Tässä on aina niin

Kuulostaa hyvältä. Kumpikin suunnitelma.

Kiehtovaa ajatusta ja linkitystä
ja jos mies olisit niin kysyisin
lomailetkos.....jos kyllä, sen ansainnut olet kaiken ja enemmänkin

Hänen kanssaan punaiset viinit joisin seinen rannalla
ja laulaisimme laulua yhteistä; mikä hassu oliskaan
Aamulla Pariisin kattojen yli taivasta tervehtisin
punertuivaisitko poskeni, hehkuisinko sisäistä tulta
Metroja rakastaisin ja olisi "bonjour "
"Vie minut Pariisiin" ja minä näytän kaupunkini
sen mikä sielussani soi !!!

Vive L'Amour ; )

Keskisen Vesan paratiisiinko pyrit?

Katsoin ensin, että olen varmaan eksynyt, että onpa outo uni, missä mä oikein olen, mutta ei se ollutkaan mikään budha, vaan joku nainen, joka istui samanlaisessa asennossa, ihan paikallaan. Sellainen pitkä kaapu päällä, kasvot sieltä näkyi kuitenkin selvästi. Minkähän maalainen oli, en tiedä, ei ainakaan puhunut mitään, hymyili vaan hiljaa. Sen vieressä oli poika, ja kysyin pojalta, mistä ne olivat tulleet siihen. Poika ihmetteli, mikä siinä on, että sitä samaa aina kysytään juuri heiltä, tulivat mistä tulivat, ei sillä ole merkitystä. Nainen hymyili vain. En tiedä, oliko siltä kieli leikattu pois, jos se oli tehnyt jotakin kiellettyä, vai oliko se muuten vaan tyhmä? Tai ehkä se ei vaan halunnut puhua?

Ärsytti se vaitonaisuus kieltämättä, mutta jäin siihen lähelle istumaan kuitenkin jostain syystä. Katselin joelle, vesi oli likaista, mutta lapsia se ei tuntunut haittaavan. Aurinko oli alhaalla. Puseron alla hehkui iho ja ihon alla paloi sydän, keuhkot, kaikki.