Tehtaan vuosituotanto100 000 kuutiometriä. Raaka-aineena kuusitukki halkaisijaltaan enintään 25 cm. Yritys työllistää noin 50 henkilöä.
Impilahden sahan tuotannon pääosa kulkeutuu eri muodoissaan Suomeen.
Kuoren hyödyntää Vapo Energia, kuusihakkeen Stora Enson CTMP-tehdas (kemihierreprosessi) Imatralla, ja sahatavarasta noin 90 prosenttia viedään Stora Enson Kiteen sahalle kuivattavaksi. Myös puru vietiin aiemmin Kiteelle Puhos Boardin lastulevytehtaalle, mutta tehdas lopetti toimintansa syksyllä 2011.
Impilahteen on tarkoitus rakentaa kuivaamo ja pellettitehdas sekä nostaa sahan kapasiteetti 140 000 kuutioon. Puunhankinnan junakuljetuksia varten on rakennettu pistoraide saha-alueelle.
Tehtaan vuosituotanto100 000 kuutiometriä. Raaka-aineena kuusitukki halkaisijaltaan enintään 25 cm. Yritys työllistää noin 50 henkilöä.
Impilahden sahan tuotannon pääosa kulkeutuu eri muodoissaan Suomeen.
Kuoren hyödyntää Vapo Energia, kuusihakkeen Stora Enson CTMP-tehdas (kemihierreprosessi) Imatralla, ja sahatavarasta noin 90 prosenttia viedään Stora Enson Kiteen sahalle kuivattavaksi. Myös puru vietiin aiemmin Kiteelle Puhos Boardin lastulevytehtaalle, mutta tehdas lopetti toimintansa syksyllä 2011.
Impilahteen on tarkoitus rakentaa kuivaamo ja pellettitehdas sekä nostaa sahan kapasiteetti 140 000 kuutioon. Puunhankinnan junakuljetuksia varten on rakennettu pistoraide saha-alueelle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Yksi Impilahden ihmeistä on rautatie, joka kulkee syvässä kanjonissa.
Kun käännyt valtatieltä Stora Enson sahan suuntaan ja Impilahteen, ratakanjoni on puolen kilometrin päässä tienhaarasta. Kuva:
http://www.panoramio.com/photo_explorer#view=photo&position=112&with_photo_id=52787201&order=date_desc&user=5899847
Ratalinja on lievästi kaareva. Juuri tälle rataosuudelle ajettiin ilmasuojaan Talvisodan aikana rautatietykki, jolla ammuttiin tarkasti vihollisen asemiin. Kanjoniin saatiin myös sairasjuna piiloon vihollisen pommituksilta.
Kesällä 2011 remontoitiin Impilahdessa Sumerianjoen ylittävä silta.
Tuolloin vanha maantie Impilahden kautta oli poikki.
Siltatyö valmistui elokuussa 2011.
Nyt reitti on taas ajettavissa isoillakin busseilla.
Impilahden tyylikkäästä kirkosta on jäljellä ainoastaan portaat.
Vuonna 1993 hankittiin Impilahden keskustassa sijaitsevalle sankarihautausmaalle muistomerkki "Kaatunut risti".
Monumenti kivipaadet on asennettu siten, että ne muodostavat ristin.
Muistomerkki on suosittu pysähdyskohde matkailijoille. Stora Enson sahalta päin tultaessa muistomerkki on oikealla puolella tietä, vähän ennen vanhan kirkon paikkaa, joka jää vasemmalle puolelle tietä. Muistomerkille johtaa selkeä polku.
Impilahti oli merkittävä suurpitäjä, jonka keskus oli Impilahden kirkonkylä.
Koko pitäjän alueella eli yli 14 000 asukasta.
Impilahden kirkonkylässä asuu nykyään runsaat 700 henkeä.
Kylässä on kymmenkunta matalaa kerrostaloa ja venäläisiä omakotitaloja.
Suomenaikaisista rakennuksista ovat säilyneet kunnantalo, posti ja osuuspankki.
Kirkon paikalle on rakennettu asuintalo, ja sen vieressä on venäläinen sotamuistomerkki. Vanhan kirkon paikka on merkitty suomalaisella kivipaadella.
Tien toisella puolella, viistosti vastapäätä metsikössä on muistomerkki suomalaisille sankarivainajille: mustan graniittipaaden päälle on aseteltu punainen graniittipaasi siten, että muistomerkistä muodostuu risti. Siinä lukee ”Impilahden sankarivainajien muistolle 1939–1944. Impilahtelaisten seurat 1993”.
Impilahden vuonon pohjukka on seesteisen kaunis jyrkkine mäenrinteineen ja luonnontilassa olevine metsineen.
Impilahden kirkko edusti samaa eleetöntä komeutta kuin muutkin Laatokan Karjalan kirkkorakennukset.
Tällä sivulla on muun muassa kuvia kirkosta ja Impilahden maisemista:
http://heninen.net/folder_f.htm?C=53&F=pitkaranta&S=all&L=2&M=photo&I=0
Kirkot muovaavat koko seudun identiteettiä ja viestivät uskontokunnan läsnäolosta.
Erityisesti Karjalan alueella, missä eri uskontokunnat vaikuttavat limittäin, kirkot ovat kohonneet ihmisten tärkeiksi rakennuksiksi.
Yleensä kirkot muovaavat koko seudun identiteettiä ja viestivät uskontokunnan läsnäolosta.
Tässä on kokoomasivusto, johon on kuvat Karjalan ev.ankelis-luterilaisista kirkoista:
http://users.jyu.fi/~rpvalta/siirtosrk/luteri.htm
Kuvia on 54 kappaletta, mukana myös Impilahti.
Kuvista voi nähdä, että mallikasta ja hallittua kirkkoarkkitehtuuria oli ennen lähes jokaisessa kylässä.
Vanhoja kirkkoja tuhoutui Talvi- ja Jatkosodassa ja etenkin sotien jälkeen neuvostoaikana.
1990-luvulta alkaen, Neuvostoliiton romahdettua ortodoksikirkkoja on kunnostettu ja rakennettu lähialueillemme lisää.
Edelleen, on kiinnostavaa, että myös evankelis-luterilaisia kirkkoja on alettu rakentaa rajan taa. Niiden "bongaaminen" voi olla joillekin ihmisille hyvä syy tehdä matka. Esimerkiksi Läskelään on avattu uusi kirkko vuonna 2011.