Kuinka kauan kuuluisi imettää?

Itse olen kokenut imetyksen helpoimmaksi ja parhaimmaksi tavaksi ruokkia vauvaa. Ja onhan se tietysti edullisintakin, ilmaista! Jokainen tietysti tekee omat päätöksensä, mutta itse oman kokemuksen pohjalta kannustan ehdottomasti imettämistä. Esikoista imetin 5kk täysimetyksellä, 8kk ikäiseksi soseiden ohella ja sen jälkeen vauva alkoi vieroittaa itseään rinnasta ja 9kk iästä alkaen siirtyi korvikkeelle. Nyt imetän toista 3,5kk ikäistä täysimetyksellä ja tarkoituksena olisi imettää sinne 11-12kk ikään asti ja siirtyä sitten suoraan tavalliseen maitoon. Minun mielestäni vuosi on lyhyt aika elämästä ja sen jaksan kyllä imettää.

Tarkoitus ei siis ole mitenkään tuomita kenenkään valintoja, omani ovat nämä.

Alussa se imetys tuntuu työläältä. Asentoa on ehkä vaikea löytää, imetys sattuu kun rinnat ei vielä ole tottuneet, maitoa pursuu ja rinnat on pinkeät. Ajan myötä se helpottaa, ja huomaat ehkä että imetys onkin helpompi juttu kuin pullottelu. Varsinkin yöllä! Ei tarvitse nousta pulloa lämmittämään jne.
Mikä susta siinä tuntuu työläältä? Kestääkö syöttökerta kauan? Syökö vauva usein? Toki pullosta saa nopeammin sen ruuan... Mut jos kyseessä on sun esikoinen, niin ei kai sulla niin kiirettä ole siellä kotona. Otatte rennosti, nautit niistä hetkistä kun vauva syö, katso samalla telkkaria tai syö jotain hyvää. ;)
Mulla sattui varsinkin vasempaan nänniin ihan kamalasti ekat pari kuukautta, näin suunnilleen tähtiä kun vauva otti kiinni. Rinta ei tahtonut parantua ollenkaan, kun siihen oli tullut pieni haava joka ei ehtinyt parantua tiheiden imetysten välillä. Mut se meni lopulta ohi. Sit alkoivat rintaraivarit. Nekin meni ohi. Monet kerrat ajattelin kanssa, että nyt kyllä lopetan imetyksen! Nyt vauva on 8 kk ja imetys on tosi helppoa. :) Vauva on alusta asti syönyt tosi nopeasti, eli onneksi imetyskerrat on olleet äkkiä ohi. Nykyään syö parissa minuutissa. Enää imetän 4 kertaa vuorokaudessa. Esikoista imetin tasan vuoden. Lopussa enää kerran vuorokaudessa. Lopettelin siis pikkuhiljaa.
Tsemppiä, koita jaksaa vielä vähän aikaa, ja jos tosiaan tuntuu kamalan työläältä ja ikävältä, lopetat sitten pikkuhiljaa. Ei se sinusta huonoa äitiä tee. :)

Kiitos vastauksista. Ongelmana on se etten vain pidä imetyksestä yhtään eikä se tunnu todellakaan mukavalta. Millään ei tunnu maitoa tulevan, joten lopetus tuntuisi nyt luonnolliselta. En koe imetyksen aikana lapseen mitään yhteyttä, vain sen kuinka vastenmielistä tilanne mielestäni on. Imetys ei tosiaan taida olla juttuni. Hermostun heti imetyksen aluksi ja alan itkemään, kohta sen jälkeen myös vauvakin. Tilanne siis todella kamala meille kummallekin, neuvolassa koitin puhua mutta sain vain syyllistystä osakseni. Taidan vain yksinkertaisesti lopettaa ja siirtyä korvikkeeseen :/

hei edelliset kirjoittajat! ei se ole kaikille niin helppoa vaikka kuinka yrittäisi. itselläni oli myös ajatus ennen synnytystä että imetän niin kauan kuin pystyn. sain imetettyä ihan vaan muutaman päivän täysimetyksellä, maitoa ei tullut enää lapsen tarpeen mukaan. imetin ja annoin korviketta n2kk. minulle se oli myös erittäin vaativaa ja raskasta, halusin imettää vaikka väsyin aika paljon,vauva oli 5kk ja maitoa tuli enää erittäin vähän. nyt vauvani 8kk ja korviketta vain antanut. jos sinusta tuntuu ettet jaksa imettää,niin mikään pakko ei ole. yhtä hyvä äiti olet silti lapsellesi,ja korvikkeellakin kasvaa vahvoja terveitä lapsia! jos haluat yrittää imettämistä kuitenkin,niin voimia siihen. kannattaa ottaa esim.imetystukipuhelimeen/neuvolaan yhteyttä,ja kysyä miten olisi helpompi imettää; esim.imetysasennoista ym. Tsemppiä ja aurinkoisia kevätpäiviä!

