Näin kirjoittelin tänne reilu viikko sitten, kun sovimme deittimme kanssa mietiskelytauosta johtuen ettei hän tiennyt tunteistaan tai lähinää onko niitä muuta kuin kaveruuteen..
"Alustetaan hieman tapausta eli tällainen nuoripari 25-30vuotta tavattiin netissä ja nähtiin melkeinpä heti. Molemmille kolahti aika lujaa ja tapailu jatkui kivasti.
Läheisyyttä ja suutelua tuli kuvioihin, mutta ei kuitenkaan vielä yhteisiä öitä eikä seksiä.
Nyt tytöllä on kiirettä pitänyt eli on ollut pari reissua ja kotonaan remonttia missä häntä on tarvittu mukana. Nähty ollaan vain pari kertaa kolmessa viikossa, eikä tytöstä paljon ole edes kuulunut(ennen kuului vähintään joka toinen päivä).
Hänellä on tietenkin ollut paljon ajateltavaa ulkomaanmatkojen ja ison remontin takia enkä ole häntä kovasti painostanutkaan.
Eilen kuitenkin kyselin ehtisikö hän tavata minua ennen omaa ulkomaanmatkaani ja sainkin sitten tämän kaverikortin.
Ei tiedä voiko meistä tulla mitään kuitenkaan ja tunteet ovat tällä hetkellä lähinnä kaverillisia.
Hänen kysyessä minun tunteitani kerroin, että olen kyllä edelleen ihastunut häneen ja innoissaan asiasta.
Hänestä juttu ei ole edennyt kuten kuuluisi ja kieltämättä tunnelma on ollut välillä vähän "jäykkää", kun tapaamiset viime aikoina olivat harvassa ja väliä oli aina viikon tai yli. Jotenkin ei tiennyt aina, että miten sitä voi jatkaa vaikka edelliset treffit olisivatkin päättyneet kuumiin suudelmiin.
Rupesin hänelle sitten harmittelemaan ja toivottamaan hyviä jatkoja niin hän sanoikin ettei ole vielä lopullista päätöstä tehnyt asiasta ja soveimme, että hän miettii nyt viikon verran oman reissuni yli.
Minussa on kuulemma paljon piirteitä mitä haluaa kumppanissaan ja hän viihtyy seurassani, mutta jotenkin homma vain latistui.
Onko teillä kokemusta miten nämä jutut päättyy tai kysytään niin, että onko nämä jutut ikinä päättyneet onnellisesti?
Todennäköistä nyt varmaan on, että jos jo tässä vaiheessa tunteet mietityttää niin ei tästä mitään vuosisadan rakkaustarinaa taida tulla?
Itseäni harmittaa, koska olin varsinkin alussa täysin ihatunut ja onnesta soikeena. Tyttökin kertoi alussa olleensa minusta innoissaan, mutta jotain vain tapahtui tai jäi tapahtumatta tämän jälkeen..? "
Nyt eilen sitten viestiteltiin hänen aloitteestaan reiluun viikkoon ihan niitä näitä.
Kysyin sitten haluaako hän vielä nähdä minua vai ahdistaako koko ajatus johon hän vastasi, että voidaan kyllä nähdä ja mitä haluaisin tehdä.
Ehdottelin vaikka terassia lämpiemien ilmojen johdosta ja ajatus kiinnosti häntäkin.
Hän kirjoitti: "Kyllä voin mielelläni lähteä. Vaikka ei mitään sellaista niin ihan kavereina. "
Kertoi, että katsellaan tapaamista vkln jälkeen, kun hänen elämänsä normalisoituu remontin jälkeen.
Kerroin sitten vain ettei asioista kannata mitään paineita ottaa vaan katsellaan mitä tapahtuu.
En viitisinyt häntä alkaa sitten painostamaan tarkentavilla kysymyksillä epätoivoisena vaan pidin tätä kuitenkin vielä pienenä mahdollisuutena itselleni.
Mitäs arvon asiantuntijat epäilevät?
To
"Alustetaan hieman tapausta eli tällainen nuoripari 25-30vuotta tavattiin netissä ja nähtiin melkeinpä heti. Molemmille kolahti aika lujaa ja tapailu jatkui kivasti.
Läheisyyttä ja suutelua tuli kuvioihin, mutta ei kuitenkaan vielä yhteisiä öitä eikä seksiä.
Nyt tytöllä on kiirettä pitänyt eli on ollut pari reissua ja kotonaan remonttia missä häntä on tarvittu mukana. Nähty ollaan vain pari kertaa kolmessa viikossa, eikä tytöstä paljon ole edes kuulunut(ennen kuului vähintään joka toinen päivä).
Hänellä on tietenkin ollut paljon ajateltavaa ulkomaanmatkojen ja ison remontin takia enkä ole häntä kovasti painostanutkaan.
Eilen kuitenkin kyselin ehtisikö hän tavata minua ennen omaa ulkomaanmatkaani ja sainkin sitten tämän kaverikortin.
Ei tiedä voiko meistä tulla mitään kuitenkaan ja tunteet ovat tällä hetkellä lähinnä kaverillisia.
Hänen kysyessä minun tunteitani kerroin, että olen kyllä edelleen ihastunut häneen ja innoissaan asiasta.
