Myrkyn lykkäsi, rivoo touhua,,,

-

-

-

,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,

-

-

On otettava huomioon, että ihmiseen kertyy kemikaaleja muustakin kuin syömästään ruoasta. Eli veren kemikaalipitoisuudesta ei voi syyttää pelkästään maatalouden kemikaalijäämiä vaan osuutensa on takuuvarmasti käyttämillämme hajusteilla, kosmetiikalla, lääkkeillä, pesuaineilla, hiusväreillä yms. Myös vaatteista ihmiset saavat elimistöönsä kemikaaleja.

PCB-yhdisteistä sen verran, että niitä on käytetty rakentamisessa (saumausmassat liimat, lakat, tiivistysmassat), kondensaattoreissa ja muuntajissa. Tämä ihan selvennyksenä, ettei joku luule olevan kyse jostain maatalouden lannoitteesta tai torjunta-aineesta.

Kaikesta ei aina voi syyttä maataloutta. Lannoitteet eivät ole mitään ihmisen keksimiä kemikaaleja vaan maassa muutenkin olevia ravintoaineita, joita kasvit tarvitsevat kasvaakseen. Maasta ei kuitenkaan voi ravintoa vain vuodesta toiseen ottaa ilman maan köyhtymistä. Siksi maalle on annettava takaisin ravinteita sadonkorjuussa menetettyjen tilalle. En usko, että lannoittaminen muuttuu tämän hetkisestä tuotantotavasta enää summittaiseen lannoittamiseen. On taloudellisestikkin kannattavampaa lannoittaa vain sen verran kuin on tarpeen maan ravinnetase ja viljeltävä kasvi huomioiden. Jokaisen lohkon ravinnetilanne saadaan tarkasti selvitettyä maanäytteet analysoimalla. Kun haetaan tehokkuutta niin sadon kuin kustannusten suhteen, on tarkka lannoitteidenkäyttö yksi avan siihen.
Torjunta-aineiden käyttö vaatii koulutuksen ja hyväksytysti tarkastetun ruiskun. Ruiskutusajankohta on osattava valita oikein, ettei aineet leviä tuulen mukana väärään kohteeseen. Samoin on olemassa tarkat määräykset miten vesistöjen ja ojien läheisyydessä tulee toimia. Näihin määräyksiin tuskin on koskaan tulossa lievennyksiä, luultavasti paremminkin tiukennuksia ja tarkennuksia. Hyvä niin, näillä asioilla ei meidän viljelijöidenkään tee mieli leikkiä.