Voi kun kaikki pystyisi tekemään sillä tavalla joka mielekkäälle tuntuu. Itse antaisin vaikka mitä että olisin voinut imettää tämän neljännenkin.. Tuntuu niin tympeälle yöllä lähteä lämmittämään pulloa kun edellisten kanssa sai vain kaivaa tissin esiin ja jatkaa unia. No mutta tämä on nyt meidän arkea ja koitan siihen sopeutua. Toivottavasti ap löydät Teille parhaan tavan toimia ja arki vauvan kanssa voisi tuntua mielekkäältä

olet just senikäinen jonka pitäisi vaan bilettää eikä leikkiä äitiä kun ei siihen ole resursseja - anna lapsi huostaan

Imetän tällä hetkellä 9kk ikäistä eikä ole aikomusta lopettaa vielä aikoihin. Ekat 4kk meni osittaisimettäen kun oma maito ei vaan riittänyt, ja työlästähän se oli. Imetys. Eikä se pullonpyöritys siihen lisäksi yhtään helpottanut asiaa (tarkoitan nyt siis sitä että imettää koko ajan JA sen lisäksi hoitaa pulloshowta).

Osaatko sanoa mikä imetyksessä ei tunnu hyvältä? Siis tekeekö se kipeää tai tuntuuko fyysisesti epämukavalta, onko se liian työlästä, ahdistaako imetys jotenkin sinua henkisesti...? Osaatko avata yhtään?

Miten hoidat yöimetykset? Minä aikani nousin aina istumaan, otin lapsen syliin, imetin istuallani, laitoin vauvan pois sylistä, kävin pitkäkseen ja toivoin unta. Kamalaa. Sitten hoksasin, että se joutaa olla siinä kainalossa läpi yön (meillä järjestys oli seinä-vauva-minä-mies), ja pian en enää edes kunnolla herännyt siihen että tuikkasin tissin vauvan suuhun.

HALUATKO imettää? Se kai se on se avain. Jos haluat, kannattaa hakea konkreettista apua ja tukea, esimerkiksi imetystukiryhmästä, siinä voi ne tuntemuksetkin helpottua. Jos taas et halua, vaan teet sitä vaikka kokisit sen vastenmieliseksi, niin mitä se tekee vauvan ja sun väliselle suhteelle? Alkaako koko vauva ärsyttää? Oletko onnellinen vauvan kanssa vai vain ahdistunut? Imetys on mahtava juttu ja vauvalle arvokas, mutta ei niin mahtava että sen nimissä kannattaa vuorovaikutussuhde pilata.

Ai niin, ja päästiin muuten 3,5kk iässä korvikkeesta eroon ja elämä muuttui helvetin paljon helpommaksi! Siis minusta. Tämä vain oma kokemukseni.

Imetystukiryhmää/imetystukiäitiä suosittelen lämpimästi. Mulle siitä oli tosi iso apu, kun velloin imetykseen liittyviä (myös niitä negatiivisia) tunteita. Ja imetystukiryhmään saa mennä ja imetystukiäitiin voi ottaa yhteyttä vaikka olisi lopettanut imetyksen tai haluaisi lopettaa sen, mutta mieltä kaihertaa jokin imetykseen liittyvä kysymys / tunne / huoli. Imetyspettymys, jos sellainen pääsee syntymään, on hyvä käsitellä! Meillä imetystukiryhmässä kävi pitkään äiti joka syötti lastaan vain pullosta, eikä hän ollut siellä yhtään vähemmän arvokas kuin muut äidit.

Tissi-imetys on paljon helpompaa ku pulloruokinta, paitsi tietty silloin jos meinaa itse häippästä muualle.

Tee niin mikä tuntuu teistä parhaalta!! Ajattele itseäsi ja tietenkin lasta. Jokaisella täällä on oma mielipide, mutta me ollaan jokainen omia yksilöitä. Lapsellakin on parempi olla jos äiti ei nauti imetyksestä. Tietenkin lapselle olisi parempi saada äidinmaitoa.... eikä se ole väärin, jos haluat siirtyä osittain imetykseen. Jos se toimisi teillä paremmin?