Hänestä juttu ei ole edennyt kuten kuuluisi ja kieltämättä tunnelma on ollut välillä vähän "jäykkää", kun tapaamiset viime aikoina olivat harvassa ja väliä oli aina viikon tai yli. Jotenkin ei tiennyt aina, että miten sitä voi jatkaa vaikka edelliset treffit olisivatkin päättyneet kuumiin suudelmiin.
Rupesin hänelle sitten harmittelemaan ja toivottamaan hyviä jatkoja niin hän sanoikin ettei ole vielä lopullista päätöstä tehnyt asiasta ja soveimme, että hän miettii nyt viikon verran oman reissuni yli.
Minussa on kuulemma paljon piirteitä mitä haluaa kumppanissaan ja hän viihtyy seurassani, mutta jotenkin homma vain latistui.
Onko teillä kokemusta miten nämä jutut päättyy tai kysytään niin, että onko nämä jutut ikinä päättyneet onnellisesti?
Todennäköistä nyt varmaan on, että jos jo tässä vaiheessa tunteet mietityttää niin ei tästä mitään vuosisadan rakkaustarinaa taida tulla?
Itseäni harmittaa, koska olin varsinkin alussa täysin ihatunut ja onnesta soikeena. Tyttökin kertoi alussa olleensa minusta innoissaan, mutta jotain vain tapahtui tai jäi tapahtumatta tämän jälkeen..? "
Nyt eilen sitten viestiteltiin hänen aloitteestaan reiluun viikkoon ihan niitä näitä.
Kysyin sitten haluaako hän vielä nähdä minua vai ahdistaako koko ajatus johon hän vastasi, että voidaan kyllä nähdä ja mitä haluaisin tehdä.
Ehdottelin vaikka terassia lämpiemien ilmojen johdosta ja ajatus kiinnosti häntäkin.
Hän kirjoitti: "Kyllä voin mielelläni lähteä. Vaikka ei mitään sellaista niin ihan kavereina. "
Kertoi, että katsellaan tapaamista vkln jälkeen, kun hänen elämänsä normalisoituu remontin jälkeen.
Kerroin sitten vain ettei asioista kannata mitään paineita ottaa vaan katsellaan mitä tapahtuu.
En viitisinyt häntä alkaa sitten painostamaan tarkentavilla kysymyksillä epätoivoisena vaan pidin tätä kuitenkin vielä pienenä mahdollisuutena itselleni.
Mitäs arvon asiantuntijat epäilevät?
To
Vastaukset 6
Vanhimmat
mun korvaan kuulostaa että jos kohteesi sua rakastaisi,hän käyttäytyisi eritavalla.
toivon kyllä olevani väärässä.
tsemppiä jokatapauksessa.
No eipä hän varmasti rakasta, kun ollaan lähinnä tapailtu.
Mietin itse vain lähinnä, että mahtaako hän vielä ajatella minusta mahdollisena potentiialisena kumppanina vai onko minut "tuomittu" kaveriksi?
Entä mikäs olisi hyvä taktiikka, kun nähdään?
Vedänkö vaan ihan kaverilinjaa vai nostanko kissan pöydälle ja kysyn mitä minusta ajattelee?
Itse kuvittelisin rauhallisemman linjan kannattavan ja, jos hän vielä tuon näkemisen jälkeen ehdottaa vaikka näkemistä ollaan edistytty?
Ehkä minun ei kannata olla kovin aloitteellinen heti?
Voihan olla niinkin että naisesi tarvi aikaa jättääkseen jotakin taakseen entisestä elämästään ja siksi jarrutteli.
Kaikki peliin kuitenkin, kyllä se siitä kun kertoo tunteensa rehellisesti.
Lopettakaa toi jatkuva kysely mitä sä ajattelet ja ala näyttään enemmän kiinnostusta ja yllätä häntä joillain kivoilla jutuilla, tuskin ketään kiinnostaa alkaa suhdetta jos alkukin on melko flegua menoa.. Heittäydy äläkä koko ajan ole tuntosarvet pystyssä ja luota itseesi. Jos ei onnistu niin ainakin olet yrittänyt ja jos ei niin hän ei sit ollut sinua varten..
Tämä viimeinen on varmaan hyvä neuvo, mutta luulenpa, että sitä olisi pitänyt noudattaa heti alussa.
Tällaisia suurinosa meistä täällä kyselevistä taitaa vain olla. Epäonnistumisia taustalla jolloin itsetunto on koetuksella. Silloin sitä pelkää jo valmiiksi epäonnistuvansa jolloin homma menee jäykäksi.
Itsekin olen seurustellut pitkiäkin aikoja ja tunnen aika hyvin naisten ajatusmaailmaa, mutta epäonnistumisia on ollut paljon.
Sitten, kun tapaat unelmiesi naisen ja tämä osoittaa kiinnostusta sitä ei jotenkin tahdo oikeasti uskoa vaan sitä on varovainen pelätessään pettymystä.
No kyllä minä tälle tytölle kotona kokkasin ja tarjosin viinit joten ihan hyvää yritystäkin taisi olla mukana.
Nyt vain olisin kaivannut varsinkin naisilta apua, että mitä tästä voi ajatella.
Olen varma että hän haluaa vielä nähdä ja viettää monta ihanaa iltaa ja päivää sinun seurassasi. Näin ymmärsin sinun tarinasta. Terrassi-ilta on kiva idea.
:)