Autatteko lastenne perheitä taloudellisesti?

Minnan ja Mikan äite

Meillä on kaksi lasta, joilla on kummallakin nuori perhe. He ovat löytäneet mieleisensä puolison ja meillä on hyvät välit perheiden kanssa. Molemmilla on aika iso talovelka, mutta heidän tulonsa riittävät kyllä sen maksamiseen, taloudellisessa ahdingossa he eivät ole, eivätkä milloinkaan pyydä meiltä rahaa tai edes vihjaa, että jotain haluaisivat.

Meillä on kuitenkin tapana muutaman kerran vuodessa käydä heidän perheidensä kanssa ostoksilla ja silloin me haluamme maksaa kaiken, olkoon sitten ruokaa tai huonekaluja. Samoin maksamme heidän lomaosakkeensa maksut ja myös osan perheen vakuutuksista. Merkkipäiviksi annamme yleensä jonkin pienen lahjan, korun tai vastaavan sekä laitamme tilille jonkin verran rahaa.

Poikamme rupesi puhumaan, että meidän pitäisi lopettaa tällainen "rahan syytäminen" niin hänen kuin siskonsakin perheelle, he pärjäävät kyllä omillaan.
Mitään riitaa tai epäsopua ei keskustelussa syntynyt, mutta minua jäi vähän mietityttämään, miten muissa perheissä on tapana. Poika sanoi, että ainakin heidän naapurustossaan uudella asuinalueella suuri osa perheistä elää huomattavasti niukemmin ja esimerkiksi ajelee vanhoilla autoilla. Olemme aina olleet sitä mieltä, että autamme, kun pystymme. Muistamme hyvin itse nuoren perheemme taloudellisesti tiukat ajat ja soisimme heillä olevan helpompaa. Niinhän kaikki vanhemmat!

Me papan kanssahan emme tarvitse paljon mitään sellaista, mihin menisi rahaa. Olemme tottuneet elämään vaatimattomasti ja se sopii meille erinomaisesti. Mökilläkään ei ole kuin aurinkosähkö, kantovesi ja ulkohuussi, mutta se on meistä juuri niin kuin pitääkin. Mitä me sitten ylimääräisellä rahalla tekisimme, jos emme lastemme perheitä auttaisi?

19

587

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • rilla-anoppi

      No mekin autamme , tämä meidän sukupolvemme on varmaankin saanut jonkinlaisen osan omien vanhempien perintöä , toisin kuin omat vanhempamme .
      Me taas olemme oppineet elämään säästeliäästi ja nauttineet tavallisista asioista , lukemisesta , luonnossa liikkumisesta yms . joka ei vie niin paljon rahaa .

      Itse olemme ratkaisseet niin , että annamme jokaiselle lapsellemme "pesämunan " asunnon hankintaan , samansuuruisen ja paperit tehden , sitten saatamme antaa jonkun summan merkkipäivinä , mutta kaikille samansuuruisen .
      Me olemme aivan keskituloisia , mutta nuukia ja oma elämä on oikein mukavalla tolalla , haluamme mieluummin nähdä heidän nyt pärjäävän ja saavan ostaa asunnon , toki velkaa on se suurin osa , mutta lainaakaan ei voi äärettömästi ottaa .
      Jos elämme vielä 20-30 vuotta ja panttaisimme omia perintörahojamme , jotka saimme liki 60 vuotiaina , kun omat vanhempamme kuolivat .. olisiko siinäkään järkeä . Oma talo on jo maksettu ja sitten taas , kun olemme nyt eläkkeellä , pärjäämme kyllä , mutta rahan tarvetta ei niin paljon enää ole .

      Lapsenlapsille emme kuitenkaan aio olla isovanhempia , jotka ostavat kaikki mitä osoittavat , annamme vanhempien tehdä hankinnat , jotka tarpeelliseksi näkevät , "emme osta heiltä mukavaksi tunnustettuja isovanhempia " , mieluummin käymme luonnossa ja leivomme ja puuhailemme , vaikka pajupillin tekoa yms.