Itsellä 1v lapsi ja imetän yhä 1-2krt vuorokaudessa. Olen lopettelemassa, kun ollaan tutustumassa tohon normi maitoon :) Kävin imetys taipaleeni aikana ties millaisia tunteita ja hankaluuksia. Kyselin ties keneltä apua ja välillä tuntui hirveältä tyrkyttämiseltä ja paasaamiselta neuvot. Nyt tiedän, että olisi pitänyt tehdä niin kuin itse parhaaksi katsoin! Haikealla fiiliksellä lopettelen imettämistä :) Se on ollut mun ja lapseni "oma juttu" ! Tsemppiä!

Pidempään kuin 3vkoa. Vauva sitoo ja imetys kuuluu vauva-arkeen, se on parasta ravintoa mitä lapsellesi voit antaa, joten suosittelen edelleen imettämään. Mitäpä ei äiti vauvansa vuoksi tekisi! Ajan kanssa se helpottaa, ei sen ruokkimisen tarvikkaan mitään sen kummempia tuntemuksia herättää...monelle äidille se on tärkeä juttu juurikin tuon yhteyden luomisen vuoksi, mutta se imetys voi olla myös ihan pelkkää ruokkimista. Joudut sitä tekemään joka tapauksessa, lastasi ruokkimaan nimittäin.
Jos minä olisin sinä, kestäisin vähän niitä negatiivisiakin tunteita imetykseen liittyen, sitten isompana imetys todellakin on helpompi tapa antaa se maito, kuin alkaa siihen pullorumbaan.

Imetys on nyt muodissa niin että imetetään 7-vuotiaaksi saakka. Kun oli vuodikymmeniä sitten lapsi, naapurin rouva imetti lastaan kouluikään saakka. Perhe oli kova kiroilemaan ja tenava juoksi ulkona äitinsä perässä ja huusi "Anna akka tissiä".

Vanha ketju, mutta kirjoitanpa kuitenkin, jos joku siitä saisi apua itselleen. Olen täysimettänyt vauvaa nyt 3-kuiseksi saakka siitä huolimatta, että maidon heruminen saa minut voimaan fyysisesti pahoin. Ilmeisesti kyseessä on ihan oikea fyysinen reaktio, enkä ole ainoa nainen maailmassa, joka siitä on kärsinyt.

En nauti imetyksestä ollenkaan, vauvaakaan ei kiinnosta ottaa minuun kontaktia siinä tilanteessa. Olen unenpuutteesta hermoraunio ja toimin vauvan tuttina. Rauhoittaminen ilman rintaa on käytännössä mahdotonta.

Jos itse imetystapahtuma ei tunnu hyvältä, mutta maitoa tulee ja sitä haluaisi vauvalleen antaa, niin rintamaidon pumppaaminen ja tarjoaminen pullosta on ihan hyvä ratkaisu. Meillä vauva ei oikein pulloa hyväksy, mutta joskus harvoin pullosta juodessaan ottaa paljon paremmin ruokkijaan kontaktia (on se sitten minä tai isänsä) kuin imetyksen aikana. 4-kuisena ruvetaan maistelemaan kiinteitä.

Jokaisen on löydettävä sopivin tapa ruokkia lapsensa ja kenenkään ratkaisujen arvosteleminen (oli se sitten mikä vaan), on sairasta. Lapsen parhaaksi on se, että äitikin voi hyvin. Suomessa on hyvälaatuisia äidinmaidonkorvikkeita, mutta äidin korvikkeita ei saa kaupasta. Imetys ei tee kenestäkään hyvää äitiä ja minusta on todella ikävää, että imetyksen pituudesta on tehty jonkinlainen hyvän äitiyden mittari. Ei kuulu kenellekään, miksi joku ei halua imettää.

Itse ajattelin ennen vauvan syntymää, että en imetä. Luin kuitenkin pari juttua äidinmaidon hyödyistä ja ominaisuuksista ja päätin uhrautua. Vauva kuitenkin joutui teholle ja siellä opetettiin imemään pullosta. Sen jälkeen kun koitin imettämistä niin eihän siitä tullut mitään. Vauva sai niin hirveitä raivareita etten vain jaksanut. Imetyssivulla neuvottiin, että jos vauva ei suostu imemään aamulla, niin illalla on jo varmaan toinen ääni kellossa. Ajatuskin siitä kuitenkin tuntui kauhealta, että antaisi vauvan huutaa päivän nälissään. Olen lukenut myös vauvan opettamisesta rinnalle, mutta sekin tuntuu liian työläältä. Sitäpaitsi minuakin etoo se, että vauva imee rintaa. Tähän mennessä olemme pärjänneet pumppaamalla maitoa ja tuotannon jäädessä vähäiseksi käyttämällä korviketta.

Itselläni on 27v vanha tyttäystävä, ajattelin imettää hänellä loppuiän.