      • Minnan ja Mikan äite

        Olen ihan samaa mieltä tuosta lastenlasten kohtelusta. Normaalit lahjat ja ostospäivien järkevät hankinnat he saavat, mutta muuten panostamme heihin lähinnä erilaisin yhdessä olemisen ja harrastamisen muodoin. Omat lastenlapsemme ovat vielä niin pieniä, että varsinaista käsitystä rahan arvosta ei todellakaan ole. Se on niitä asioita, jotka heidän omat vanhempansa heille opettavat.


      • Niisku-10
        Minnan ja Mikan äite kirjoitti:

        Olen ihan samaa mieltä tuosta lastenlasten kohtelusta. Normaalit lahjat ja ostospäivien järkevät hankinnat he saavat, mutta muuten panostamme heihin lähinnä erilaisin yhdessä olemisen ja harrastamisen muodoin. Omat lastenlapsemme ovat vielä niin pieniä, että varsinaista käsitystä rahan arvosta ei todellakaan ole. Se on niitä asioita, jotka heidän omat vanhempansa heille opettavat.

        Minun vanhemmat osallistuvat myös lastenlastensa taloudelliseen tukemiseen. Minusta se on hienoa asia, koska he isovanhemmat itse päättävät, että mitä he haluavat lapsenlapsilleen hankkia. En ole koskaan nähnyt tässä mitään ongelmaa. Lapsenlapsille on annettu seuraavat asiat aina tiettynä ajankohtana:
        7-vuotiaana, ensimmäinen kännykkä
        15-vuotiaana, käytetty skootteri tai kannettava
        18--vuotiaana, ajokortti.

        Samoin he osallistuvat lastenlasten harrastusten kustanuksiin. Koska he itse myös osallistuvat jollain tapaa lastenlasten harrastuksiin. Ei meillä yksikään lapsenlapsista ole ajatellut asioista niin, että noiltahan on helppo lypsää rahaa. Ei todellakaan. Jokainen tietää tarkasti, että milloin saa ja mitä.


    • mummotta

      Jotkut "lapset", esimerkiksi poikasi, haluavat itse elättää perheensä ja hoitaa asiansa. Se heille sentään suotakoon.

      Voittehan te lahjoittaa rahaa vaikka hyväntekeväisyyteen, jos sitä teillä liiaksi asti on.

      • "Hyväntekeväisyyttä"

        Meitä tuettiin isovanhempien toimesta melko runsaskätisesti olessamme nuorena isoissa asuntoveloissa ja jos onni suo, aiomme myös tukea lapsiamme heidän vaikeissa elämäntilanteissa. Sitä kai kutsutaan välittämiseksi?

        Muistan kyllä, että käskin vanhempiani nauttimaan itse rahoistaan ja toki he paljon matkustelivatkin, kun terveys vielä antoi myöten. Joillekin vain epäitsekkyys on luonteenomaista ja sellaisille ihmisille yleensä kertyy ympärilleen kaikkea hyvää. Olisikohan se karmanlaki? :)


      • joopa joo....
        "Hyväntekeväisyyttä" kirjoitti:

        Meitä tuettiin isovanhempien toimesta melko runsaskätisesti olessamme nuorena isoissa asuntoveloissa ja jos onni suo, aiomme myös tukea lapsiamme heidän vaikeissa elämäntilanteissa. Sitä kai kutsutaan välittämiseksi?

        Muistan kyllä, että käskin vanhempiani nauttimaan itse rahoistaan ja toki he paljon matkustelivatkin, kun terveys vielä antoi myöten. Joillekin vain epäitsekkyys on luonteenomaista ja sellaisille ihmisille yleensä kertyy ympärilleen kaikkea hyvää. Olisikohan se karmanlaki? :)

        "Joillekin vain epäitsekkyys on luonteenomaista ja sellaisille ihmisille yleensä kertyy ympärilleen kaikkea hyvää. Olisikohan se karmanlaki? "

        No niinpä .... ja Nalle Wahllroos on tästä oikein elävä esimerkki.... tyypillistä riistoporvarin puhetta ja selitystä sille miksi hänen napansa on arvokkaampi kuin jonkin toisen ihmisen.


      • "Hyväntekeväisyyttä"
        joopa joo.... kirjoitti:

        "Joillekin vain epäitsekkyys on luonteenomaista ja sellaisille ihmisille yleensä kertyy ympärilleen kaikkea hyvää. Olisikohan se karmanlaki? "

        No niinpä .... ja Nalle Wahllroos on tästä oikein elävä esimerkki.... tyypillistä riistoporvarin puhetta ja selitystä sille miksi hänen napansa on arvokkaampi kuin jonkin toisen ihmisen.

        Mielenkiintoista, koska olen kyllä äärivasemmalta. :D
        Mutta elämme itse yksinkertaisesti ja rahaa jää nykyään yli oman tarpeen. Miksi en saisi antaa palkastani osaa lapsilleni, vaikka palkkani ei suuren suuri olekaan? Samoin toimivat myös omat vanhempani ja he jättivät meille myös omaisuutta, joka minulta siirtyy suoraan lapsilleni. Kyseessä kai siis se karmanlaki, tee nin muita kohtaan kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.


      • mummotta
        "Hyväntekeväisyyttä" kirjoitti:

        Mielenkiintoista, koska olen kyllä äärivasemmalta. :D
        Mutta elämme itse yksinkertaisesti ja rahaa jää nykyään yli oman tarpeen. Miksi en saisi antaa palkastani osaa lapsilleni, vaikka palkkani ei suuren suuri olekaan? Samoin toimivat myös omat vanhempani ja he jättivät meille myös omaisuutta, joka minulta siirtyy suoraan lapsilleni. Kyseessä kai siis se karmanlaki, tee nin muita kohtaan kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan.

        Sen kun annat rahojasi kenelle haluat.
        Vastasin aloittajalle, jonka kertoi näin: "Poikamme rupesi puhumaan, että meidän pitäisi lopettaa tällainen "rahan syytäminen" niin hänen kuin siskonsakin perheelle, he pärjäävät kyllä omillaan."
        Aloittaja totesi näinkin: "Mitä me sitten ylimääräisellä rahalla tekisimme, jos emme lastemme perheitä auttaisi?" Ehdotin, että hän voisi antaa liikenevät rahansa hyväntekeväisyyteen, koska lapset eivät niitä halua.


      • "Hyväntekeväisyyttä"
        mummotta kirjoitti:

        Sen kun annat rahojasi kenelle haluat.
        Vastasin aloittajalle, jonka kertoi näin: "Poikamme rupesi puhumaan, että meidän pitäisi lopettaa tällainen "rahan syytäminen" niin hänen kuin siskonsakin perheelle, he pärjäävät kyllä omillaan."
        Aloittaja totesi näinkin: "Mitä me sitten ylimääräisellä rahalla tekisimme, jos emme lastemme perheitä auttaisi?" Ehdotin, että hän voisi antaa liikenevät rahansa hyväntekeväisyyteen, koska lapset eivät niitä halua.

        Niin, paitsi että minä vastasin äsken joopajoolle... Eihän tämä ketjurakenne kuitenkaan mitään tähtitiedettä ole. :)


    • ideapankki*

      Kunnioittakaa lastenne toivetta rahan suhteen. Mutta jos jotain haluatte muistaa, niin avatkaa lastenlapsille tilit pankkiin ja kerätkää sinne hiljalleen rahaa, jonka annatte sitten vaikka ylioppilas- tai valmistujaislahjaksi pesämunaksi. Se on varmasti suuri apu silloin nuorelle ihmiselle.

      • 29.4-12

        Tuo on se järkevä vaihtoehto.¨3999€/3 vuoden välein saa antaa ilman lahjaveroa joten 18/3 = 6 x 3999 =23 994 € eikä mene veroa.
        Tuo on minun tapani kaksi lapsenlasta.


    • Rakkaustuki

      Niin se eriarvoisuus siirtyy: on isovanhempia, jotka ovat olleet pienipalkkaisia tai työttömiä ja eläkkeellä siis kansaneläke- tai pieneläkeläisiä. Onneksi rakkautta voi olla jokaisella varallisuuteen katsomatta.

      • Käenkaalikeittoa

        Niinpä näkyy säilyvän kateuskin. Olisit opiskellut ammattiin, jossa tienaa enemmän kuin pienen palkan sekä pyrkinyt hoitamaan työsi niin, että olisit sen saanut halutessasi pitää.

        Saatan kuulostaa ilkeältä, mutta "eriarvoisuus" johtuu kyllä monesta henkilökohtaisestakin syystä, ei aina sattumasta tai "yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta".


      • Rakkaustuki
        Käenkaalikeittoa kirjoitti:

        Niinpä näkyy säilyvän kateuskin. Olisit opiskellut ammattiin, jossa tienaa enemmän kuin pienen palkan sekä pyrkinyt hoitamaan työsi niin, että olisit sen saanut halutessasi pitää.

        Saatan kuulostaa ilkeältä, mutta "eriarvoisuus" johtuu kyllä monesta henkilökohtaisestakin syystä, ei aina sattumasta tai "yhteiskunnallisesta epätasa-arvosta".

        No aika kovalla asenteella olet matkassa, voihan sitä ihminen olla sairaskin ja monia asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa. Eihän tämä nyt mikään onnistuneiden klubi kuitenkaan ole. On monelaisisssa tilanteissa eläviä isovanhempia, aivan kuten vanhempiakin. Toivottavasti sinun lastenlapsista kojainen onnistuu ja pärjää.


    • kohtuudella

      En auta rahallisesti tyttäreni perhettä, mutta ostan hyviä lahjoja lapsenlapsilleni syntymäpäivinä ja annan lapsenlapsille kuukausirahaa. Rahaa menisi paljonkin 12, 17 ja 19 v. ikäisille pojille, mutta raha ei kasva puussa vaan jokaisen sentin eteen on tehtävä töitä. Näin olen opettanut. He eivät pyydä rahaa, mutta osaavat kiittää ja arvostaa. Mielestäni annatte aivan liikaa, jos vanhemmat vielä pyytävät lopettamaankin. Perustakaa lapsenlapsillenne vaikka "opintotili", jonka he saavat käyttöönsä täytettyään 18 v.

    • mummi

      Näin syksyllä (2012), kun näkee taloudellisen tilanteen jo ensi vuonna kiristyvän, olen miettinyt lastenlasten auttamista. Harrastukset vievät paljon rahaa, vaatteet maksavat, ruoka on kallistunut eikä tukiakaan enää tule yhteiskunnalta. Mikä on minun velvollisuuteni?

    • Pian eläkkeelle

      Me saimme nuorina vähän rahaa ruokaan, mutta kun anoppi kävi määräämään mitä ruokaa sillä rahalla olisi pitänyt ostaa niin päätimme että me ollaan vaikka nälissämme mieluummin ennenkuin siihen nöyryytykseen lähdemme. Meillä ei harrasteta mitään maksullisia harrastuksia. Molemmat ollaan pienipalkkaisissa töissä eikä rahaa ole koskaan niin paljon että siitä olisi asuntoa säästänyt. Emme myöskään pääse lomareissuille. Joskus pääsemme päivän reissulle lähikaupunkiin. Se on meille iso asia.
      Muutimme toiselle paikkakunnalle appivanhempien takia. Halusivat määrätä joka asiassa ja sitä ei jaksanut. Appivanhemmat halusivat meidän kodin avaimen, vara-avaimeksi jos meiltä sattuisi unohtumaan. He sitten tulivat meille niillä avaimilla milloin halusivat. Tietysti tuli kiusallisia tilanteita eikä pystytty omassa kotona olemaan vapaasti kun aina jännitettiin, koska sieltä appivanhemmat taas tulee.
      Tietysti auttaa on pitänyt monessa asiassa ikääntyviä appivanhempia. Toistemme vanhemmilla emme kumpikaan jaksa käydä, aina on jotain mitä pitäisi tehdä ja toimittaa. Tätä ei meidän kummankaan vanhemmat ymmärrä että päivätöiden lisäksi ei ole energiaa lähteä viikonloppuisin vanhempiamme hoitamaan, hyvä kun saadaan omat lapset ja koti hoidettua.
      Isovanhemmilla ei ole velvollisuutta antaa rahaa aikuisille lapsilleen. Toivon aina että lapsillani olisi mummola ja vaarila, jossa käydä jännittämättä että kelvataanko me vaikka me ei osattu luoda hienoa karriääria vaan ollaan hoiva-alalla raskasta työtä ja pitkää päivää tehden pienellä palkalla. Pidämme paljon työstämme joka on meille kutsumus. Meille tällaista mummolaa ja vaarilaa ei ole koskaan tullut eikä tulekaan, osa lapsistamme jo aikuisia. Lahjarahaa syntymäpäivillä tai jouluna ei liiemmälti lapsenlapset ole saaneet, joskus 20e. Mitään muitakaan lahjoja siis ei anneta. Lapset ovat kuitenkin isovanhempiaan jaksaneet muistaa kortein ja kukkasin. Isommat lapset eivät halua mummolaan, koska he kokevat olevansa siellä vieraita.

    • rakkaat lapsemme

      Mielestäni vanhemmat voi aivan hyvin antaa lapsilleen rahaa ja tavaraa, jos varat sallivat. Lapsillehan useimmat vanhemmat haluavat omaisuutensa perintönä jättää normaalisti - ja näin todellakin voi säästää lahja- ja perintöveroissa.

      Mutta... se ei ole ehdoton edellytys, eikä lapset voi edes vaatia osaansa etukäteen, eikä vanhemmat määrätä lasten elämää rahan antamisen vastikkeeksi.

      Ja kaikillahan ei ole varaa antaa ja lahjoitella kalliita lahjoja tai ostella osakkeita ym. eikä lapset edes odota vanhemmiltaan elatusta tultuaan itsenäisiksi ja perustaessaan perheen. Toki onneksi, jos nuorilla perheillä on molemmilla töitä, niin rahat riittää elämiseen ja oman asunnon velkojen lyhentämiseen, ehkä tarpeelliseen autoon, mutta monesta nuoret perheet joutuvat tinkimään - ei raha heillekään puussa kasva.

      Ja eihän tavallisen työntekijän eläke edes ole mitenkään niin suurensuuri - usein se riittää kohtuulliseen eläkeläisen toimeentuloon harrastuksineen , menoineen ja ehkä matkusteluun. Eikä useilla eläkeläisillä ole suuriakaan omaisuuksia - useimmiten vain se kohtuullinen omistusasunto (en nyt puhu suurten kartanoiden omistajista) jossa asuu. Ja jos taas asuu vuokralla, niin asumismenot ovat yleensä kalliimmat.

      • yxmuzi

        Totta kai ihmisillä on oikeus lahjoittaa rahaa lapsilleen.

        Saavathan ihmiset antaa rahojaan vennonvieraillekin, miksi eivät omille lapsilleen?

        Lasten ei tietenkään ole pakko ottaa lahjoituksia vastaan.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tärkeä kysymys!

      Haluatko sinä, mies, minut?
      Ikävä
      90
      1290
    2. Asiallinen lähestyminen

      Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk
      Sinkut
      151
      1066
    3. En tiedä..

      Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse
      Ikävä
      69
      835
    4. Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."

      Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll
      Suomalaiset julkkikset
      14
      770
    5. Vedalainen metafysiikka

      Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli
      Hindulaisuus
      290
      706
    6. Ai jaa sinä oletkin ahnas

      Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
      Ikävä
      107
      698
    7. Mitäs nainen

      Meinaat tehdä viikonloppuna.
      Ikävä
      60
      694
    8. Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?

      Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?
      Ikävä
      39
      681
    9. Suhde asiaa

      Miksi et halua suhdetta kanssani?
      Ikävä
      60
      658
    10. En oikeastaan usko että sinä tai kukaan

      Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt
      Ikävä
      42
      644
    Aihe